Terveydenhoidon ”pakkotöihin” voidaan nyt värvätä myös opiskelijoita ja eläkeläisiä – Valtio toivoo vapaaehtoisia - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Hoito

Terveydenhoidon ”pakkotöihin” voidaan nyt värvätä myös opiskelijoita ja eläkeläisiä – Valtio toivoo vapaaehtoisia

Reservistä etsitään lisää lääkäreitä ja hoitajia, jotka saa valmiuslain nojalla velvoittaa töihin yhteensä neljäksi viikoksi koronaepidemian aikana.

Hoitohenkilökuntaa Jorvin sairaalassa Espoossa, Jorvin sairaala on osa Helsingin yliopistollista sairaalaa ja HUSia. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Julkaistu: 26.3. 16:44

Huoli hoitajien, lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten riittävyydestä ja saatavuudesta eri puolilla maata aiheutti sen, että ”pakkotöihin” voi nyt joutua myös 18-vuotiaita opiskelijoita ja 67-vuotiaita jo eläkkeelle siirtyneitä konkarihoitajia sekä myös alan opettajia.

Työvoimapulaa voi kasvattaa myös henkilöstön sairastuminen koronaepidemian aikana, joten lisävoimia etsitään nyt reservistä.

Töissä olevan työntekijän loman työnantaja voi nyt tarvittaessa keskeyttää tai siirtää sen ajankohtaa. Myös ylitöitä voi teettää ilman työntekijän suostumusta, samoin lepoaikasäännöksistä saattaa poiketa.

Poikkeamisia voidaan soveltaa kaikissa julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyshuollon yksiköissä terveydenhuollon ammattihenkilöihin.

Alan ammatti-ihmisiä ovat esimerkiksi lääkärit, hammaslääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, laboratoriohoitajat, fysioterapeutit, röntgenhoitajat, proviisorit, farmaseutit ja lähihoitajat.

Työvelvoitteen toimeenpanosta huolehtivat työvoimaviranomaiset eli te-toimistot.

Työ- ja elinkeinoministeriö perustaa erityisen työvelvollisuusrekisterin, joka sisältää tietoja työnantajista ja työvelvollisista.

Henkilöt voivat itse ilmoittautua rekisteriin esimerkiksi pankkitunnuksilla tai tietoja heistä voidaan kerätä muista jo olemassa olevista rekistereistä, kuten Valviran ylläpitämästä Terhikistä.

Terveydenhuollon henkilöstön työvelvollisuuden säätäminen ei ollut mikään läpihuutojuttu, vaikka muidenkin kansalaisten perusoikeuksia nyt valmius- tai muiden lakien nojalla tuntuvasti rajoitetaan. Perusteena on väestön suojaaminen poikkeusoloissa.

Valtioneuvosto joutui korjaamaan alun perin jo viime viikolla antamaansa työvelvollisuutta koskevaa valmiuslain käyttöönottoasetusta keskiviikkona.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan asetuksessa ei ollut otettu tarpeeksi huomioon työvelvollisen asemaa ja oikeuksia. Korjaus on lähinnä tekninen, mutta yhtä kaikki uusi esitys menee vielä torstaina eduskunnan ja perjantaina perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Valmiuslaissa säädetyt toimivaltuudet voidaan ottaa käyttöön enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työntekovelvollisuutta säätelevä asetus tuli voimaan jo torstaina ja on voimassa näillä näkymin 13. huhtikuuta asti.

Terveydenhuollon työntekijä voidaan määrätä töihin kahdeksi viikoksi ja uusia määräys kerran.

”Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon työntekijöitä uuden velvoitteen myötä lopulta saadaan töihin”, myöntää neuvotteleva virkamies Elina Isoksela työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Isoksela korostaa, että kyseeseen tulevat vain alan koulutuksen saaneet ja alalla olevat.

Alalla toimivana voidaan asetuksen mukaan pitää myös alan koulutuksen saanutta henkilöä, joka on ollut poissa alalta lyhyehkön ajan tai muutoin tilapäisesti esimerkiksi muun työn, yritystoiminnan, työttömyyden, perhevapaan, opintovapaan, asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen takia.

”On tietysti hieman tulkinnanvarainen asia, mitä tarkoittaa alalla toimiva. Ainakin se voi tarkoittaa vähän aikaa esimerkiksi hoitovapaalla tai jatko-opinnoissa olleita, mutta ei sellaisia joskus 20 vuotta sitten valmistuneita, jotka eivät ole tehneet pitkään aikaan alan töitä”, Isoksela pohtii.

Isoksela toivoo, että lisää työvoimaa saataisiin ihan vapaaehtoiselta pohjalta tai vaikka ostopalveluiden kautta. Jotkut sairaanhoitopiirit ovatkin jo lähestyneet esimerkiksi alan oppilaitoksia ja saaneet opiskelijoita harjoitteluun aiottua aikaisemmin.

Työvelvollisten ikähaarukka, 18–67 vuotta, tulee suoraan valmiuslaista. Isokselan mukana on selvää, ettei epidemia-aikana ole kovin järkevää palkata sairaaloihin kovin iäkkäitä tai muuten koronaviruksen riskiryhmän rajoja lähentyviä.

Asetuksenkin mukaan te-toimisto saa antaa työvelvolliselle työmääräyksen vain sellaiseen työhön, jota tämä pystyy kohtuudella tekemään.

Huomioon otetaan hänen ikänsä, terveydentilansa, mahdollinen vammaisuutensa, perhesuhteensa, koulutuksensa, aikaisempi työkokemuksensa sekä tehtäväksi määrättävän työn luonne.

Jos työvelvolliselle ei voida antaa määräystä kokopäivätyöhön, hänet voidaan määrätä tekemään työtä osa-aikaisesti.

Valmiuslaissa on myös säädetty myös, ettei työmääräystä saa antaa esimerkiksi henkilölle, joka ei voi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen hoitamisen takia.

Myöskään sellaista henkilöä ei saisi kutsua hoitotöihin, joka on jo poikkeusolojen kannalta välttämättömissä muissa tehtävissä.

Työvelvollisuuden kohderyhmiä

Alalla toimiva, kuten lääkäri, sairaanhoitaja, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, farmaseutti, proviisori, lähihoitaja, fysioterapeutti ja tukipalveluissa kuten lääkehuollossa ja potilaskuljetuksissa toimiva.

Eläkkeellä oleva alle 68-vuotiaa terveyshuollon ammattihenkilö, jotka toimii yhä alalla esimerkiksi sijaisena.

Alle 68-vuotias terveysalan opettaja.

Alalla toimiva lääketieteen, farmasia tai terveysalan opiskelija, kuten 4. ja 5.vuosikurssin jälkeen Terhikissä rekisteröidyt lääketieteen opiskelijat.