Koronavirus ei oikeuta Uudenmaan eristämiseen, sanoo valmiuslain uudistuksen aikaan perustuslaki­valiokuntaa johtanut Kimmo Sasi - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Rajoitukset

Koronavirus ei oikeuta Uudenmaan eristämiseen, sanoo valmiuslain uudistuksen aikaan perustuslaki­valiokuntaa johtanut Kimmo Sasi

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi katsoo, että valmiuslain käyttöön riittäisi vain koronavirustakin vakavampi tartuntatauti. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana uudistuksen aikana toiminut Jacob Söderman (sd) on eri mieltä.

Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi kuvattuna vuonna 2019.

Julkaistu: 27.3. 14:26

Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee perjantaina Sanna Marinin (sd) hallituksen antamaa asetusta Uudenmaan rajojen sulkemisesta. Liikkumisen rajoittamisen mahdollistaa valmiuslaki, jonka käyttöönoton hallitus ja presidentti mahdollistivat toteamalla viime viikolla poikkeusolot.

Hallitus ja presidentti totesivat poikkeusolot vaarallisen tartuntataudin ja Suomen talouteen kohdistuvan uhkan vuoksi.

Mahdollisuus valmiuslain käyttöönottoon vakavan tartuntataudin perusteella lisättiin lakiin edellisessä, vuonna 2012 voimaan tulleessa valmiuslain uudistuksessa. Lakiuudistuksen aikaan perustuslakivaliokuntaa johtanut Kimmo Sasi (kok) on kuitenkin sitä mieltä, ettei koronavirustilanne anna aihetta valmiuslain käyttöön.

”Lähtökohtana oli silloin se, että pandemiatilanteessa kynnys valmiuslain soveltamiseen tulisi olla äärimmäisen korkea. Ei ajatuksemme ollut, että valmiuslakia voisi tällaiseen tilanteeseen soveltaa. Jos olisi tauti, joka on hyvin tappava ja hyvin leviävä, silloin olisi tietysti pakko. Se oli mielestäni silloin käytyjen keskustelujen henki”, Sasi sanoo HS:lle.

Hän siis katsoo, että valmiuslakia tulisi soveltaa vain, jos Suomeen tulisi vielä koronavirustakin tappavampi ja nopeammin leviävä tartuntatauti.

Sasi toimi kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1983–2015. Hän on koulutukseltaan juristi.

Sasin johtama perustuslakivaliokunta antoi Matti Vanhasen (kesk) hallituksen valmiuslain uudistusesityksestä lausunnon vuonna 2009. Valiokunta moitti sitä, ettei poikkeusolomääritelmän laajentamista vaarallisiin tartuntatauteihin juuri perustella.

”Hallitus katsoo, että tartuntatautilain mukaiset toimivaltuudet ovat pääasiallisesti riittävät, mutta pandemiatilanteessa saatetaan tarvita sairaanhoito- ja eristystiloja, joita tartuntatautilain nojalla ei ole mahdollista saada. Näin merkittävää lain soveltamisalan laajennusta olisi pitänyt käsitellä ja perustella laajemmin”, vuoden 2009 lausunnossa todettiin.

Sasin mukaan perustuslakivaliokunta halusi, että kynnystä valmiuslain käyttöönottoon tartuntataudin vuoksi nostettaisiin ja kynnys määriteltäisiin tarkemmin. Perustuslakivaliokunta ei tätä kuitenkaan edellyttänyt, eikä niin myöskään tapahtunut.

”Me katsoimme, että asiantuntemuksemme ei riitä sorvaamaan pykälää. Siksi emme esittäneet mitään konkreettista ja teimme vain huomautuksen, ettemme olleet oikein tyytyväisiä.”

Kun poikkeusolot ovat voimassa, perustuslakivaliokunta arvioi jokaista hallituksen antamaa valmiuslain mukaista asetusta erikseen. Toimien pitää lain mukaan olla ”välttämättömiä ja oikeasuhtaisia”.

Sasin henkilökohtainen mielipide on, että Uudenmaan eristäminen on liian järeä toimenpide.

”Välttämättömyys- ja suhteellisuusperuste eivät mielestäni missään nimessä täyty. Hallituksen perustelumuistiossa ei esimerkiksi arvioitu, millaisia vaihtoehtoisia keinoja liikkumisrajoitukselle voisi olla. Perusteet liikkumisen rajoittamisen välttämättömyyteen eivät ole kovin selkeät.”

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana vuonna 2009 toiminut Jacob Söderman (sd) on Sasin kanssa eri linjoilla valmiuslain soveltamisesta.

Söderman sanoo, ettei muista valmius­lain uudistuksen aikaan käytyjä keskusteluja tarkasti. Hän kuitenkin luottaa tämän­hetkisessä tilanteessa asian­tuntijoihin.

”Emme me silloin tällaista tilannetta osanneet kuvitellakaan. Asian­tuntijat ovat nyt näiden rajoitus­toimien kannalla, ja kyllä tilanteen vakavuus mielestäni valmiuslain pykäliin riittää.”

Söderman toimi uransa aikana muun muassa oikeusministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä sekä eduskunnan oikeusasiamiehenä ja Euroopan oikeusasiamiehenä. Hänkin on koulutukseltaan juristi.

Rajoitukset|Hallitus eristi Uudenmaan saatuaan edus­kunnan hyväksynnän viime tipassa: Poliisi pystytti tiesulut yöllä

Rajoitukset|Mitä hallituksen päätös Uudenmaan sulkemisesta tarkoittaa käytännössä? HS kokoaa vastauksia keskeisiin kysymyksiin

Varotoimet|Oikeustieteilijät: Liikkumisvapaus on keskeisiä ihmisoikeuksia, ja sen kaventaminen herättää paljon kysymyksiä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat