Opetusministeri Li Andersson opettajille ja oppilaille: Nyt voi laskea hieman rimaa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koulut

Opetusministeri Li Andersson opettajille ja oppilaille: Nyt voi laskea hieman rimaa

Maanantaina hallitus päättää, kuinka pitkälle etäopetusta jatketaan. ”Kaikki vaihtoehdot ovat auki, mutta todennäköisesti sitä jatketaan”, ministeri sanoo.

Opetusministeri Li Anderssonin mukaan hallitus kuulee viikonlopun aikana vielä terveysviranomaisia ja päättää, kauanko etäopetusta jatketaan. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 28.3. 2:00, Päivitetty 28.3. 6:32

Opetusministeri Li Anderssonin (vas) mukaan vielä on auki, kuinka pitkään etäopetus kouluissa jatkuu. Sen on ollut määrä jatkua 13. huhtikuuta asti, mutta maanantaina hallitus tekee kestosta uuden linjauksen. Samalla päätetään myös muita kuin kouluja koskevien rajoitusten uusista kestoista.

”Viikonlopun aikana kuuntelemme vielä terveysviranomaisia ja päätämme, kuinka pitkään jatkamme etäopetusta. Todennäköisesti etäopetus jatkuu, ja arvioimme tarvittavaa kestoa asiantuntijatiedon pohjalta”, Andersson sanoo HS:n haastattelussa.

”Valtioneuvoston asetusta varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista kuitenkin joudutaan nyt muokkaamaan juuri keston osalta”, Andersson sanoo.

Yksi vaihtoehto olisi jatkaa etäopetusta vielä esimerkiksi kuukausi ja päättää sitten jatkosta. Toinen vaihtoehto olisi päättää siitä, ettei kouluun eli lähiopetukseen enää tänä keväänä palata. Siihen voisi liittyä myös syyslukukauden aikaistaminen.

Perusopetuslain mukaan lukuvuotta voitaisiin myös keväällä jatkaa enintään kuuden työpäivän verran. Normaalisti lukuvuosi päättyisi tänä vuonna 30. toukokuuta.

Ministerin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriössä arvioidaan vielä monenlaisia skenaarioita ja myös varaudutaan niihin. ”Lukukausien muutoksissa pitää ottaa huomioon myös opettajien ja vanhempien lomat”, Andersson huomauttaa.

”Koko hallitus on sitoutunut siihen, että kaksi tärkeää periaatetta toteutuu: opetus ei keskeydy vaan jatkuu, eikä kenenkään valmistuminen saa vaarantua”, Andersson sanoo.

Kevään ylioppilaiden valmistuminen turvattiin aikaistamalla osaa kokeista. Anderssonin mukaan myöskään syksyn kirjoittajilla tai peruskoulun päättävillä ei pitäisi olla syytä huoleen.

”Käymme nyt läpi myös ammatillisen koulutuksen tilannetta. Siellä on kehitelty uudenlaisia tapoja esimerkiksi antaa näyttöjä osaamisesta. On hyödynnetty digitaalisuutta ja huolehdittu muuten hygieenisyydestä”, Andersson sanoo.

Myös korkeakoulujen pääsykokeet ovat toteutumassa suunnitelmien mukaan.

Opetusministeri Li Andersson (vas) kertoi koulujen tilanteesta tiedotustilaisuudessa 23. maaliskuuta. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Miten opettajat ja vanhemmat ovat ministerin saaman palautteen mukaan selvinneet etäopetuksen haasteista etenkin pienimpien oppilaitten kanssa?

”Yleinen huomio on, että yllättävän hyvin. Siirtymä on sujunut, vaikka perusopetuslaki ei edes tunne etäopetusta eikä siirtymään ollut aikaa valmistautua kuin yhden päivän ajan”, Andersson kiittelee kouluja ja opettajia. Hän kuitenkin myöntää, että kuntien välillä on eroja eikä täyttä yhdenvertaisuutta ole saavutettu.

Anderssonin mukaan kriisin jälkeen pitääkin tehdä huolellista arviointia siitä, miten vastaaviin tilanteisiin tulisi vastedes valmistautua: ”Toisaalta nyt on tehty jo paljon hyviä malleja, ja opettajat ovat kehittäneet omaa työtään.”

Andersson myöntää, että myös vanhemmat ovat nyt joutuneet koville.

”Olen kyllä saanut hirveästi palautetta vanhemmilta myös siitä, että on ollut silmiä avaava kokemus tutustua lasten arkielämään ja oppimiseen. Mutta on myös vanhempia, jotka ovat ymmärtäneet väärin, että heillä olisi nyt opetusvastuu, mutta eihän heillä ole opettajan roolia”, Andersson muistuttaa.

”Ei saa kuitenkaan unohtaa, että on vanhempia, joilla on päihderiippuvuutta tai jotka ovat muuten huono-osaisia. Heidän lapsensa tarvitsevat tämän kriisin jälkeen paljon oppimisen tukea, ja meillä on siihen myös valmius, vaikka päätöksiä tuen rahoituksesta ei vielä ole”, Andersson sanoo.

Kuinka koville ministeri itse on joutunut?

”Onhan tämä todella kova paikka. Opetusministerin tehtävähän on puolustaa lasten oikeutta laadukkaaseen opetukseen, ja nyt joudumme ohjaamaan heidät pois koulusta”, Andersson sanoo perjantaina illansuussa lukuisten kokousten jälkeen.

Ministerillä on kuitenkin lohdullinen viesti opettajille ja oppilaille: ”Tämä on nyt niin kuormittava tilanne, että on ihan ymmärrettävää, jos lasketaan hieman rimaa niin, ettei työkuorma kasva kohtuuttomaksi. Pitää olla armollinen itselleen, jos ei esimerkiksi kaikkia opetussuunnitelman tavoitteita pystytä nyt pilkulleen noudattamaan.”

Andersson ei kuitenkaan halua itse tinkiä esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjatuista uudistushankkeista, vaan normaali lainsäädäntötyökin jatkuu: ”Tulee vielä aika myös koronaepidemian jälkeen, ja maan talousshokin jälkeen tulevaisuusuudistuksia tarvitaan entistä enemmän, eikä niitä saa nyt panna jäihin.”

Li Andersson tubettaja Roni Backin haastattelussa aiemmin maaliskuussa.

Kesäkuussa tuore opetusministeri kertoi, että on nyt unelma-ammatissaan päästessään toteuttamaan pitkään vaalimiaan uudistuksia, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen 18. ikävuoteen.

Anderssonin mukaan oppivelvollisuusuudistuksen aikataulusta ei ole tingitty, vaan voimaantulo olisi yhä syksy 2021.

Koronaviruksen aiheuttama epidemia on silti muuttanut ripeästi edenneen uudistustyön vielä kiivastahtisemmaksi kriisinhallinnaksi, eikä kriisiviestintä kouluille, opettajille, opiskelijoille ja lasten vanhemmille ole mennyt ihan nappiin.

Ministeri on informoinut koulutuksen järjestäjiä ja opettajien järjestöjä, mutta silti ohjeistus on ollut osin epäselvää ja poukkoilevaa. Ministeriön, Opetushallituksen ja aluehallintovirastojen ohjeet ovat myös poikenneet toisistaan.

Kunnissa ja kouluissa on pitkälti ymmärretty poikkeusolojen tuomat muutokset koulutyön arkeen, mutta etenkin pienimpienkin koululaisten etäopetukseen siirron vaatima digiloikka ”yhdessä yössä” on koetellut niin opettajien kuin huoltajien hermoja.

Ja juuri kun etäopetuskäytäntöjä oli viikko sitten perjantaina saatu kutakuinkin kuntoon, tuli iltapäivällä ihan puskista valtioneuvoston uusi linjaus luokkien 1–3 oppilaitten opetuksesta.

Maanantaista lähtien lähiopetukseen kouluun saisi, mutta ei toki pitäisi, lähettää kaikki alaluokkien oppilaat, eikä vain yhteiskunnan kannalta kriittisissä ammateissa toimivien vanhempien lapset, kuten aiemmin eli 16. maaliskuuta oli linjattu. Tuolloin kerrottiin, että kaikkien oppilaitosten – peruskouluista yliopistoihin – lähiopetus keskeytyy 18. maaliskuuta.

Poikkeuksena olivat ne perusopetuksen 1.–3. luokkien lapset, joiden vanhemmat työskentelevät kriittisillä aloilla. Lisäksi lähiopetusta voisivat saada erityisen tuen päätöksen saaneet ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat.

Linjauksen uutta muutosta ei heti perusteltu kunnolla; sanottiin vain, että listat kriisiammateista oli tehty epäyhtenäisesti ja ne olivat aiheuttaneet paljon hämmennystä.

Opetusministeri twiittaili viikonvaihteessa ahkerasti ja tähdensi, että listaukset olivat jopa lainvastaisia. Samalla hän vetosi voimakkaasti huoltajiin, että nämä pitäisivät lapset kotona uudesta linjauksesta huolimatta.

”Itseänikin on harmittanut tässä eniten se, että jouduimme tuota asetusta muuttamaan, mutta pakko se oli tehdä. Joissakin kunnissa oli vaadittu kriittistä ammattia molemmilta vanhemmilta, mikä johti kohtuuttomiin tilanteisiin”, Andersson sanoo.

Lopulta 1.–3.-luokkalaisten tilanne ei kuitenkaan kovin paljon muuttunut, ministeri huomauttaa. Tällä viikolla heistä on ollut lähiopetuksessa aluehallintovirastojen keräämien tietojen mukaan noin kahdeksan prosenttia.

Varhaiskasvatuksessa eli päiväkodeissa, joihin poikkeuksia ei vanhempien ammattien mukaan alun perinkään tehty, on ollut noin neljännes hoitopaikan saaneista. ”Hienosti ovat vanhemmat noudattaneet ohjeistusta pitää lapset kotonaan”, Andersson kehuu.

Kouluvuosi päättyy 30. toukokuuta

Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuvat itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä.

Perusopetusasetus määrää, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuonna 2019–2020 on 187 työpäivää.

Tänä vuonna kouluvuosi päättyisi normaalisti lauantaina 30. toukokuuta 2020.

Poikkeustilanteissa lukuvuotta voidaan pidentää enintään kuusi päivää.

Lain mukaan se voidaan tehdä, jos opetusta ei pakottavasta syystä ole voitu järjestää työpäiviksi määrättyinä päivinä eikä opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita voida muutoin saavuttaa.

Opetuksen järjestäjä päättäisi itse, miten tavoitteista jääminen kurottaisiin kiinni.

Koulut|Opetushallituksen pikakartoitus: Enintään kymmenen prosenttia peruskoulun 1.–3.-luokkalaisista meni maanantaina kouluun

Koulut|Li Andersson: Kuntien syytä harkita tarhamaksuista luopumista, jos lapsi ei ole hoidossa, kouluruokailua ei pidä järjestää kaikille – näin opetusministeri vastasi kysymyksiin

Koulut|HS:n tiedot: Koulujen kiinnioloa ja muita kieltoja jatketaan – Päätökset tehdään ensi viikolla

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat