Presidentti Niinistö lähetti hallitukselle kirjeen, jossa ehdotettiin kriisinyrkin perustamista – hallitus kieltäytyi kohteliaasti - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koronaepidemia

Presidentti Niinistö lähetti hallitukselle kirjeen, jossa ehdotettiin kriisinyrkin perustamista – hallitus kieltäytyi kohteliaasti

HS:n tietojen mukaan hallitus valmistelee myös kokonaan uuden ryhmän perustamista. Sen tarkoitus olisi valmistella toimia kriisin jälkihoitoon.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Julkaistu: 29.3. 16:45, Päivitetty 29.3. 21:49

Presidentti Sauli Niinistö lähetti torstaina hallituksen keskeisille ministereille kirjeen, jossa ehdotettiin uuden johtoryhmän perustamista koronakriisin operatiiviseen johtamiseen.

HS:n tietojen mukaan hallitus vastasi presidentin ehdotukseen kielteisesti.

Asiasta kertoi ensimmäisenä sunnuntaina Ilta-Sanomat.

Sanna Marinin (sd) hallitus on sen sijaan laajentamassa nykyistä koronakoordinaatio­ryhmää. Ryhmän laajentamisesta on tarkoitus tehdä poliittiset päätökset ensi viikolla.

Hallitus valmistelee myös kokonaan uuden ryhmän perustamista. Sen tarkoitus olisi valmistella toimia kriisin jälkihoitoon.

”Suunnitella maan jälleenrakennusta”, eräs hallituslähde kertoo.

Hallituksen presidentin kirjeeseen lähettämän vastauksen sävy oli tiettävästi kohtelias – mikä on ehkä syytä mainita sen vuoksi, että viime päivinä julkisuudessa on kerrottu hallituksen ja presidentin yhteenotosta, jossa ”äänenpainot olisivat nousseet”.

Iltalehti kertoi lauantaina, että kriisiryhmä olisi ollut esillä perjantaina tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa eli niin sanotussa tp-utvassa.

Sekä presidentti Niinistö että pääministeri Sanna Marin kiistivät Twitterissä, että asiaa olisi millään tavalla käsitelty perjantaina tp-utvassa.

Sunnuntai-illalla myös Iltalehti oikaisi omaa juttuaan.

Asia oli siis perjantain tp-utvan sijaan käsitelty jo edeltävänä päivänä torstaina presidentin ja hallituksen välisessä kirjeenvaihdossa.

Presidentti Niinistö ei kirjeessään tiettävästi esittänyt yksityiskohtia siitä, minkälainen uuden johtoryhmän pitäisi hänen mielestään olla.

Presidentillä ei ole valtaoikeuksiensa puitteissa virallista asemaa esittää tällaista. Koronakriisin hoitaminen on täysin hallituksen toimivaltaan liittyvä kysymys.

Ehdotusten tekeminen ja keskustelu asioista ei silti tietenkään ole kiellettyä myöskään presidentiltä.

Presidentin ehdotuksen taustalla on tiettävästi huoli siitä, että koronaviruksen kaltaisessa moniulotteisessa kriisissä operatiivinen johto pitäisi olla selkeämmin yhdessä paikassa.

Eikä ajatus ole yksin presidentti Niinistön.

Esimerkiksi hallituspuolue keskustassa on monia kansanedustajia, jotka ovat jo pari viikkoa voimakkaasti ajaneet uuden operatiivisen johtoryhmän perustamista.

He haluaisivat ryhmän johtoon jonkun kokeneen virkamiehen – esimerkiksi entisen pääministerin Antti Rinteen (sd) entisen valtiosihteerin Raimo Luoman tai jonkun kokeneen evp-upseerin.

Raimo Luoma kiistää Iltalehden väitteen, että hän olisi kieltäytynyt uuden ryhmän johdosta. Luoma kommentoi lauantaina HS:lle, ettei häntä ole edes tiedusteltu minkään uuden ryhmän johtoon.

Uutta johtoryhmää on kutsuttu kaavailuissa nimellä kriisinyrkki.

Se sijoitettaisiin valtioneuvoston kansliaan pääministerin alaisuuteen, ja sillä olisi operatiivinen vastuu hallituksen linjausten koordinoinnista eri ministeriöiden ja virastojen kesken.

Keskustalaiset perustelevat kriisinyrkin perustamista Helsinki-Vantaan lentokentän tapahtumilla.

HS:n taustakeskusteluissa heidän kanssaan nousi toistuvasti esille hallituksen epäonnistuminen lentokentän koronakaranteenin järjestämisessä. Ulkomailta palaavia suomalaisia ei ohjattu karanteeniin vaan heidät päästettiin vapaasti poistumaan kentältä joukkoliikenne­välineillä.

Kyse ei ollut niinkään hallituksen tekemien linjausten puutteesta, vaan siitä, että niiden toteutus on pudonnut tältä osin useiden eri ministeriöiden väliin. Jälkikäteen ministeriöt ovat syytelleet toisiaan siitä, kenelle ohjeistus lopulta olisi kuulunut.

Ongelmilta olisi vältytty, jos operatiivinen johto olisi ollut selkeämpi. Näin kriisinyrkkiä ajavat uskovat.

Pääministeri Marin myönsi eduskunnassa 26. maaliskuuta, ettei Helsinki-Vantaan lentokentällä ole annettu ulkomailta palaaville riittävän selkeitä ohjeita. Perjantaina valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen vakuutti, että ulkomailta palaavat kansalaiset joutuvat kahdeksi viikoksi karanteenimajoitukseen.

Pääministeri Sanna Marinin ja hallituksen näkemys on se, että keskellä kriisitilannetta ei pidä lähteä perustamaan ylimääräisiä ja uusia ”ad-hoc” komentokeskuksia.

Hallituksen näkemyksen mukaan nykyinen malli on vastuiltaan selkeä. Valtioneuvosto päättää linjauksista, joiden toteuttaminen ja toimeenpano on sitten asiasta vastaavien ministeriöiden, virastojen ja virkamiesten vastuulla.

Erillisen kriisinyrkin perustamisen jälkeen nämä käskyvaltasuhteet eivät olisi hallituksen mielestä yhtä selkeitä.

Hallitus perusti helmikuun lopulla koronavirustoimia koordinoimaan pääministerin valtiosihteerin Mikko Koskisen johtaman Covid-19-ryhmän.

Koskinen jäi isyyslomalla, joten kokousta veti aluksi alivaltiosihteeri Timo Lankinen.

Covid-ryhmä ei ole kuopattu, mutta se ei ole kokoontunut pariin viikkoon.

Ryhmään ovat kuuluneet sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön, sisäministeriön, valtiovarainministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäälliköt ja valmiuspäälliköt.

Lisäksi ryhmässä on valtioneuvoston turvallisuusjohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija ja valtioneuvoston viestintäjohtaja.

Ryhmä ei ole kokoontunut, koska sen kokoonpanoa on pidetty liian suppeana. Koronakriisi koskee koko valtionhallintoa, mutta nyt ryhmässä ei ole mukana kaikkia ministeriöitä.

Covid-19 -ryhmä on käytännössä korvattu Mikko Koskisen vetämällä vakituisella kansliapäälliköiden ryhmällä eli merkittävältä osin samoilla ihmisillä kuin on Covid-ryhmässä.

Asioiden käytännön toteutuksesta on lisäksi vastannut valtioneuvoston turvallisuusjohtaja, eversti evp Ahti Kurvisen johtama valmiuspäälliköiden pysyvä ryhmä.

Covid-19-ryhmä on kuitenkin tarkoitus uusia.

Ensi viikolla ryhmään todennäköisesti otetaan mukaan muidenkin ministeriöiden kansliapäälliköt sekä eräitä valtioneuvoston kanslian virkamiehiä.

Vakituinen kansliapäälliköiden kokous käsittelisi muita kuin koronavirukseen liittyviä asioita.

Akuutin koronakriisin hoitamisen lisäksi hallitus kaavailee siis myös aivan uuden ryhmän perustamista. Tästä hallitus on HS:n tietojen mukaan keskustellut myös presidentin kanssa.

Tämän uuden ryhmän tarkoitus olisi ryhtyä valmistelemaan keinoja, joilla Suomi selviää koronakriisin jälkeen.

Onhan kriisin myötä odotettavissa syvä taantuma, konkursseja ja työttömyyttä.

Tämän jälkihoitotyöryhmän koostumuksesta ei ole vielä päätöksiä. Se on kuitenkin tarkoitus saada kasaan suhteellisen nopeasti.

HS:n tietojen mukaan presidentin kriisinyrkki-ehdotuksessa ei ole kyse vain akuutista kriisistä, vaan taustalla on pidempään esillä ollut kysymys siitä, miten kriisitilanteessa maata tulisi johtaa.

Jo ennen koronakriisiä Niinistö on ainakin tunnustellut mahdollisuutta jonkinlaisen ”nyrkin” eli erillisen turvallisuusneuvoston perustamiseen.

Pääministeripuolue Sdp on suhtautunut tällaiseen tarpeettomana. Myös eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) on pitänyt nykyistä valtioneuvoston roolia korostavaa mallia riittävänä.

Myös toinen Iltalehden lauantaisen uutisen väite on kiistetty usealta taholta. Sen mukaan Sdp olisi lähettänyt presidentin kansliaan pyynnön, jossa presidenttiä kehotettiin pysymään valtiosäännössä ja pysymään poissa hallituksen toimivaltaan kuuluvista asioista.

Presidentin kanslia kertoo, että mitään viestiä Sdp:ltä ei ole saapunut.

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ja puoluesihteeri Antton Rönnholm kiistävät myös viestin lähettämisen

”Sdp ei ole puolueena eikä tietojeni mukaan kukaan henkilökään lähettänyt yhtään mitään viestiä”, Rinne sanoo.

”Ei ole virallisesti käsitelty tällaista asiaa eikä ole mitään viestiä lähetetty”, Rönnholm sanoo.

Kiistäminen ei tarkoita sitä, etteikö jonkinlaista ajatustenvaihtoa olisi asiasta käyty Sdp:n edustajan ja Niinistön välillä esimerkiksi puhelimitse.

Rinne ja Rönnholm vaikenevat siitä, millaisia keskusteluja kriisitilanteen johtamisesta on käyty matkan varrella. Sdp:n linjaa he eivät kiistä.

”En kommentoi puoluehallituksen keskusteluja. Totta kai tässä tilanteessa on puhuttu kaikesta, mitä koronaan liittyy”, Rönnholm sanoo.

”Historiallisesti olemme olleet pääministeri- ja parlamentarismi­linjalla, mutta nyt en tiedä, mihin tämä juoru perustuu.”

Rajoitukset|Ulkomailta Suomeen palaavat voivat joutua karanteenimajoitukseen – tarkoitukseen varattu 140 asuntoa Helsingin seudulta

Koronavirus|Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin kiistävät Iltalehden esittämät tiedot kriisijohtamisen kiistasta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat