Kunta-alan työehtosopimuksista jatkettiin neuvonpitoa vielä tiistaina, mutta tulokseen ei päästy osapuolten kesken, vaan apuun päätettiin pyytää valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala. Hän kutsuikin osapuolet sovitteluun keskiviikoksi kello 9.
Tiistaina neuvottelut alkoivat kello 14 iltapäivällä, ja parin tunnin päästä päädyttiin kääntymään sovittelijan puoleen.
Neuvotteluissa on kyse noin 420 000 palkansaajan palkoista ja muista työehdoista, ja keskiviikkona edessä on siirtyminen sopimuksettomaan tilaan. Sen aikana voimassa ovat vanhat työehdot. Periaatteessa myös työtaistelut olisivat mahdollisia, mutta ne eivät koronakriisin aikana ole nyt ajankohtaisia.
Osapuolet totesivat iltapäivällä, ettei tulokseen päästy, kertoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko.
Valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sitä vastoin saavutettiin yleisen linjan mukainen neuvottelutulos tiistaina alkuillasta, Juko tiedotti.
Neuvottelutulos menee seuraavaksi järjestöjen hallintojen käsittelyyn. Sopimuksen sisällöstä kerrotaan, kun kaikkien osapuolten hallinnot ovat hyväksyneet sen. Sopimusneuvotteluihin osallistuvat Juko, Pro, JHL ja Valtion työmarkkinalaitos.
Neuvottelutulos koskee noin 72 000:ta valtion virkamiestä. Heistä noin 42 000 on Jukon sopimusten piirissä.
Kuntien sopimusneuvotteluihin osallistuvat Jukon lisäksi Julkisen alan unioni Jau, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ja työnantajien puolelta Kuntatyönantajat KT.
Kyseessä ovat muiden muassa hoitajien, opettajien, lääkäreiden, palo- ja pelastustoimen sekä sosiaalityöntekijöiden palkat ja muut työehdot.
Järjestöjen yhteisen tiedotteen mukaan ”neuvotteluiden ja yhteiskunnallisen tilanteen haasteellisuuden vuoksi osapuolet katsovat, että valtakunnansovittelija voi edesauttaa ratkaisun syntymistä”.
Etenkin hoitajien järjestöt Tehy ja Super sekä KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ajautuivat välillä sanasotaan myös siitä, ovatko järjestöt vaatineet jopa kymmenen prosentin väliaikaisia tai pysyviä korotuksia vai eivät.
Tiistaina Tehy ja Super vetosivat työnantajan lisäksi valtiovaltaan, jotta se tukisi kuntien taloutta niin, että hoitohenkilöstön palkanmaksuun olisi varaa.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja Superin puheenjohtaja Silja Paavola toivovat myös, että kuntatyönantaja ei kriisin varjolla painosta yhteiskunnan kannalta keskeistä henkilöstöä nyt huonoon sopimukseen.
Tärkeä hoitajajärjestöjen tavoite on esimerkiksi oma sote-sopimus, jolla pystyttäisiin aiempaa paremmin korjaamaan alan epäkohtia ja varautumaan sote-uudistukseen. Lisäksi puheenjohtajien mukaan ilmaisista kiky-tunneista on päästävä, ja palkkaratkaisun on oltava vähintään vientialojen tasoa.
Jukon puheenjohtaja Olli Luukkainen suomi neuvottelutilannetta mahalaskuksi aiemmin tiistaina: ”On surkeaa, että Suomen suurimman sopimusalan palkansaajia kohdellaan näin. Lähes kaikilla muilla sopimusaloilla on sovittu uusista sopimuksista, mutta kunta-alalla kuukausien neuvottelujen lopputulos on mahalasku. Kuitenkin kuntien työntekijät kantavat nyt poikkeusoloissa vastuuta koko Suomen pyörittämisestä.”
Myös Opetusalan ammattijärjestöä OAJ:ta johtavan Luukkaisen mukaan OAJ:n tavoitteena oli muun muassa korjata vuosityöaikaan liittyviä ongelmia, saada varhaiskasvatuksen opettajat samaan virkaehtosopimukseen muiden opettajien kanssa ja saada opettajien palkkatasoon korjausta, jotta se vastaisi työn vaativuutta myös pitkällä aikavälillä.
”Tarjolla oli pääasiassa vain tekstiheikennyksiä. Edes yleisestä palkankorotustasosta ja kiky-tuntien poistamisesta ei tullut mitään valmiiksi”, Luukkainen sanoo tiedotteessa.
”Opettajilla on sekä kouluissa että päiväkodeissa iso rooli koko yhteiskunnan toimimisen kannalta tällä hetkellä. Päiväkodit mahdollistavat kriittisten alojen työssäkäynnin eikä siellä esimerkiksi ole mahdollista suojautua taudeilta samalla tavalla kuin monella muulla työpaikalla”, Luukkainen muistuttaa.
Kuntatyönantajien oman tiedotteen mukaan neuvotteluja ovat vaikeuttaneet erityisesti yli yleisen linjan menevät järjestöjen vaatimukset.
”Vaatimukset ovat erittäin kovia, kun tiedetään, että kuntatalous oli hyvin heikossa kunnossa jo ennen koronaepidemian aiheuttamia ylimääräisiä menoja ja samanaikaista verotulojen vähenemistä. Liian suuret ja hajottavat vaatimukset uhkaavat elintärkeitä kuntapalveluita. KT on ollut valmis kehittämään myös kunnallista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää”, KT sanoo.
Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren muistuttaa puolestaan, että joka kolmas kuntien palkansaaja kuuluu akavalaiseen liittoon.
”Kunnissa on useita ammattiryhmiä, jotka kohtaavat koronaiskun etulinjassa. Siksi on tärkeää, ettei eri palkansaajaryhmiä aseteta vastakkain kriisin varjolla. Normaalia vaativammat olosuhteet eivät myöskään koske vain kunta-alaa, vaan Suomen koko julkista sektoria”, Löfgren sanoo tiedotteessa.
Juko edustaa työehtosopimuksillaan 200 000:ta akavalaista. Se sopii työsuhteiden ehdoista kuntien lisäksi esimerkiksi valtiolla, yliopistoissa ja kirkossa.
Toistaiseksi neuvottelutulokset on saatu yliopistoille ja Kansallisgallerialle. Yliopistojen uuden työehtosopimuksen työmarkkinajärjestöjen hallinnot vahvistivat viime viikon perjantaina.
