Puolitettu pyyhekumi.
Se tulee valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) mieleen ensimmäisenä, kun hän muistelee tuhansia konkursseja ja satojatuhansia työttömiä aiheuttanutta 1990-luvun alun lamaa.
”Olin silloin pieni koululainen, ja kouluissa piti säästää pyyhekumeissakin. Totta kai tuo aika jätti ikäpolveeni leiman. Myös minun lähipiirissäni oli työttömyyttä ja yrittäjillä vaikeaa”, vuonna 1987 syntynyt Kulmuni kertoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan Kulmunin ikäluokasta joka viides on kärsinyt mielenterveysongelmista.
Tuolloin yrittäjät jätettiin paljolti oman onnensa nojaan, valtion keskeisiä menoja leikattiin ja sosiaalisiin ongelmiin ei puututtu. Seuraukset näkyvät yhä tänä päivänä kymmenissätuhansissa rikkinäisissä ihmisissä.
”Nyt ei saa toistaa niitä virheitä, joita tuolloin varmaan ihan pakkoraossa tehtiin”, Kulmuni painottaa haastattelun aikana useaan kertaan.
Ihmiset odottivat Pelastusarmeijan leipäjonossa Helsingissä joulukuussa 1993.
Kulmunin mukaan koronavirus voi aiheuttaa vielä syvemmän kriisin kuin 1990-luvun lama oli. ”Silloin sentään ihmiset liikkuivat kaduilla ja ostoksia tehtiin.”
Suomen talous ei koskaan aikaisemmin ole romahtanut näin nopeasti kuin nyt tapahtuu.
”Edessä on suunnaton 90-luvun laman jälkeiseen aikaan verrattava jälleenrakennus”, Kulmuni sanoo.
Silloin Suomen veti suosta Nokia, nyt uutta Nokiaa ei vielä ole näkyvissä.
”Romahdus tulee olemaan joka tapauksessa Suomen historian pahimpia. Valtion [uusi, koronakriisin takia otettava] velka tulee olemaan miljardeissa kaksinumeroinen luku. Jos ensimmäinen numero on kakkonen, ja saamme pidettyä teollisuuden käynnissä, niin silloin selviämme jotenkuten.”
Kulmuni sanoo, että talouden kannalta kaikkein keskeisintä on se, kuinka kauan koronavirus pitää Suomen ja maailman suljettuna. Sitä ei vielä tiedä kukaan maailmassa.
”Jos se menee selvästi pidemmälle kuin kolme kuukautta, niin se on monelle taloudelliselle toiminnalle the end (loppu), eikä se koske vain Suomea vaan Saksaa ja muita maita. Jokainen ihminen voi vaikuttaa rajoitustoimien pituuteen tottelemalla ohjeita ja rajoituksia. Nythän vaikuttaa siltä, että ne ovat jo purreet.”
”Taloudenkin osalta aivan keskeistä on, että koronavirustestausten määrää lisätään massiivisesti, jotta tietäisimme tarkalleen, miten sulkutoimet ovat vaikuttaneet. Se taas mahdollistaa tiedon, milloin voimme alkaa asteittain purkamaan rajoitteita.”
Hallitus on määrännyt koronaepidemian vuoksi ravintolat kiinni. Kauppakeskukset ja ostoskadut ovat tyhjentyneet.
Sairaalat ja THL ovat saaneet kritiikkiä siitä, ettei testejä ole otettu tarpeeksi edes terveydenhuollon ammattilaisilta.
”Ainakin hallituksen linja on koko kriisin ajan ollut, että testejä pitää tehdä nopeasti niin paljon kuin mahdollista”, Kulmuni sanoo.
Asiantuntijat ovat sanoneet, että koko kansan testaaminen saattaisi maksaa jopa miljardi euroa.
Onko testaaminen rahasta kiinni?
”Ei. Miljardihan on paljon rahaa, mutta ei silloin, jos se mahdollistaa sen, että pääsemme rajoitustoimista eroon. Mehän otetaan joka tapauksessa varmaan yli 20 miljardia euroa velkaa.”
Kulmuni sanoo, että koronaviruksen jälkeinen jälleenrakennus tulee kestämään ainakin koko vaalikauden eli vuoteen 2023, mutta todennäköisesti pidempään.
”Se on selvä, että hallitusohjelmalta on lähtenyt taloudellisesti pohja pois. Talouden osalta se pitää kirjoittaa uudelleen.”
”Se tarkoittaa, että niitä menolisäyksiä ei voi tehdä, joita on ajateltu tehtävän. Ja joudumme hallituksessa puhumaan myös niistä menolisäyksistä, joita on jo tehty.”
Hallitus on jo toteuttanut aikomistaan noin 1,2 miljardin euron pysyvistä menoeristä yli miljardin euron verran.
Näillä rahoilla on muun muassa parannettu eläkkeitä, korotettu väylien korjausrahaa, kevennetty verotusta polttoaineveron tiukennuksen takia, lisätty koulujen ja korkeakoulujen rahoitusta ja varattu rahaa vanhustenhoidon hoitajien lisäämiseen.
Tämän lisäksi hallitus on varannut enimmillään kolme miljardia euroa kertaluonteisiin menoihin, jotka rahoitetaan pääosin valtion omaisuutta myymällä. Näistä hallituksen niin sanotun ”kakkoskorin” menoeristä on jo päätetty 1,3 miljardia euroa, joista 750 miljoonaa euroa on kohdistettu tälle vuodelle.
Rahaa on kohdennettu muun muassa erilaisiin varhaiskasvatuksen kokeiluihin.
”Kukaanhan ei enää varmaan puhu korin kaksi lisäyksistä, koska pörssikurssien romahduksen jälkeen tällaisia myyntituloja ei enää saada kuin oli ajateltu. Ne voi aikalailla unohtaa, kun alkaa tämä suunnaton jälleenrakennus.”
Kakkoskorin menoja ei ole rahoitettu vielä millään, koska valtio ei ehtinyt myydä lainkaan omaisuuttaan, joilla menot olisi rahoitettu.
Pysyviä menoja oli tarkoitus rahoittaa osin työllisyyden kasvulla. Kasvua ei ole tiedossa, päinvastoin.
Leikkauslistoja on siis tulossa?
”Kyllä niitäkin tuodaan pöydälle. Ja meidän pitää pohtia, miten me rahoitetaan ne pysyvät menolisäykset, joita olemme jo tehneet tai luvanneet vai jätetäänkö ne tekemättä eli perutaan.”
Kulmuni ei sano, mistä pitäisi leikata.
Selvää on, että hallituksessa käydään vääntöä siitä, pitäisikö lykätä ainakin oppivelvollisuuden laajentamista 18-vuotiaisiin saakka. Myös hoitajamitoituksen rahoitus tulee pohdittavaksi.
”Se ei palvele mitään, jos kerron nyt omat ajatukseni leikkauksista. Niistä tullaan käymään erittäin kovat väännöt. Ensi viikon kehysriihi varmaankin menee vielä akuutin koronakriisin ja poikkeusolojen hoitamiseen. Odotuksista leikkaaminen on helpompaa kuin nykyisistä menoista leikkaaminen.”
Vasemmalla pääministeri Sanna Marin (sd), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) ja opetusministeri Li Andersson (vas) kuvattiin eduskunnan kyselytunnilla 12. maaliskuuta. Andersson on halunnut pitää kiinni oppivelvollisuuden laajentamisesta 18.vuotiaisiin asti huolimatta koronakriisistä.
Suomi on yksi Euroopan keskiarvoa vähemmän velkaantuneista maista. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut noin 60 prosenttia eli EU:n sallimissa rajoissa.
Nouseeko Suomi nyt enemmän eteläisen Euroopan tyyliin maaksi, jonka velka on yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta?
”Näin se on. Toki eteläinen Eurooppa velkaantuu vielä Suomea nopeammin. Tämän kriisin jälkeen Suomen julkinen talous muistuttaa aivan toisenlaista julkista taloutta kuin mitä täällä Pohjolassa on totuttu näkemään. Finanssikriisistä toipumiseen meni kymmenen vuotta, emmekä vuosikymmenessäkään saaneet valtion taloutta tasapainoon, ja nyt jo alkaa uusi prosessi.”
Hallitus kokoontuu ensi viikolla kehysriiheen, jossa mietitään julkisen talouden menojen rajoja vuoteen 2024 saakka. Kulmuni sanoo, että arviot pitää tehdä aikalailla sumussa ennen kuin tiedetään, milloin sulkutoimet päättyvät.
”Vielä vähän yli kuukausi sitten me hallituksessa kuvittelimme puhuvamme siitä, miten työllisyyttä saadaan eteenpäin. Nämä niin sanotut rakenteelliset uudistukset ovat edessä, mutta vain paljon suuremmassa mittakaavassa. Joudumme tekemään paljon enemmän työelämän uudistuksia kuin kuvittelimme vielä kuukausi sitten.”
Rakenteellisiksi uudistuksiksi kutsutaan suhdanteista riippumattomia työllisyyteen vaikuttavia muutoksia. Usein ne ovat sosiaalietuuksiin tai työelämän sääntöihin tehtäviä muutoksia.
Kunnat odottavat kehysriihestä rahaa, mutta odotettua yli miljardia euroa ei välttämättä tule.
”Valtiolla ja kunnilla on kyky hoitaa rahoituksensa aivan eri tavalla kuin yrityksillä. Kuntarahoitus pitää huolen, että kuntien rahoitus toimii. On ihan selvä, että veromenetyksiä korvataan kunnille, samoin koronaviruksesta johtuvia menoja, mutta ei vielä tiedetä, mikä lasku kunnille on.”
Kulmuni sanoo, että pitää miettiä, voisiko jotain kuntien pysyviä tehtäviä nyt poistaa, jotta kuntien ahdinko helpottuisi. Hän ei sano, mitä leikkauksia ne voisivat olla.
”Jotain menolisäyksiä, joita valtio on kunnille ohjannut. Näistä me tullaan hallituksessa vänkäämään.”
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoi 16. maaliskuuta yrityksille suunnatusta tukipaketista.
Hallitusta on arvosteltu siitä, ettei se ole pystynyt tarpeeksi nopeasti jakamaan rahaa yrityksille.
Hallitus on luvannut taata lainoja jopa 15 miljardin euron edestä, mutta moni pieni yritys ei halua tai kykene ottamaan lainaa. Myös lainaprosessit ovat hitaita.
”Hallituksen strategia on saada tukirahaa liikkeelle niin nopeasti kuin mahdollista. Ongelma on ollut, että finanssikriisin jälkeen meille rakennettiin vientiteollisuutta varten nopeita lainamekanismeja, mutta meillä ei ollut valmiina järjestelmää, jolla pelastetaan sisämarkkinat. Siksi tässä on ollut tahmeutta. Olemme ottaneet käyttöön kaikki keinot, joita vaan voi saada nopeasti käyttöön.”
Suoraan yrityksille annettavaa rahaa on varattu noin 1,1 miljardia euroa. Ely-keskukset suuntaavat rahoitusta enintään viiden henkilön yrityksille ja Business Finland rahoittaa tätä suurempia yrityksiä. Kunnat ohjaavat rahaa yksinyrittäjille.
Onko suoraa rahaa tulossa lisää?
”Varmasti suoraa tukea tarvitaan lisää. Nyt siellä on vielä rahaa jakamatta. Teemme kaikkemme, että terveet firmat pidetään pystyssä. Varsinkin ely-keskukset tarvitsevat lisää rahaa.”
Moni on ehdottanut, että yrityksille jaettaisiin suoraan palkkatukea, jos ne ovat lomauttamassa työntekijöitä.
Muun muassa entinen alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) on ehdottanut, että yritykset itse laskisivat työttömyyskassan puolesta tuen nykyisten kriteerien mukaisesti ja tuki maksettaisiin työntekijöille sen mukaisesti. Näin helpotettaisiin kassojen työtä.
Onko tällaisia suoria tukia suunnitteilla?
”Joka ikinen idea, jolla saadaan raha liikkeelle nopeasti, on tervetullut. Sain Mannisen ehdotuksen torstaina, ja se on laitettu selvitykseen.”
On myös ehdotettu, että yrityksille palautettaisiin verot, joita ne ovat maksaneet alkuvuonna.
”Minä olen täysin avoin tälle vaihtoehdolle, mutta ongelma on se, että verohallinnolta menisi kaksi kuukautta rakentaa järjestelmä, jolla raha saataisiin oikein takaisin yrityksille. En tiedä, auttaako se enää monia, jos rahat tulevat juhannuksena. Niiden pitäisi tulla heti.”
Onko suunnitelmissa, että valtio ottaisi yritysten työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksut omalle kontolleen vaikkapa loppuvuoden ajaksi?
”Tämäkin on pohdinnassa.”
Valtio on luvannut taata lainoja, mutta ongelma on ollut, että pankit ovat usein suostuneet lainoittamaan vain vanhoja vakavaraisia asiakkaitaan. Lisäksi pankkien palkkiot ovat voineet karkottaa pieniä yrittäjiä.
Aikooko valtio puuttua tähän?
”Me käydään erittäin tiivistä dialogia pankkien kanssa. Kukaan ei saa nyt vetää välistä, kun kaikki yrittävät parhaansa mukaan joustaa. Kaikkien olisi tultava puolitiehen vastaan. On hyvä, että monet pankit ovat antaneet esimerkiksi lainamaksujen lykkäyksiä, mutta olisi parempi, jos pankkitoimiala vielä keskitetymmin päättäisi, että kaikki tekevät näin.”
Taloustilanne on pahentunut nopeammin kuin moni ekonomistikaan osasi odottaa.
”Kukaan ei voi valita sitä aikaa, missä elää”, sanoo valtiovarainministeri Katri Kulmuni.
Miltä tuntuu valtiovarainministeristä mennä aamulla töihin, kun maailman koronakriisi on pahentunut päivä päivältä?
”Ihmiset ovat sinnikköjä ja selviytyjiä. Silloin kun kriisi on pahimmillaan, sitä vaan koittaa hoitaa, selviytyä ja tehdä niin hyvin kuin osaa. Varmaan sitten huomaa millaisen paineen alla tässä on ollut, kun tästä kriisistä on selviydytty ja aletaan käydä läpi, mikä meni oikein ja mikä väärin.”
Sosiaalinen media on pullollaan ihmisiä, jotka väittävät, etteivät nuoret ministerit ole päteviä hoitamaan koronakriisiä. Mitä sanot heille?
”Kukaan ei voi valita sitä aikaa, missä elää. Jokainen päättäjä on joutunut hoitamaan niitä tehtäviä, joita on vastaan tullut. Nämä ovat yhteiskunnallisia tehtäviä, ja niitä pyrimme hoitamaan niin hyvin kuin osataan. Jokaisesta ajasta on selvitty, niin selvitään tästäkin.”
Kuka?
Katri Kulmuni
■ Syntynyt syyskuussa 1987 Torniossa.
■ Valtiovarainministeri joulukuusta 2019 lähtien, sitä ennen elinkeinoministeri kesäkuusta 2019 lähtien.
■ Keskustan puheenjohtaja syyskuusta 2019 lähtien.
■ Kansanedustaja vuodesta 2015 lähtien.
■ Yhteiskuntatieteiden maisteri 2018. Pääaineena kansainväliset suhteet, sivuaineina julkisoikeus sekä venäjän kieli ja kulttuuri.
■ Opiskellut myös Pietarin eurooppalaisessa yliopistossa.
■ Puhuu suomen lisäksi ruotsia, englantia, ranskaa ja venäjää.
■ Avoliitossa
Oikaisu 5.4.2020 kello 10.05: Katri Kulmuni on avoliitossa, ei naimissa, kuten kirjoituksessa ensin mainittiin.
