Uudenmaan eristys vuotaa ja vie poliisin työvoimaa – hallitus joutuu pian tekemään vaikean päätöksen sen jatkosta - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Uudenmaan eristys vuotaa ja vie poliisin työvoimaa – hallitus joutuu pian tekemään vaikean päätöksen sen jatkosta

Rajoitus vuotaa ja vie valtavasti virkavallan työpanosta. Uusimaa on silti vielä epidemian kärjessä. Hallitus joutuu pohtimaan, olisiko massarajoitukselle vaihtoehtoa.

Poliisi valvoi Uudenmaan rajaa Valtatie 1:llä sunnuntaina. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Julkaistu: 8.4. 7:26, Päivitetty 8.4. 18:06

Hallituksella on pian edessään taas yksi visainen pulma: mitä tehdä Uudenmaan eristykselle?

Liikkuminen Uudellemaalle ja sieltä pois kiellettiin 28. maaliskuuta, ja rajoitusten on tarkoitus olla voimassa 19. huhtikuuta asti.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) kertoi tiistaina hallituksen tiedotustilaisuudessa, että Uudenmaan eristys on ensimmäisiä rajoituksia, joka tulee pohdittavaksi, kun rajoituksia joskus aletaan purkaa.

Hallitus pohtii Ohisalon mukaan tautitilanteen lisäksi myös sitä, missä poliisien ja varusmiesten työpanos olisi parhaiten käytettävissä.

”Jos tautitilanne eri puolilla maata lähenee samankaltaista, silloin tällaisille rajoituksille ei ole enää paikkaa”, Ohisalo sanoi.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kiirehti tiedotustilaisuudessa lisäämään ilmeisten ylitulkintojen pelossa, ettei hallitus siis luvannut lopettaa eristystä 19. huhtikuuta.

Keskiviikkona hallitus kertoi, että Uudenmaan sulkutoimet jatkuvat 19. huhtikuuta asti. Näillä näkymin sulku päättyy tuolloin, mutta tilanne voi vielä muuttua.

Uudenmaan eristyksen päätarkoituksena oli keskeyttää vapaa-ajan matkustaminen, jonka pelättiin levittävän koronavirusta Uudenmaan tautipesäkkeestä esimerkiksi Lapin hiihtokeskuksiin. Näin ehti jo käydäkin, mistä Kittilän tartuntaluvut ja Kittilästä alkaneet tartuntaketjut kertovat.

Hupiliikenne on rajoitusviikkoina jäänyt vähiin. Esimerkiksi tämän viikon maanantaina poliisi tarkisti Uudenmaan rajalla yli 44 000 ajoneuvoa ja passitti niistä 139 takaisin. Työmatkalaiset ja muut välttämättömällä asialla olevat ovat päässeet koko ajan kulkemaan rajan läpi.

Uudenmaan eristys on raju ja historiallinen toimi, joka puuttuu perustuslaissa taattuun liikkumisen vapauteen. Tuoreen HS-gallupin mukaan suomalaiset suhtautuvat eristykseen silti hyvin ymmärtäväisesti, koska tarkoitus on hyvä.

Eduskunnasta arvioidaan, että jos eristystä halutaan jatkaa 19. huhtikuuta eteenpäin, hallitus ehtii tuoda sitä koskevat jatkopyynnöt eduskunnalle vielä pääsiäisen jälkeen.

Mutta kuten Ohisalo sanoi, Uudenmaan eristys on liipaisimella ensimmäisenä. Kansalaisten suopeudesta huolimatta hallituksen saattaa olla työläs perustella, miksi Uudenmaan eristystä pitää jatkaa enää 19. huhtikuuta pidemmälle.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi Uudenmaan eristämisen, mutta sen mietinnöt ovat olleet tiukkasanaisia. Hallitukselle on tehty selväksi, ettei tämä ole läpihuutojuttu.

Uudenmaan eristys ylitti riman muun muassa siksi, että liikkumiskielto oli rajattu lyhytaikaiseksi, kolmen viikon mittaiseksi. Perustuslakivaliokunta ei vielä suoraan ottanut kantaa, miten se arvioisi rajoituksen oikeasuhtaisuutta, jos rajoitusta päätettäisiinkin jatkaa.

Eduskunta ja perustuslakivaliokunta teroittivat hallitukselle, että hallituksen täytyy koko ajan antaa tietoa rajoitusten vaikuttavuudesta ja tarpeesta. Rajoituksille täytyy koko ajan olla riittävät perusteet, etenkin kun kyse on niin massiivisesta toimesta kuin kokonaisen maakunnan eristämisestä.

Lisäksi hallituksen pitäisi koko ajan käydä pohdintaa, voisiko tilalle ottaa vähemmän ihmisten perusoikeuksia tallovia rajoituksia.

Nyt eristys koskee myös niitä, jotka ovat huolellisesti suojanneet itsensä, ovat terveitä eivätkä levitä koronavirusta. Käytössä on massarajoitus, kun vaihtoehtona voisivat olla väsymätön ihmisten testaaminen ja yksilöllisemmät rajoitukset.

Uudenmaan eristys on raju toimi siinäkin mielessä, että eristyksen valvontaan vaaditaan satojen poliisien työpanos.

Viikonloppuna jo kerrottiin, että sivuteiden vahtiminen on jäämässä vähemmälle. Onko perusteita pitää yllä rajoitusta, joka päästää joka tapauksessa läpi tuhannet työmatkalaiset ja alkaa muutenkin vuotaa? Lisäksi se vie poliisien työaikaa, jonka voisi ehkä käyttää muuhunkin, vaikka kaduilla ei nyt levotonta olekaan.

Perustuslakivaliokunta on huomauttanut hallitukselle myös siitä, että rajoitustoimia ehdottaessaan sen pitäisi pystyä parempaan vaihtoehtojen punnintaan. Nyt se on jäänyt vähäiseksi, vaikka ulkomaisia kokemuksia erilaisista koronaviruksen taklaamismalleista on jo olemassa.

Lisäksi hallituksen pitäisi perustuslakivaliokunnan mielestä arvioida paremmin yhteiskunnallisia kokonaisvaikutuksia.

Toistaiseksi hallitus on välttänyt tästä puhumista. Koronaviruksen leviäminen pitää estää, mutta samalla pitäisi osoittaa, mitkä ovat rajoitusten kokonaishaitat suhteessa hyötyyn.

Tällaisen kokonaisarvion tekeminen on hallituksen tehtävä, ei esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n. THL tekee arvioita epidemian etenemisestä, mutta sen työhön ei kuulu arvioida, millaista tuhoa erilaiset rajoitukset tekevät taloudelle.

Tautitilanteessa Uusimaa on edelleen pahemmalla tasolla kuin muu Suomi, mikä puoltaisi rajoitusten jatkamista. THL:n tuoreimpien tietojen mukaan koronaviruksen ilmaantuvuus Uudellamaalla on nyt 85,3 tapausta suhteessa 100 000 asukkaaseen eli selvästi enemmän kuin esimerkiksi rajanaapuri Kymenlaaksossa, jossa on 14,6 tapausta 100 000:aa asukasta kohti. Toisaalta Uudellamaalla testataan enemmän.

Hallitus on vaikean paikan edessä siksi, että vaikka ihmisten virta Uudeltamaalta muualle Suomeen on pysähtynyt, alkamassa on mökkikausi. Patoutuneita matkustustarpeita on paljon, eikä koronavirus ole suinkaan kukistunut.

Vaarana on, että ilman liikkumisrajoituksia epidemia ottaa uusia kierroksia etenkin niissä kunnissa, joissa kesäasutusta on paljon.

Siksi maan sisäisille liikkumisrajoituksille on edelleen valtava poliittinen paine. Olisi hallituksen painajainen, jos tasaantumaan saatu tautitilanne roihahtaisikin uudelleen.

Jos laaja eristys puretaan jo huhtikuun 19. päivä, sen tilalle pitäisi vielä epidemian tässä vaiheessa saada jokin muu mekanismi, jolla tartuntoja voisi rajoittaa.

Testaamisesta puhutaan nyt eniten, samoin mobiilisovelluksesta, mutta toistaiseksi suunnitelmat eivät vaikuta kovin valmiilta. Rajoituksista irtautuminen saattaa olla niiden asettamistakin vaikeampaa.

Rajoitukset|Hallitus aamun tiedotus­tilaisuudessa: Rajaliikenteen rajoitukset jatkuvat toukokuun puoliväliin ja laivojen henkilöliikenne keskeytetään

Tartunnat|Levin hiihtokeskus saattoi olla ”viruslinko” – Mahdollisesti satoja tartunnan­saajia eri puolilla maata, arvioi lääkäri

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat