HS:n haltuun saamat Huolto­varmuus­keskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Suojavarusteet

HS:n haltuun saamat Huolto­varmuus­keskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle

Koko maailma haalii nyt suojatarvikkeita kovassa kiireessä koronavirusta varten. Oliko Suomen silti tarpeellista ostaa tuotteita isoilla etukäteismaksuilla ja tarkistamatta?

Huoltovarmuusvarastot päätettiin avata koronaviruskriisin takia 23. maaliskuuta. Varaston tarvikkeet tarjosivat lopulta vain vähän lisäaikaa. Kuva on Huoltovarmuuskeskuksen välittämä handout-kuva.

Julkaistu: 10.4. 18:28, Päivitetty 10.4. 19:38

Koronavirusepidemia on käynnistänyt ennennäkemättömän kilpailun suojavarusteista. Koko maailma tavoittelee samoja tuotteita, joista on paikoin huutava pula.

Mutta onko tilanne markkinoilla todella niin paha, että tavaraa on hankittava tarkistamatta ja suurilla etumaksuilla?

Selittääkö vaikea markkinatilanne sitä, että Suomen valtio on käynyt kauppaa epämääräisten tahojen kanssa, kuten Huoltovarmuuskeskus on antanut ymmärtää?

Suomessa lähtötilanteen piti olla hyvä. Näin vakuutettiin pääministeri Sanna Marinia (sd) myöten.

Toisin kuin monilla muilla mailla, Suomella on kansallinen huoltovarmuusvarasto. Lisäksi terveydenhuollon laitoksilla pitäisi olla varastoissa 3–6 kuukauden normaalikäyttöä vastaava määrä suojatarvikkeita.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan suojatarvikkeiden riittävyys oli varmistettu, ja niitä oli selvästi enemmän kuin suunnitelmat edellyttävät.

Normaalit varastot eivät kuitenkaan riittäneet pitkälle. Koronaepidemiassa suojatarvikkeiden kulutus on valtavaa verrattuna tavalliseen.

Huoltovarmuusvarastot avattiin 23. maaliskuuta. Sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö Päivi Sillanaukee sanoi Yleisradion haastattelussa, että kyseessä on ”historiallinen päivä”.

”Nyt ne rekat lähtevät liikkeelle. Jos lukumäärissä katsotaan, niin miljoonia kirurgisia maskeja, suojaimia ja sitten satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt käytössä meidän kenttäämme varten. Eivät ne tule loppumaan”, Sillanaukee sanoi tuolloin.

Nopeasti huomattiin, että huoltovarmuusvaraston tarvikkeet eivät vieneet pitkälle. Niiden ei tosin itsessään ollut tarkoitus riittää kovin pitkään, vaan antaa lisäaikaa.

Aikaa ei saatu kuin hetkeksi. Akuutti pula kehkeytyi etenkin kasvosuojaimista. Niitä on haalittu niin kovassa paineessa, että toimittajaksi ovat kelvanneet poikkeukselliset tahot.

Tällä viikolla on kerrottu erikoisesta maskikauppasotkusta, johon kytkeytyvät kauneusalan yrittäjä Tiina Jylhä, liikemies Onni Sarmaste ja suomalainen alamaailma. Huoltovarmuuskeskus on sopinut Jylhän ja Sarmasteen kanssa yhteensä 10 miljoonan euron toimituksista.

Onni Sarmaste ja Tiina Jylhä.

Sarmasteen hankkimat maskit saapuivat Suomeen tällä viikolla tilauslennolla. Toisin kuin piti, ne eivät soveltuneetkaan sairaalakäyttöön. Huoltovarmuuskeskus maksoi Sarmasteelle koko viiden miljoonan euron summan etukäteen.

Sekä Jylhällä että Sarmasteella on taustallaan talousepäselvyyksiä, Jylhällä myös mittava rikostausta sekä vireillä olevia törkeitä rikossyytteitä.

Miten hyvin Suomi oikein oli varautunut ja millaisessa tilanteessa kauppoja on solmittu?

Huoltovarmuuskeskus ei ole kertonut julkisuuteen, minkä verran sillä oli hengityssuojaimia kun varastot avattiin, eikä sitä, paljonko se on niitä tilannut.

Helsingin Sanomat sai haltuunsa Huoltovarmuuskeskuksen aiemmin julkistamattomat luvut. Niistä käy ilmi, miten vähän maskeja varastossa oli ja miten vähän niitä ensi alkuun tilattiin.

Maaliskuun viimeisenä päivänä varastossa oli yhteensä 2,7 miljoonaa kirurgista maskia ja hengityssuojaa. Tuolloin varmuusvarastoista oli vapautettu noin 40 prosenttia käyttöön. Pian kävi ilmi, että osa maskeista oli tosin vanhentuneita.

Huoltovarmuuskeskus oli noihin aikoihin tilannut uusia kirurgisia maskeja 7,6 miljoonaa kappaletta ja hengityssuojia 1,75 miljoonaa kappaletta.

Vertailun vuoksi on hyvä katsoa suojaimien kulutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut HS:n näkemässä asiakirjassa, että suurimmat kaupungit tulevat tarvitsemaan kirurgisia maskeja ja muita kasvosuojaimia kymmeniä miljoonia kappaleita kuukaudessa. Koko maan osalta tarve on ministeriön mukaan yli sadalle miljoonalle suojaimelle joka kuukausi.

Toisin sanoen: se määrä maskeja, joita Huoltovarmuuskeskuksella oli varmuusvarastossaan viikko niiden avaamisen jälkeen, ei näissä oloissa riittäisi maan tarpeisiin edes yhdeksi päiväksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö pyysikin Huoltovarmuuskeskusta tekemään lisätilauksen 10 miljoonasta kirurgisesta maskista, 1,25 miljoonasta hengityssuojaimesta, 1,25 miljoonasta visiiristä, 6 miljoonasta suojatakista, 10 miljoonasta suojamyssystä ja 20 miljoonasta käsineestä. Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksen mukaan ”eri valmiusvaiheissa” on ruumispussien ja suojaessujen hankintoja.

Tässä vaiheessa epidemiaa kaikki muut olivat jo samojen tuotteiden perässä.

Huoltovarmuusvaraston lisätarvikkeet tarjosivat lopulta vain vähän lisäaikaa. Akuutti pula syntyi etenkin hengityssuojaimista.

Useat alalla pitkään toimineet tavarantoimittajat kertovat, että markkinoilla vallitsevat nyt “viidakon lait”. Kysyntä on niin suurta, että se on myös houkutellut paikalle monenlaisia kaupantekijöitä.

”Joka päivä minuun ottaa yhteyttä toistakymmentä tällaista hahmoa, joilla on siskon pojan kummin kaima Kiinassa, ja hänellä on yksi tuttu, joka tuntee jonkun, jonka kautta on saatavissa näitä hengityssuojaimia”, kertoo terveydenhuollon tuotteita myyvän MedKitin toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio.

MedKit on toimittanut suojavarusteita esimerkiksi Helsingin kaupungille.

Toimitusjohtaja Åman-Toivio ihmettelee, miten heikosti Suomi on ollut varautunut epidemiaan. Hänen mielestään tavaraa oli valtion varastoissa jo valmiiksi vähän, ja sitä alettiin tilata lisää liian myöhään ja liian vähän.

”Jokunen miljoona maskia ei riitä mihinkään. Meillä kuluu miljoona maskia päivässä. Materiaalihankinnoissa on varauduttu isoihin aaltoihin, mutta ei ole ymmärretty, että tsunami on jo nurkan takana”, Åman-Toivio sanoo.

”Nyt siitä materiaalista taistelevat kaikki.”

Osa markkinoille ilmaantuneista kaupustelijoista on hänen mukaansa huijareita. Hengityssuojainten sijaan riskinä on saada vääriä suojaimia, vanhentuneita suojaimia tai ei suojaimia ollenkaan, Åman-Toivio sanoo.

Pari viikkoa sitten terveysteknologia-alan edunvalvontajärjestö Sailab-Medtech Finland antoi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, hankintatoimelle ja jäsenyrityksilleen varoituksen huijareista.

Etujärjestön toimitusjohtaja Laura Simik sanoo, että osa yrityksistä saattaa pyytää esimerkiksi isoja etumaksuja eikä tavaran laadusta ole taetta. Hän kertoo tuoreesta tapauksesta, jossa tilaaja sai suojavarusteiden sijaan kierrätyspaperia. Eräs suomalaisyritys taas huomasi, että sen desinfiointituotteita myydään väärennettyinä.

Julkisuudessa on ihmetelty, miksi Huoltovarmuuskeskus ei ole tilannut suojavarusteita alan vakiintuneilta toimijoilta.

Esimerkiksi veritesteihin erikoistuneen PAL Finlandin johtaja Jarno Verso kertoo, että yhtiö tarjosi tuotteitaan Huoltovarmuuskeskukselle maaliskuun lopussa. Hänen mukaansa yritys oli yksi useista tarjoajista, joita Huoltovarmuuskeskus tarkasteli.

”Meille ilmoitettiin, että he saivat tuotteita halvemmalla. Nyt julkisuudessa esillä ollut hinta on moninkertainen siihen nähden, mitä me tarjosimme”, Verso sanoo.

Hän viittaa viiden miljoonan euron summaan, jonka Huoltovarmuuskeskus maksoi yrittäjä Onni Sarmasteelle.

HS on kuullut vastaavia kertomuksia muiltakin yrityksiltä. Esimerkiksi Helsingin kaupungille tavaroita toimittavien MedKitin ja Lakkapään edustajat kertovat, että ne tarjosivat tuotteita julkiselle sektorille jo helmi-maaliskuussa melko hyvissä ajoin.

Hinnat olivat tuolloin paljon halvemmat ja saatavuus parempi. Lakkapään toimitusjohtajan Jukka Lakkapään mukaan osa julkisen sektorin toimijoista kieltäytyi tilauksista, koska ne uskoivat saavansa tuotteita valtion kautta.

Yle taas kertoi torstaina, että lääkelaitteiden osia valmistava Optinova oli tarjonnut apuaan Huoltovarmuuskeskukselle, mutta Huoltovarmuuskeskus kieltäytyi.

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema sanoi torstaina lehdistötilaisuudessa, että keskus ei ole halunnut häiritä ostoillaan sairaanhoidon erityisvastuualueiden hankintoja. Lisäksi päätöksiin on Louneman mukaan vaikuttanut se, miten nopeasti tuotteet on pystytään toimittamaan.

Tomi Lounema

Lounema erosi perjantaina tehtävästään julkisuudessa olleiden maskikauppojen takia. Hän ei sitä ennen vastannut haastattelupyyntöön tätä juttua varten.

Aiemmin tällä viikolla Lounema sanoi HS:lle, että tilanne markkinoilla on sellainen, että tuotteita on jouduttu ostamaan sieltä, mistä se on ollut mahdollista. Suojavarusteita on siksi ostettu myös toimijoilta, joiden kanssa kauppaa ei ole aiemmin tehty.

Louneman mukaan tehtaita ja tuotteita ei ole ollut mahdollista tarkistaa etukäteen.

”Tällä hetkellä kauppa on ollut sen tyylistä, että sitä käydään tuote-eristä. Ei ole ollut mahdollista, että tuotteita olisi käyty tehtaalla katsomassa”, hän sanoi.

Kysymykseen siitä, onko tuotteet maksettu niitä näkemättä, Lounema vastasi näin:

”Markkina on sellainen, että jotta kauppaa saadaan tehtyä, joudutaan maksamaan ennakkomaksua. Totta kai pyydämme asiakirjat tuotteista ja siitä, mitä vaatimuksia ne täyttävät. Mutta kun tavara tulee Kiinasta ja markkina on tällaisessa tilanteessa, on iso riski siihen, että tulee muuta kuin on tilattu.”

Kansainvälisen liiketoiminnan konsultti Lasse Liukkonen on asunut Kiinassa toistakymmentä vuotta. Hän toimii myös Etelä-Kiinan suomalaisen kauppayhdistyksen puheenjohtajana.

Liukkonen asuu Kantonissa, siis samassa kaupungissa, josta Huoltovarmuuskeskuksen epäonninen kasvomaskitoimitus oli lähtöisin.

Liukkonen kertoo, että hän auttaa tälläkin hetkellä apteekkiketjuja ja erilaisia tukkuyrityksiä tuomaan kirurginmaskeja ja muita suojatarvikkeita Kiinasta Suomeen.

Hän oudoksuu ajatusta, että Kiinasta tilattavia tuotteita ei voisi tarkistaa etukäteen tai että virheellisistä tuotteista ei voisi jälkikäteen reklamoida, jos sopimukset on laadittu kunnolla juristin kanssa. Hän itse tarjoaa yrityksille palveluja juuri näissä asioissa.

Aiemmin hän auttanut pääasiassa muilla aloilla toimivia yrityksiä, mutta koronaepidemian myötä yhteydenottoja on tullut nimenomaan suojatarvikkeisiin liittyen.

”En tarkoita markkinoida vain itseäni. Kiinassa on pysyvästi monia muitakin suomalaisia, jotka tekevät nimenomaan tätä työtä eli käyvät tehtaalla katsomassa, että tavara on sitä mitä pitää ja että tehdas ylipäätään on olemassa. Myös kauppayhdistykset voivat tarjota apua”, Liukkonen sanoo.

”En itse uskaltaisi tehdä kauppoja maailman toiselle puolelle silmät ummessa tarkistamatta, enkä varsinkaan tällaisessa tilanteessa.”

Hän kertoo, että tehdas, jonka kanssa hän tällä hetkellä tekee yhteistyötä, haluaa 30 prosenttia tilausmaksusta etukäteen ja 70 prosenttia kun tuotteet ovat valmiita.

”Idea on, että menen siinä välissä katsomaan, että tavara on valmis ja kaikki on kunnossa. Näyttää siltä, että Suomi on jättänyt välistä tämän vaiheen ja nostanut kädet pystyyn ajatellen, että ei voi tehdä mitään.”

Vaikka konsultti ei voi varmistua tuotteiden laadusta virallisilla laboratoriotesteillä, Liukkonen kertoo tarkastavansa tuotteita muilla tavoin. Hän leikkaa tuotteita saksilla paloihin nähdäkseen, mitä niissä on sisällä ja vertaa mallikappaleeseen. Tuotteita voi myös lähettää kuriirilla jatkotutkimuksiin, vaikkapa Suomeen.

Hän tarkastaa myös tehtaiden tiedot ja lisenssit virallisista rekistereistä. Usein silläkin voi Liukkosen mukaan karsia karkeimpia petoksia.

”Huijarit etsivät usein helppoja kohteita. He eivät yleensä jaksa ahkeroida yksityiskohtien kanssa”, Liukkonen sanoo.

Liukkosen mukaan suojatarvikkeita on Kiinassa tällä hetkellä tarjolla, mutta haastavaa voi olla löytää tuotteita, joilla on Euroopassa vaadittavat sertifikaatit.

Koska moni tehdas on alkanut tuottaa suojatarvikkeita vasta hiljattain, kaikilla sinänsä asiallisillakaan toimittajilla ei välttämättä ole oikeanlaisia sertifikaatteja. Olennaista Liukkosen mukaan on, että tilaaja tietää, millaisia tuotteita tarvitsee.

Vaikka suojavarusteiden tarve on yllättänyt lähes kaikki ja tavaran saanti on vaikeutunut, on niitä yhä voinut hankkia myös normaaleja kanavia pitkin.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki alkoi hankkia suojavarusteita vajaa kuukausi sitten myös suoraan yksityisiltä toimijoilta, kun kävi ilmi, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) logistiikkakeskus ei pystynyt toimittamaan kaikkea tarvittavaa.

Tällä hetkellä Helsingissä tarvitaan arviolta noin miljoona suunenäsuojaa viikossa pelkästään kotihoidossa, seniorikeskuksissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lukuun eivät sisälly Husin tarvitsemat suojatarvikkeet.

Suojavarusteiden hankkiminen ei ole helppoa, sanoo Helsingin kaupungin suojavarustehankintoja koordinoiva kuljetuspalvelupäällikkö Tuomas Päivinen sanoo. Hinnat ovat nousseet, toimitusajat saattavat venyä ja välillä pitää tyytyä toivottua pienempiin toive-eriin.

Toistaiseksi suojavarusteita on silti saatu hankittua.

”Me olemme saaneet tilattua tuotteita normaaleja kanavia pitkin. Olemme löytäneet myös meille uusia, mutta muille vakiintuneita tämän alan toimijoita”, Päivinen sanoo.

Kaupunki on tilannut tuotteita esimerkiksi sellaisilta yrityksiltä kuin MedKit, Elers Medical ja Lyreco. Yhteensä toimittajia on toistakymmentä, ja valtaosa niistä on toiminut alalla pitkään. Kaupunki pyrkii Päivisen mukaan tarkistamaan taustat ja sertifikaatit tarkkaan.

Hänen mukaansa kaupunki ei lähtökohtaisesti tee etukäteismaksuja, joskin poikkeuksia on tehty joistain tuote-eristä parin luotettavaksi katsotun toimittajan kanssa. Pääosin tuotteet kuitenkin maksetaan kun ne on vastaanotettu ja tarkastettu.

”Se vähentää huijausten mahdollisuutta”, Päivinen sanoo.

Tällä viikolla julkisuuteen tulleet Huoltovarmuuskeskuksen epäonniset kaupat ovat vain pieni osa kokonaistarpeesta.

Huoltovarmuuskeskus on sanonut, että tavaraa on tilattuna kaksitoista lentokoneellista. Sekään ei vielä riitä lähimainkaan täyttämään tulevaa kasvosuojainten tarvetta.

Paine tehdä kauppoja on tällä hetkellä suuri siksikin, että kukaan ei tiedä, millainen tuotteiden saatavuus on tulevaisuudessa. Vaikka kotimaista tuotantoa ollaan panemassa vireillä, siinä menee vielä aikaa.

Uhkakuva on, että Yhdysvallat tai joku muu isompi maa ostaa tilattuja tuotteita nenän edestä. Näin on jo käynyt muille maille. Ja jos Kiinassa alkaa levitä uusi koronavirusaalto, voi käydä niin, että tuotteita ei saa vietyä maasta lainkaan.

”Se riski on mahdollinen, ja siihen on järkevää varautua”, Kiinassa asuva konsultti Lasse Liukkonen sanoo.

Oikaisu 10.4.2020 kello 19.38: Jutussa luki aiemmin, että Päivi Sillanaukee on sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö. Sillanaukee on sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston osastopäällikkö.

Varustehankinnat|Huolto­varmuus­keskuksen toimitus­johtaja irti­sanoutui – ”Virheet olisi pitänyt pystyä välttämään”, perustelee työministeri Haatainen

Suojavarusteet|Tiina Jylhän kauneus­klinikka markkinoi suoja­maskeja väärennetyllä sertifikaatilla

Suojavarusteet|Helsinkiläisyhtiö aikoo valmistaa puolet Suomen hengitys­suojainten tarpeesta – ”Suojain­materiaalien hinnat ovat yli 15-kertaistuneet maailmalla”

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat