Kun varmuusvarastot avattiin, ministeriön ylijohtaja vakuutti kasvo­suojaimia riittävän – Nyt hän kertoo, miksi niin ei käynytkään - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Varautuminen

Kun varmuusvarastot avattiin, ministeriön ylijohtaja vakuutti kasvo­suojaimia riittävän – Nyt hän kertoo, miksi niin ei käynytkään

Aiemmin tehdyt arviot kasvosuojainten tarpeesta ovat Päivi Sillanaukeen mukaan osoittautuneet koronaviruspandemiassa riittämättömiksi, koska suojainten käyttötapa on muuttunut.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Päivi Sillanaukee hallituksen tiedotustilaisuudessa 27. helmikuuta.

Julkaistu: 11.4. 15:54, Päivitetty 11.4. 16:19

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varastot eivät ole alkuunkaan riittäneet vastaamaan suojavarusteiden kasvaneeseen tarpeeseen.

Maaliskuun viimeisenä päivänä varastossa oli yhteensä 2,7 miljoonaa kirurgista maskia ja hengityssuojaa. Se ei koronaviruspandemiassa riitä Suomen tarpeisiin edes yhdeksi päiväksi, kertoi HS perjantaina.

Miksi valtion johto antoi varautumisesta menneinä viikkoina huomattavasti valoisamman kuvan?

Kun Huoltovarmuuskeskuksen varastot avattiin maaliskuun 23. päivänä, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee vakuutti Ylen A-studiossa suojaimia riittävän.

”Nyt ne rekat lähtevät liikkeelle. Jos lukumäärissä katsotaan, niin miljoonia kirurgisia maskeja, suojaimia ja sitten satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt käytössä meidän kenttäämme varten. Eivät ne tule loppumaan”, Sillanaukee sanoi tuolloin.

Nyt Sillanaukee sanoo HS:lle, ettei hän missään nimessä tarkoittanut Huoltovarmuuskeskuksen senhetkisten varastoiden yksin riittävän.

”Ajatukseni perustui siinä kohtaa siihen, että HVK:n varastojen käyttö yhdistettynä HVK:n ja kuntien sekä kuntayhtymien täydennysostoihin ja suojainten kotimaiseen tuotantoon riittäisivät.”

Suojaimista on tullut kuitenkin pulaa ennen kaikkea siksi, että niiden käyttötapaa on koronaviruspandemian aikana muutettu. Suojaimia on viime viikkoina alettu käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa paljon enemmän kuin aiemmin on käytetty.

Pandemiaan varautumista selvittänyt asiantuntijatyöryhmä arvioi raportissaan vuonna 2013, että kirurgisia maskeja tarvittaisiin pandemian aikana Suomessa yhteensä noin 3,7 miljoonaa kappaletta. Arviossa huomioitiin sikainfluenssasta saadut kokemukset ja oletettiin joka neljännen suomalaisen sairastuvan.

Huoltovarmuuskeskuksen välittämä kuva hengityssuojaimista Etelä-Suomessa sijaitsevassa varmuusvarastossa.

Arvioituun muutaman miljoonan maskin tarpeeseen myös Huoltovarmuuskeskuksen varastot olisivat riittäneet hyvin vastaamaan.

”Aiemmin tällaisten pisaratartuntaisten tautien kohdalla on lähdetty siitä, että tartunta tapahtuu, kun oireita on. Nyt taas on puhuttu siitä, voiko tartunta tapahtua jo ennen kuin on oireita. Silloinhan nämä skenaariot ovat aivan erilaisia”, Sillanaukee sanoo.

Vuonna 2013 tehtyjä pandemiasuunnitelmia on päivitetty alkuvuoden ajan.

Sillanaukeen mukaan aiempi käytäntö on ollut, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta käyttää suojaimia vain hoitaessaan sairaita.

Tartuntojen ehkäisemisessä ensisijaisia ovat olleet muut keinot, kuten käsihygieniasta huolehtiminen. Toimintatapa on Sillanaukeen mukaan perustunut kansainväliseen lääketieteelliseen näyttöön.

Nyt suojaimia pitää ministeriön ohjeistuksen mukaan käyttää myös esimerkiksi kotihoidossa.

Suojainten käytön tarkoitus ei ole enää suojata tartunnalta vain henkilökuntaa ja sairaita potilaita vaan myös terveitä kotihoidon asiakkaita ja hoivakotien asukkaita.

Sillanaukee sanoo ministeriön muuttaneen maaliskuussa ohjeistustaan suojainten käytöstä, koska maailmalta tulleet tiedot muuttivat poliitikkojen ja asiantuntijoiden näkemyksiä suojainten tarpeesta.

Hoitaja ottaa koronaepäillyltä näytteen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Halua suojainten käyttöön on myös monien muiden alojen kuin hoitoalan työntekijöillä, kuten poliiseilla, opettajilla, siivoojilla, kaupan kassoilla ja niin edelleen.

”Suojaimia käytetään muun muassa kemianteollisuudesta ja ruokateollisuudessa, jotka on listattu kriittisiksi yhteiskunnan toiminnan kannalta. Niillekin suojaimia pitää riittää.”

Kun Sillanaukee maaliskuun 23. päivänä vakuutti Ylellä suojainten riittävän, eikö arvio suojainten reippaasti kasvaneesta tarpeesta vielä ollut tiedossa?

”Keskustelua suojainten käyttötarpeesta käytiin oikeastaan koko maaliskuun ajan, ja sitä käydään edelleen. Esimerkiksi Euroopan tautivirastolta tuli uusi ohjeistus ulos maaliskuun 26. päivänä ja Tukesilta, Työterveyslaitokselta ja Fimealta 31. päivänä. Uutta tietoa tulee koko ajan”, Sillanaukee sanoo.

Hänen mukaansa tärkeintä on nyt, että valtio ja kunnat sekä kuntayhtymät tekevät tiivistä yhteistyötä ratkaisujen löytämiseksi ja riittävien suojavarusteiden hankkimiseksi.

HS ei ole tavoittanut sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosta (vas) kommentoimaan.

Suojavarusteet|HS:n haltuun saamat Huolto­varmuus­keskuksen luvut paljastavat, miten vähän Suomen valtiolla oli kasvosuojaimia koronakriisin iskiessä päälle

Suojavarusteet|Helsinkiläisyhtiö aikoo valmistaa puolet Suomen hengitys­suojainten tarpeesta – ”Suojain­materiaalien hinnat ovat yli 15-kertaistuneet maailmalla”

Varustehankinnat|Huolto­varmuus­keskuksen toimitus­johtaja irti­sanoutui – ”Virheet olisi pitänyt pystyä välttämään”, perustelee työministeri Haatainen

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat