Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg siirtyi Lockheed Martinin lobbariksi – asiantuntijat pohtivat karenssiajan riittävyyttä - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Hävittäjähankinta

Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg siirtyi Lockheed Martinin lobbariksi – asiantuntijat pohtivat karenssiajan riittävyyttä

Lindberg ei halua kommentoida tehtävänkuvaansa. Puolustusministeriön mukaan sotilaat tuovat hankkeeseen hyvää asiantuntemusta: ”En näe ongelmaa”.

Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg.

Julkaistu: 16.4. 14:49, Päivitetty 16.4. 18:29

Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg konsultoi yhdysvaltalaista Lockheed Martinia Suomen hävittäjähankkeessa. Puolustusministeriön HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen kertoo STT:lle, että Lockheed Martin ilmoitti heille Lindbergin tehtävästä keskiviikkona.

Lockheed Martin kisaa neljän muun hävittäjävalmistajan kanssa sopimuksesta, jolla Suomen on tarkoitus korvata nykyiset Hornet-hävittäjät. Puolustusministeriö ylläpitää sivuillaan listaa yrityksistä ja konsulteista, joita valmistajat käyttävät Suomessa hankkeen valmisteluun ja tukeen. Tarkoituksena on lisätä hankkeen läpinäkyvyyttä.

Lindberg ei halunnut kommentoida omaa rooliaan tai tehtävänkuvaansa STT:lle.

”En ajatellut sitä itse millään lailla kommentoida. Eiköhän ole korrektia, että viralliset toimijat eli puolustusministeriö ja Lockheed Martin kommentoivat asiaa”, Lindberg sanoi.

Lindbergin pesti Puolustusvoimien komentajana päättyi viime vuonna elokuun alussa. Tuolloin hän allekirjoitti puolustusministeriön kanssa karenssisopimuksen, jonka kuuden kuukauden rajoitusaikana hän ei esimerkiksi voinut aloittaa aiempiin tehtäviinsä liittyvää elinkeinon- tai ammatinharjoittamista.

Lindberg konsultoi Lockheed Martinia Suomalainen kenraalikonsultointi -yrityksensä kautta. Yritys on ilmoitettu kaupparekisteriin tammikuussa.

Procom Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin kertoo, että etujärjestö teetti jäsenilleen kyselyn keväällä 2019 siitä, kuinka pitkä karenssiaika korkea-arvoisella poliitikolla tai virkamiehellä pitäisi olla.

”Puolet vastaajista katsoo, että sen pitäisi olla vähintään vuosi. Käytännössä monissa paikoissa karenssi on pidempikin”, Melgin sanoo.

Hän korostaa, ettei kommentoi Lindbergin tilannetta, vaan asiaa yleisesti. Melgin toteaa, ettei voi edes moittia Lindbergiä, koska hän on toiminut asiassa sovitusti.

”On se melko lyhyt aika se puoli vuotta”, Melgin toteaa.

Melgin sanoo, että Suomessa julkiselta puolelta yritysten konsultointiin siirtyminen on alkanut yleistyä vasta viime vuosina.

”Näitä tapauksia on tullut vasta viiden viime vuoden aikana. Me vasta opetellaan pelisääntöjä”, Melgin toteaa.

Turun yliopiston työelämäprofessori Anders Blom kirjoitti väitöskirjansa lobbaamisesta ja on itsekin toiminut alalla. Myös hän varoo kommentoimasta Lindbergin tilannetta suoraan.

Hän toteaa, että esimerkiksi isoissa hankinnoissa lopputuloksena olevan poliittisen päätöksen taustalle tarvitaan paljon tietoa.

”Lopputuloksen kannalta on erittäin suuri merkitys sillä, mitä puolia voidaan korostaa. Se on taustana siihen, miksi sisäpiiritietoon tukeutuminen on tärkeää. Se tuo ratkaisulle legitimiteettiä”, Blom sanoo.

Blom toteaa, että Lindbergin kaltaiset puolustusalan asiantuntijat tuovat hävittäjäyhtiöiden tuotteelle mainetta ja yhtiöiden antamalle tarjoukselle legitimiteettiä.

”Puolustusalalla ihmisillä on tällaiset karenssisäädökset käytössä, mutta voi miettiä, ovatko ne tarpeeksi pitkiä. Tällaista voi pohtia”, Blom muotoilee.

HS ei tavoittanut Lindbergiä kommentoimaan asiaa, mutta sai Lockheed Martinilta kommentin Lindbergin pestiin liittyen viestintätoimisto Hill+Knowlton Strategiesin kautta.

”Suomalainen kenraalikonsultointi Oy tulee tarjoamaan Lockheed Martinille liikkeenjohdon neuvonnan palveluja Suomen HX-hankkeeseen liittyen. Yritys ei tule tarjoamaan lobbauspalveluja”, hävittäjäyhtiö kertoi viestissään.

Procomin Melgin on sitä mieltä, että liikkeenjohdon neuvonta on tässä tilanteessa sama asia kuin lobbaaminen.

”Se on määrittelykysymys, konseptit voivat olla hämäriä. Suomessa monet puhuvat vaikuttajaviestinnästä. Jos ulkomailla sanoo, että ei meillä Suomessa lobata, meillä on vain vaikuttajaviestintää, niin ainakin tutkijat nauravat”, Melgin sanoo.

Myös Blom sanoo, että viestintäalan edustajien on aiemminkin nähty käyttävän samankaltaisia argumentteja rajaamaan lobbaamisen määritelmää.

”Suhtaudun tähän hieman huvittuneesti”, Blom sanoo.

Lockheed Martinin F-35A-hävittäjän lisäksi Ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäksi ovat ehdolla BAE Systemsin yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon, yhdysvaltalaisen Boeingin F/A-18 Super Hornet, ranskalaisen Dassault Aviationin Rafale sekä ruotsalaisen Saabin Gripen E.

Puolustusministeriön listauksesta selviää, että myös muilla hävittäjävalmistajilla on apunaan entisiä Puolustusvoimien ja puolustusministeriön edustajia. Esimerkiksi Puolustusvoimien komentajana vuosina 2001–2009 toiminut Juhani Kaskeala konsultoi Boeingia ja Uudenmaan prikaatin entinen komentaja Karl Gustav Storgårds Saabia. Entinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam on puolestaan BAE Systemsin käyttämän Cocomms-viestintätoimiston vanhempi neuvonantaja.

Puolustusministeriön Purasen mukaan kyse on lähinnä asiantuntijuuden jakamisesta, mistä on hyötyä myös ministeriölle.

”Sotilaat ovat pääosin firmojen tukena substanssityössä. He ymmärtävät meidän puolustusjärjestelmäämme ja tukevat valmistajia tarjouspyyntöjen laatimisessa. Se auttaa sinänsä meitäkin saamaan sellaisia vastauksia, jotka meitä tyydyttävät. Tavoitteenamme on saada kaikilta firmoilta paras mahdollinen suorituskyky meidän puolustusjärjestelmäämme”, Puranen sanoo.

Puranen ei näe ongelmaa siinä, että vielä viime vuonna Puolustusvoimia komentanut Lindberg on mukana.

”Hänellä on Puolustusvoimien entisenä komentajana toki aivan valtavasti tietoa koko puolustusjärjestelmästä. Mutta meillähän on kuitenkin lähtökohtaisesti salassapitovelvollisuus, eivätkä he voi kertoa mitään salaisia tietoja kilpailijoille, koska silloin he syyllistyisivät rikokseen. Eikä tarjouspyyntöön vastaamiseen edes tarvita sellaista tietoa.”

Puranen korostaa Lindbergin pitkää kokemusta hävittäjätoiminnasta. Entinen Ilmavoimien komentaja ja hävittäjälentäjä on ensimmäinen lentäjätaustainen upseeri, joka on noussut koko Puolustusvoimien johtoon yhtä tilapäispestiä lukuun ottamatta.

Tällä hetkellä koronaviruspandemia vaikuttaa myös Suomen hävittäjähankkeeseen. Puranen kertoo, että neuvotteluihin aiheutuu pandemian takia muutaman kuukauden viive.

”Lähtökohtaisesti neuvotteluja on käyty Suomessa turvaluokitustilassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella. Tämänhetkisten matkustusrajoitusten takia se ei ole mahdollista. Neuvottelujen julkisiin osiin on käytetty videoneuvotteluja, mutta on aika rajoitettua, mitä asioita niissä pystytään käsittelemään. Hanke kuitenkin etenee muilta osin ja töitä riittää, mutta neuvottelut ovat lähes kokonaan pysähdyksissä.”

Valtioneuvoston on määrä tehdä hankintapäätös uusista monitoimihävittäjistä ensi vuonna. Hornetien seuraajat on suunniteltu otettavaksi käyttöön vaiheittain vuosina 2025–2030.

HS-analyysi: Suomi hakee tehokasta hävittäjää mahdollisimman halvalla – asiantuntija listaa viiden ehdokkaan edut ja ongelmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat