Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-gallup

Sdp nousi Suomen suosituimmaksi puolueeksi

Kokoomuksen Petteri Orpo: Perinteisten puolueiden arvostus nousee kriisissä.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) kaudella Sdp:n suosio on noussut noin 35 prosenttia.

Julkaistu: 18.4. 2:00, Päivitetty 18.4. 15:19

Sdp on noussut Suomen suosituimmaksi puolueeksi.

Puoluetta äänestäisi 20,4 prosenttia äänestäjistä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

Perussuomalaisia äänestäisi 20,2 prosenttia eli se on käytännössä tasoissa Sdp:n kanssa. Perussuomalaisten kannatus putosi 1,4 prosenttiyksikköä. Tämä ilmenee Kantar TNS:n tuoreesta tutkimuksesta, jonka se teki Helsingin Sanomien pyynnöstä.

Joulukuussa pääministeriksi nousseen Sanna Marinin aikana Sdp:n suosio on ollut jyrkässä kasvussa.

Hänen kaudellaan puolueen kannatus on noussut noin 35 prosenttia. Noususta noin 40 prosenttia tuli ennen korona­viruskriisiä.

Tutkimuksen mukaan Sdp näyttää onnistuneen samaan aikaisemmat katsomoon siirtyneet kannattajansa takaisin puolueen äänestäjiksi.

Hallituspuolueista Sdp:n ohella vain keskusta on nousussa. Keskustan kannatus oli alimmillaan viime joulukuussa 11,1 prosenttia. Nyt se oli 12,6.

Keskusta on ohittanut vihreät, jonka kannatus laski kuukaudessa 1,2 prosenttiyksikköä 11,2 prosenttiin.

Vasemmistoliiton suosio on alempana kuin kertaakaan sitten elokuun 2015.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen muodostavat puolueet nauttivat nyt 55,8 prosentin luottamusta. Kuukausi sitten vastaava luku oli 53,9 prosenttia.

Marinin hallitus on viime viikkoina ollut päivittäin äänessä koronakriisiä hoitaessaan. HS on aiemmin kertonut kriisin nostaneen hallitusten suosiota monissa Euroopan maissa, kuten Suomessakin. HS:n haastattelussa maaliskuussa Marin itse totesi keskittyvänsä työhön ja arvostavansa kriisissä myös opposition toimintaa.

Tällä kertaa HS kysyikin oppositiopuolueiden johtajilta, miten Sdp:n nouseva suosio vaikuttaa oppositiopolitiikkaan.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, että mielenkiintoista koronakriisin aikana on ollut perussuomalaisten ja vihreiden suosion lasku.

”Erityisesti identiteettipolitiikkaa harrastavien puolueiden suosio on laskenut eli vihreiden ja erityisesti perussuomalaisten. Ei siitä ole montaa viikkoa, kun lehdet vielä kirjoittavat, että politiikka on pysyvästi muuttunut niin, että nämä kaksi identiteettipuoluetta pärjää ja muilla on vaikeuksia”, Orpo sanoo.

”Näyttää siltä, että kun tullaan vaikeisiin aikoihin, perinteisten puolueiden asema vahvistuu. Pääministeripuolue on tietysti parhaassa asemassa. Nyt tuntuu siltä, että vaikea aika normalisoi politiikan.”

Perussuomalaisten ja vihreiden kannattajakunnan on katsottu muodostuvan paljolti sen mukaan, miten he näkevät oman identiteettinsä esimerkiksi elämäntapojen tai kansallisuuden suhteen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei lähtisi vetämään kovin vankkoja johtopäätöksiä poikkeusoloissa tehdyn gallupin mukaan.

”Tällaisissa kriiseissä ihmiset yleensä tahtovat muuttua konservatiivisemmiksi. Konservatiivisuudella tarkoitan sellaista perinteistä politiikkaa, jota Sdp, kokoomus ja keskusta edustavat. On ihan selvä, ettei tämä kriisi loputtomiin jatku, ja sen jälkeen palataan ideologisiin keskusteluihin tämän kriisin jälkihoidosta ja laskun maksajasta”, Halla-aho sanoo.

Näkemys siitä, että kriisin aikana Euroopassa kansalaiset antavat tukea hallitukselle saa kannatusta.

”Sama ilmiö on ollut eri puolilla maailmaa eli puhutaan niin sanotusta lipun ympärille kokoontumisesta, jolloin kannatus on korkealla niillä puolueilla, jotka ovat vastuussa asioiden hoidosta”, sanoo kristillis­demokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

”Suomessa on mielenkiintoista, miksi suosio kulminoituu vahvasti pääministeriin eikä muihin hallituspuolueisiin.”

Essayah sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi Sdp:n suosio nyt nousee.

”Marinin kohdalla auttavat hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa eli hyvä, selkeä ja rauhallinen esiintyminen. Ne ovat edesauttaneet, että kansalaiset tuntevat luottamusta, kuten pitääkin. Oppositiollekin on tärkeää, että ihmiset luottavat nyt ins­tituutioihin ja viranomaisiin.”

Halla-ahon mielestä Marinin kohdalla huomio kohdistuu liikaa vääriin asioihin.

”Huomio on keskittynyt epä­olennaiseen eli Marinin esiintymisiin. Ollaan oltu kovin tohkeissaan siitä, kuinka hyvää naistenlehtijulkisuutta Suomi on saanut ulkomailla. Nämä eivät minusta ole sellaisia mittareita, joita kypsässä demokratiassa pitäisi kovin paljon tuijotella.”

Ruotsissa oppositio on tukenut jokseenkin täysin hallitusta. Politiikka on laitettu syrjään, kun virkamiehet ovat johtaneet kriisiä.

Suomessakin hallituksen ulkopuolella olevien puolueiden puheet ovat olleet tavanomaista maltillisempia, mutta hallitus on saanut myös reipasta kritiikkiä.

”Tämän akuutin tilanteen jälkeen tulee Marinin hallituksen varsinainen testi. Vaikka viranomaiset ovat hapuilleet, kriisinhoito on ollut pääasiassa taitavaa. Rahan lapiointikin on sinänsä helppoa, mutta testi tulee sitten, kun aletaan tehdä päätöksiä siitä, millä tästä noustaan ylös”, Orpo sanoo.

Oppositiojohtajat eivät usko, että Marinin suosio hiljentää ­oppositiota.

”En usko, että perussuomalaisten kohdalla tämä vaikuttaa. Ei meillä ole muutenkaan tarvetta Marinia haukkua, vaan arvostella hallituksen politiikkaa, ja siihen tämä ei tietenkään tule vaikuttamaan”, Halla-aho sanoo.

Kristillisdemokraatit ovat tehneet kyselyn kannattajilleen. Enemmistön mukaan puolueen kannattaa tukea hallitusta ja välttää tarpeetonta kritisointia.

Yksikään oppositiojohtaja ei ainakaan myönnä olevansa ärsyyntynyt koronakriisin tuomasta Sdp:n äkillisestä suosiosta.

”Ei se ole silloin ilman ansioita saatu tulos, jos kansalaiset näin kokevat”, sanoo Orpo.

”Jos tämä ärsyttäisi, sitten pitäisi tiheämmällä kammalla tutkia ylipäätään, millä ansioilla puolueet ovat vaaleissa äänensä kulloinkin ansainneet”, Halla-aho sanoo.

Oikaisu 18.4.2020 klo 8.50: Jutusta saattoi ensin saada käsityksen, että pääministeri Sanna Marin olisi Sdp:n puheenjohtaja. Hän on 1. varapuheenjohtaja. Oikaisu 18.4.2020 kello 15.00: Kirjoituksessa mainittiin väärin, että kuukausi sitten hallituspuolueita olisi äänestänyt 52,5 prosenttia äänestäjistä. Kyseessä oli helmikuun kannatus, maaliskuussa hallituspuolueiden kannatus oli yhteensä 53,9 prosenttia.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen teki Kantar TNS Oy Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

Siinä selvitettiin puolueiden eduskuntavaalikannatusta. Tutkimusaineisto kerättiin 16.3.–15.4.2020.

Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 360 henkilöä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät nyt tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 27 prosenttia.

Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

HS-gallup|Enemmistö pitää hallituksen koronavirustoimia hyvin ajoitettuina ja sopivan tiukkoina

Kommentti|Ylen kysely osoittaa korona­kriisin saaneen suomalaiset ”kerääntymään lipun ympärille” – mutta kansallinen yhtenäisyys rakoilee jo

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat