Emeritusprofessori purkaisi Länsi-Pohjan ja muut soten laajat ulkoistukset – koronakriisi herätti huolen terveyspalveluiden rahoituksesta - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Sote

Emeritusprofessori purkaisi Länsi-Pohjan ja muut soten laajat ulkoistukset – koronakriisi herätti huolen terveyspalveluiden rahoituksesta

Kunnat ovat yhteisyrityksissä nyt vähemmistöomistajina. Mehiläisen ja Länsi-Pohjan yhteisyritys on jo nyt lomauttanut henkilöstöä, koska kriisi on tullut kalliiksi.

Professori Kaarlo Tuori eduskunnassa keväällä 2019.

Julkaistu: 23.4. 2:00, Päivitetty 23.4. 10:51

Oikeustieteilijä Kaarlo Tuorin mielestä kuntien tekemät sosiaali- ja terveydenhuollon laajat ulkoistussopimukset yksityisten yhtiöiden kanssa pitäisi purkaa vapaaehtoisesti tai saattaa lain nojalla kuntien määräysvaltaan.

Tämän voisi Tuorin mukaan tehdä tulossa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä.

Tuori on yleisen oikeustieteen emeritusprofessori, jota eduskunnan perustuslakivaliokunta käyttää säännöllisesti asiantuntijana.

Usein ulkoistuksissa on toimittu niin, että kunta ja yksityinen terveysyritys perustavat yhteisyrityksen, josta yksityinen terveysyhtiö omistaa enemmistön ja kunta tai kunnat vähemmistön.

Tuorin mielestä päätösvallan pitäisi olla kunnalla.

Tuorin näkemystä on kysynyt Kuntien takauskeskus. Takauskeskus on ollut huolissaan koronavirukseen liittyvästä talouskriisistä ja sen vaikutuksista kuntatalouteen ja lakisääteisten palveluiden rahoitukseen.

Koronaviruksen seuraukset ja rahoitushuollon järjestämisen vaihtoehdot kiinnostavat takauskeskusta siksi, että se on kuntien rahahuollon kannalta keskeinen toimija.

Kunnat hankkivat pääosan lainarahoituksestaan Kuntarahoituksen kautta, ja Kuntien takauskeskus myöntää tälle varainhankinnalle takauksen.

”Meillä on lakisääteisenä tehtävänä kuntien varainhankinnan kehittäminen ja turvaaminen. Turvaamisvelvoite kattaa kunnalliset toiminnat riippumatta siitä, missä muodossa ne tehdään”, Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen sanoo.

”Rahoitushuolto on oikein hyvin turvattu silloin, kun kyseessä ovat kunnat, kuntayhtymät ja kuntien määräysvallassa olevat yhteisöt. Samalla meidän tehtävänämme on reilusti kertoa, missä on rahoitushuollon katvealueita.”

Tällainen katvealue ovat Niemeläisen mukaan ulkoistetut toiminnat, joissa kunnalla ei ole täyttä määräysvaltaa.

Heikki Niemeläinen

Niemeläisen mukaan kriisitilanteen syventyessä on aina mahdollista, että yksityisen yhtiön rahoitushuolto joutuu vaikeuksiin.

”Vaikka yrityksillä olisi halua, tahtoa ja etiikkaa selviytyä velvoitteistaan, niin kun rahoitushuolto loppuu, se vain loppuu.”

Takauskeskus on toimittanut Tuorin lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriön kuntaosastolle.

Sote-ulkoistuksissa on kyse lakisääteisistä palveluista, jotka kunta on velvollinen järjestämään asukkailleen. Kunnan ei ole pakko tuottaa palveluita itse, vaan se voi siirtää käytännön toiminnan yritykselle tai esimerkiksi järjestölle.

Kokonaisulkoistuksia, jossa kunta siirtää koko sotensa yritykselle, on Suomessa tehty parikymmentä. Sen lisäksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat ovat ulkoistaneet Länsi-Pohjan keskussairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon Mehiläiselle.

Esimerkiksi Länsi-Pohjassa toimintaa pyörittää yhteisyritys, josta Mehiläinen omistaa 81 prosenttia, Kemi ja Tornio kumpikin 7,6 prosenttia, Keminmaa 2,7 prosenttia ja Simo 1,1 prosenttia.

Tuorein hanke on meneillään Päijät-Hämeessä, jossa hyvinvointiyhtymä suunnittelee isoa terveyskeskusten ulkoistusta. Siinäkin tavoitteena on perustaa yhteinen yritys, josta yksityinen omistaisi 51 prosentin enemmistön. Ulkoistuksen kokoluokka on niin iso, että käytännössä kyseeseen tulevat Mehiläinen tai Terveystalo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut huolissaan siitä, onko järjestely perustuslain mukainen.

Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa.

Tuorin näkemyksen mukaan ulkoistetut sote-palvelut sopivat huonosti sellaiseen terveydenhuollon kriisitilanteeseen, joka koronapandemiasta on nyt syntynyt.

Ongelma liittyy siihen, miten näiden kuntien määräysvallan ulkopuolella olevien yritysten toiminta rahoitetaan, jos koronaviruskriisistä tulee niille paljon kustannuksia.

Esimerkiksi Mehiläisen ja Länsi-Pohjan kuntien yhteisyritys on jo lomauttanut henkilöstöään. Yhteisyrityksen toimitusjohtajan Lasse Männistön mukaan yritys on tehnyt näin kriisin keskelläkin varmistaakseen, että toiminta kyetään rahoittamaan. Yhteisyritykselle on tullut paljon kustannuksia siitä, että se on varustanut Kemin keskussairaalaa koronapotilaiden hoitoon.

Lain mukaan Kuntarahoitus ei saa rahoittaa yrityksiä, jotka eivät ole kuntien määräysvallassa.

Entä voisiko kunta saada rahoitusta Kuntarahoitukselta ja kanavoida sitä edelleen sote-yhteisyrityksen käyttöön?

Tuorin mukaan on ilmeistä, että kuntalaki estäisi myös tällaisen järjestelyn.

Kuntalain mukaan lainaa, takausta tai muuta vakuutta ei saa myöntää kunnan vähemmistöomistuksessa olevalle yhteisyritykselle, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski.

Lisäksi kuntalaki rajoittaa lainojen ja vakuuksien myöntämistä markkinoilla kilpailutilanteessa toimiville yrityksille.

Emeritusprofessori Tuorin mielestä jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat osakas- ja palvelusopimusten purkaminen tai yhtiöiden saattaminen kuntien tai kuntayhtymien määräysvaltaan lain nojalla.

Tuori ehdottaa, että asiasta säädettäisiin erillislaki. Toinen vaihtoehto olisi käyttää nyt jo voimassa olevaa niin sanottua rajoituslakia, jolla sosiaali- ja terveysministeriö on yrittänyt suitsia ulkoistusintoa.

Ministeriökään ei pidä ulkoistuksista, koska ne vaikeuttavat tulossa olevaa sote-uudistusta. Sote olisi tarkoitus siirtää kunnilta maakunnille, mutta siirrot hankaloituvat, kun kunnat pitävät kynsin hampain kiinni omista sote-palveluistaan.

Nykyisen rajoituslain mukaan ulkoistamissopimuksiin pitää sisällyttää irtisanomisehto, jos ulkoistuksen laajuus ylittää 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vuosittaisista käyttötalouden menoista.

Aluksi raja oli 50 prosenttia, siitä se laskettiin 30 prosenttiin, ja nykyinen hallitus kiristi rajan ensi töikseen nykytasolleen. Rajoituslaki tuo ulkoistussopimuksiin tiukan irtisanomisehdon: kunta, kuntayhtymä tai maakunta voi purkaa ulkoistussopimuksen kesken sopimuskauden ilman taloudellisia seurauksia.

Tuori ehdottaa, että erillislakiin tai rajoittamislakiin tulisi ottaa säännös, joka estää tietyn prosenttiosuuden ylittävän ulkoistamisen yhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhteisöllä ei ole määräysvaltaa.

”Sote-uudistuksen yhteydessä säännös voitaisiin siirtää sote-järjestämislakiin”, emeritusprofessori esittää. Lisäksi Tuorin mukaan myös nykyiset osakas- ja palvelusopimukset pitäisi purkaa tai siirtää nykyisten yhteisyritysten määräysvalta kunnille.

Tuorin mukaan on ilmeistä, että kokonaisulkoistukset eivät ole myöskään perustuslain mukaisia.

Tuori viittaa Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistukseen, jossa keskeisenä ideana oli ottaa yksityiset yhtiöt mukaan tuottamaan palveluita. Niiden oli määrä perustaa sote-keskuksia, jotka olisivat toimineet julkisten terveyskeskusten rinnalla. Tämä kaatui perustuslakiin.

Perustuslakivaliokunta antoi asiasta useita lausuntoja vuosina 2017–2018, ja Tuorin mukaan lausuntojen valossa ”on selvää, että perustuslaki ei salli kokonaisulkoistusta, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevan julkisen vallan yksikön koko palvelutuotanto siirretään muille palvelun tuottajille”.

Oikaisu 23.4. kello 10.50: Toisin kuin jutussa kirjoitettiin, Länsi-Pohjan kunnat eivät ole ulkoistaneet koko Länsi-Pohjan keskussairaalaa Mehiläiselle. Ulkoistus koskee somaattista erikoissairaanhoitoa, mikä tarkoittaa, että osa sairaalan toiminnoista, muun muassa psykiatria, on ulkoistuksen ulkopuolella.

Päijät-Häme ryhtyy valmistelemaan terveyskeskusten jättiulkoistusta

Terveydenhuollon ulkoistuksissa hurjat hintaerot: Yhdessä kunnassa 1 500 euroa per asukas, toisessa 6 700 euroa

Tartunnat|Länsi-Pohja nousi koronatilastojen kärkeen – sairaan­hoitopiirin mukaan tartunnat ovat tunturista eivätkä Ruotsista

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat