HS:n tiedot: Vihriälän talous­ryhmä esittää uuden­laisia korona­tukia yrityksille, tuen perusteena myynnin menetys – hallitus pui yritys­tukia tänään - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Yritystuet

HS:n tiedot: Vihriälän talous­ryhmä esittää uuden­laisia korona­tukia yrityksille, tuen perusteena myynnin menetys – hallitus pui yritys­tukia tänään

Hallitus aikoo keskustella yritystuista perjantaina.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälä vetää hallituksen asettamaa työryhmää, jonka tehtävä on pohtia muun muassa toimenpiteitä, joilla koronakriisin vaikutuksia Suomen talouteen voidaan rajoittaa.

Julkaistu: 23.4. 20:59, Päivitetty 24.4. 6:40

Koronakriisin vastatoimia pohtiva työryhmä esittää Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallitukselle uudenlaista koronatukimallia. Hallituksen pöydälle tulee HS:n tietojen mukaan yritystukimalli, jossa kaikille koronasta kärsineille yrityksille korvataan suoraan niiden kiinteitä kuluja sekä henkilöstökuluja.

Mallin on valmistellut Vesa Vihriälän johtama selvitysryhmä, johon kuuluvat myös nobelisti Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo sekä Sixten Korkman. Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat ryhmän huhtikuussa laatimaan arvioita muun muassa toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa.

Selvitysryhmä päätyi esittämään yritystukimallia, jossa yritykset saisivat suoraa kriisitukea. Vastaava malli on käytössä Norjassa ja Tanskassa.

Yrityksille korvattaisiin tietty osa niiden kiinteistä kuluista ja henkilöstökuluista sen perusteella, miten yritykset ovat menettäneet liikevaihtoa koronaepidemian takia. Jos yrityksen liikevaihto on supistunut merkittävästi, valtio korvaisi osan sen kiinteistä kuluista. Kiinteitä kuluja korvattaisiin siltä osin kuin yritykset eivät olisi voineet paikata liikevaihdon menetystä muita kuluja leikkaamalla.

Toisin kuin Norjan ja Tanskan mallissa, selvitysryhmä laskee myös henkilöstökulut osaksi kiinteitä kuluja. Näin yrityksillä olisi kannustin välttää lomautuksia ja irtisanomisia. Ajatus on myös se, ettei valtio häviä taloudellisesti, koska samalla säästetään työttömyysturvamenoja.

Tuki olisi yleinen, eli kaikkien alojen yritykset olisivat sen piirissä.

Se eroaisi tältä osin suorasta ravintoloille suunnattavasta korvauksesta, jota hallituksessa pohditaan tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta. Tuo esitys on HS:n tietojen mukaan vastatuulessa keskustan ja valtiovarainministeriön vastustuksen takia.

Vihriälän selvitysryhmän esityksen toteutuminen ei ole varmaa. Ryhmän esityksen painoarvo on suuri, koska se on kahden ministeriön asettama ja se koostuu maan johtavista talousasiantuntijoista.

HS:n tietojen mukaan mallin käytännön toteuttamista pidetään kuitenkin hallituksessa myös hankalana. Pelkona on, että tukien saamisessa jakoon voisi kestää pitkään, koska se olisi teknisesti hankalaa. Eräs hallituslähde kuvailee HS:lle, että Vihriälän työryhmän esittämä malli olisi ollut hyvä, jos sen käyttöönotosta olisi päätetty ja sen valmistelu aloitettu kriisin alussa.

Oma hankaluutensa tulisi myös siitä, korvaisiko uusi yritystuki jo voimassa olevat mallit vai tulisiko se niiden rinnalle. Valtio jakaa suoria yritystukia Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta, ja tukien jakaminen on jo nyt tukossa. Jos uusi tukimuoto tulisi niiden päälle, tilanne vain vaikeutuisi.

Hallituksen odotetaan käsittelevän yritystukia perjantaina. Tukien uudistamiseen on painetta, sillä viime päivinä julkisuudessa on käyty kiivasta keskustelua siitä, kuinka hallituksen päättämät koronatuet kohdistuvat.

Kritiikkiä on esitetty ennen kaikkea kehitysrahoitusyhtiö Business Finlandin kautta kanavoituihin avustuksiin.

Hallitus päätti maaliskuussa, että yrityksille jakaa suoria tukia etupäässä Business Finland. Business Finlandia koskevaa sääntelyä ei kuitenkaan muutettu, joten se on jakanut kehitystukia eli tukia, jotka on sidottu yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Myös Ely-keskukset jakavat kehitystukia, tosin niille lainsäädäntö antaa enemmän joustovaraa tukien myöntämisessä. Business Finlandin tukirahaa on ohjautunut julkisuudessa esiin tulleiden tietojen mukaan esimerkiksi suurta voittoa tekeville teollisuus- ja konsulttiyrityksille.

Koronan takia tappioita kärsineet yritykset eivät sen sijaan ole voineet hakea sellaista kriisitukea, joka korvaisi suoraan esimerkiksi niiden kiinteitä kuluja.

Vihriälän selvitysryhmän malli olisi juuri tällainen suora kriisituki.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on sanonut, että tukia uudistetaan.

”Haemme varmasti uusia malleja, jotka mahdollisesti tulevat täydentämään näitä nykyisiä”, Lintilä sanoi torstain eduskunnan kyselytunnilla.

Esillä on ollut esimerkiksi malli, jossa yritysten alkuvuonna maksamat arvonlisäveromaksut palautettaisiin lainana yrityksille kassakriisin helpottamiseksi.

Vihriälän ryhmä on laatinut mallin, jolla koronaepidemiasta kärsiviä yrityksiä voitaisiin sen näkemyksen mukaan tehokkaimmin tukea. Ryhmä ei sen sijaan ole ottanut kantaa siihen, miten malli teknisesti toteutettaisiin. Hallituksen tulee tästä sopia, jos se päättää ottaa ryhmän esittämän yritystuen käyttöön.

Selvitysryhmä on jättänyt auki sen, miten paljon liikevaihdon pitää supistua, jotta yritys on oikeutettu tukeen, ja miten iso osa kiinteistä kuluista korvattaisiin. Yhtenä rajana liikevaihdon supistumiselle on hahmoteltu 30:tä prosenttia. Todennäköisesti mallissa olisi jonkinlainen liukuma, koska muuten juuri tietyn liikevaihdon supistumisen rajan alle jääneet yritykset eivät saisi korvausta.

Auki on jätetty se, miten tällainen yritystuki teknisesti toteutettaisiin. Ratkaisematta on esimerkiksi se, maksaisiko korvaukset käytännössä Business Finland, Verohallinto, Valtiokonttori vai jokin muu taho.

Myös se on auki, miten yritykset tukea hakisivat: olisiko kyseessä jonkinlainen automatisoitu malli, pitäisikö yritysten toimittaa tietoja viranomaisille, vai perustuisiko malli vain yrityksen omaan ilmoitukseen?

Omaan ilmoitukseen perustuvassa mallissa tuki voitaisiin periä myöhemmin takaisin, jos tilintarkastuksen jälkeen osoittautuisi, etteivät tuen kriteerit täyttyneet. Tanskassa ja Norjassa on käytössä malli, jossa yritykset saavat tukea kevyen hakemuksen perusteella, ja perusteet tuelle tarkistetaan jälkikäteen.

Selvitysryhmä on hahmotellut yritystuen olevan voimassa aluksi muutaman kuukauden, jonka jälkeen arvioitaisiin, onko tarvetta jatkolle. Tuen hintalappu on yhä auki, koska se riippuu monesta tekijästä. Mitä paremmin tuki pystyy kannattelemaan yrityksiä kriisin yli, sen tehokkaampi se on. Kyse ei ole vain kassakriisin ehkäisemisestä, koska yritysten rahoittaminen parantaa esimerkiksi niiden kykyä saada lainarahoitusta.

Tanskassa on käytössä samankaltainen yritystuki, jonka kustannus on noin miljardi euroa kuussa. Tanskassa siihen on sitouduttu kolmeksi kuukaudeksi.

Suomessa suoria yritystukia on päätetty toistaiseksi rahoittaa yhteensä noin 1,5 miljardin euron arvosta Business Finlandin, Ely-keskusten, Teollisuussijoituksen ja kuntien kautta. Valtaosa rahoituksesta eli 800 miljoonaa euroa tulee Business Finlandilta.

Eduskunta|Hallitus keskustelee yritysten koronatuista perjantaina – Lintilä: ”Varmasti on tullut virheitä”

Yritystuet|Business Finlandin rahoituksessa ongelmia, mutta ekonomistit eivät lämpene yritysten yleistuelle

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?