Sisäministeri Maria Ohisalo: ”Leikkauslistojen sijaan tarvitaan elvytystoimia” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koronakriisi

Sisäministeri Maria Ohisalo: ”Leikkauslistojen sijaan tarvitaan elvytystoimia”

Maria Ohisalon (vihr) mukaan poikkeuspäätökset, kuten yrittäjien päästäminen työttömyysturvan piiriin, ovat vieneet Suomea kohti perustuloa. Sisäministerin mukaan perustulosta olisi ollut kriisin alkaessa hyötyä.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) osallistui perjantaina hallituksen neuvotteluihin koronapandemiaan liittyvistä yritystuista Säätytalolla.

Julkaistu: 25.4. 12:48

Perustulo olisi auttanut koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä, sanoi sisäministeri Maria Ohisalo vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa lauantaina.

”Jos perustulo olisi ollut jo käytössä kriisin alkaessa, siitä olisi ollut hyötyä”, Ohisalo sanoi.

”Perustulo maksetaan automaattisesti, joten sen saamiseen ei liity byrokratiaa, eikä se ruuhkauta järjestelmää kriisitilanteen koittaessa.”

Puolue kannattaa vastikkeettoman tuen jakamista kansalaisille. Ohisalo näkee, että koronakriisin aikana tehnyt poikkeuspäätökset ovat jo vieneet Suomea kohti perustuloa.

”Olemme nyt jo ottaneet askelia kohti perustuloa esimerkiksi tarjoamalla myös yrittäjille työttömyysturvaa ja poistamalla työttömyysturvasta omavastuuajan. Myös lomautettujen tilannetta on helpotettu esimerkiksi niin, että lomautuksen aikana on mahdollista opiskella. Tällä tiellä on jatkettava”, Ohisalo sanoi.

Kyseessä oli puolueen historian ensimmäinen etänä pidetty puoluevaltuuskunnan kokous.

Koronakriisin aikana erilaisia tukimuotoja kehitetään niin kansalaisille kuin yrityksille. Ohisalon mukaan puolue ei aja tällä hetkellä säästötoimia.

”Leikkauslistojen sijaan tarvitsemme elvytystoimia, joilla Suomi rakennetaan uudelleen. Ja se uudelleenrakennus on tehtävä niin, että yhteiskunta kestää kriisejä, ehkä myös pahempia kriisejä.”

”Nyt on aika elvytykselle, mutta se ei voi kestää ikuisesti”, hän kuitenkin totesi.

Hallitus neuvotteli perjantaina pitkään yritysten koronatukiasioista. Illalla hallitus ilmoitti, että yritykset voivat saada alkuvuodelta maksamansa arvonlisäverot takaisin lainana.

Lue lisää: Hallitus neuvotteli tuntikausia koronatuista: arvonlisäverot palautetaan yrityksille lainana, ravintolatuista ei päätöksiä

Ohisalon mukaan neuvottelujen venymisen taustalla ei ollut mikään yksittäinen kiista.

”Nämä ovat isoja kysymyksiä ja asiassa on monta näkökulmaa. Kun jaamme yhteistä rahaa, siihen täytyy olla hyvät perusteet”, Ohisalo sanoi lauantaina.

Perjantaina hallituksen neuvottelujen kohteena olivat muiden muassa muutokset Business Finlandin ja ely-keskusten tukien myöntämisperusteisiin. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on sanonut, että tukia pitäisi pystyä kohdentamaan nykyistä paremmin kassakriisistä kärsivien yritysten auttamiseen.

Hallitus päätti jatkovalmistelusta, jonka tavoitteena on se, että tukia voisi kohdentaa nykyistä enemmän yritysten kiinteisiin kuluihin ja vastaamaan paremmin yritysten talousvaikeuksiin koronavirusepidemiassa. Yritystoiminnan kehittäminen säilyy edelleen yhtenä kriteerinä tukien myöntämisessä.

”Business Finland on instrumenttina luotu kehittämistueksi, mutta siitä täytyy päästä eteenpäin – ja etenemme siihen suuntaan, että osa tuesta voi korvata kiinteitä kuluja, mutta ei kaikki.”

Ohisalon mukaan koronatukien myöntämisessä syntyneet epäselvyydet ovat ymmärrettäviä, koska tukien jakamisessa haluttiin päästä mahdollisimman nopeasti liikkeelle.

”Tällöin ei joka ikiseen hakemukseen mennä ihan täsmälleen ja kaikkien yksityiskohtien kautta”, Ohisalo sanoi.

Hän korosti, että yritystukien jakamiselle täytyy olla selkeät kriteerit, jotta tuet ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia. Ohisalon mielestä täytyy myös pohtia, mikä tukea saavien yritysten osinkopolitiikka voi olla, eli onko oikein jakaa osinkoja, jos nostaa valtiontukia.

Hallitus käsitteli perjantaina myös ravintoloille maksettavaa erilliskorvausta, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Hallituksen mukaan valmistelu jatkuu ravintoloiden osalta mallilla, jossa tukea suunnataan ravintoloiden kiinteiden kulujen kompensoimiseen sekä henkilöstön uudelleenpalkkaamiseen.

”Koska olemme päättäneet laittaa ravintolat noutoruokaa lukuun ottamatta kiinni, eduskunta on velvoittanut meitä tukemaan niitä. Se on selkeä päätös”, Ohisalo sanoi.

Ohisalon mukaan tukia pyritään kuitenkin kehittämään niin, että muillakaan aloilla ei jouduttaisi konkurssikierteeseen.

Suomen hallitus on myös kehittämässä niin sanottua exit-strategiaa koronakriisistä ulos pääsemiseksi. Ohisalon mukaan rajoitusten purkamiseen liittyy monta vaikeaa kysymystä.

”Tämä uusi kriisi nivoutuu ihan kaikille yhteiskunnan aloille. Asiantuntijat työstävät mallinnoksia siitä, mikä on järkevin keino lähteä purkamaan rajoituksia niin, ettei tauti pääse valloilleen varsinkin tilanteessa, jossa rokotusta ei ole. Emme voi pitää rajoituksia tällä tavalla pystyssä.”

”Joudumme samaan aikaan punnitsemaan epidemian taloudellista ja inhimillistä hintaa.”

Ohisalo listasi ongelmakohdiksi esimerkiksi koulujen avaamisen vielä ennen kesälomia, isojen tapahtumien kohtalon heinäkuun jälkeen ja uusien tukimahdollisuuksien kehittämisen. Myös matkustusrajoituksista päättäminen tulee jollain aikavälillä asialistalle.

”Eurooppalaisittain on mietittävä, miten Schengen-alueella jatketaan rajoituksia. Ja on yhdessä tehtävä askellussuunnitelma rajaliikenteen avaamiseksi.”

Yritystuet|Hallitus neuvotteli tuntikausia koronatuista: arvonlisäverot palautetaan yrityksille lainana, ravintolatuista ei päätöksiä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?