Politiikka oli Kauko Juhantalolla verissä, mutta hän koki myös raskaita tappioita - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Muistokirjoitus

Politiikka oli Kauko Juhantalolla verissä, mutta hän koki myös raskaita tappioita

Kauko Juhantalo 1942–2020

Kauko Juhantalo kuvattuna vuonna 2015.

Julkaistu: 26.4. 16:51

Entinen kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo kuoli sunnuntaina 26. huhtikuuta. Hän oli 77-vuotias, syntynyt Kankaanpäässä 28. huhtikuuta 1942.

Kauko Juhantalo nousi politiikan näkyvälle paikalle vuonna 1983, kun hänet valittiin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi.

Juhantalo ja Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pertti Paasio olivat ystäviä ja pystyivät sopimaan asioita, vaikka Sdp:n ja keskustan välit viilenivät Kalevi Sorsan punamultahallituksessa.

Keväällä 1987 punamultayhteistyö päättyi, ja muodostettiin Sdp:n ja kokoomuksen sinipunahallitus Harri Holkerin (kok) johdolla.

Keskusta oli lähes tauotta ollut hallituksessa viisikymmentä vuotta, ja oppositioon joutuminen oli monille keskustapoliitikoille vaikeaa. Kauko Juhantalo mukautui nopeasti uuteen tilanteeseen. Hän jatkoi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana toisen nelivuotiskauden ja näytti ryhmälleen mallia, miten oppositiossa piti toimia.

Juhantalon ja keskustan puoluejohtajan Paavo Väyrysen välillä oli kuitenkin pysyvä jännitystila. He olivat eri mieltä politiikan sisällöstä ja menettelytavoista. Persoonina he olivat myös hyvin erilaisia.

Kansanedustaja Kauko Juhantalo syyskuussa 1983.

Keskusta voitti kovalla oppositiopolitiikalla eduskuntavaalit 1991, ja Kauko Juhantalosta tuli kauppa- ja teollisuusministeri. Se oli unelmapesti Juhantalolle, joka oli koulutukseltaan juristi ja taustaltaan maanviljelijä ja asianajaja sekä kiinteistö- ja betonialan yrittäjä.

Yrittäjätausta kääntyi jo vuoden päästä rasitteeksi Juhantalolle. Laman aikana Juhantalon yritystoiminta joutui suuriin vaikeuksiin ja hänelle kertyi siitä kymmenien miljoonien markkojen velat, joten hänen oli elokuussa 1992 erottava ministerin tehtävistä.

Tilanne muuttui vielä pahemmaksi, kun Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin SKOP:n entinen pääjohtaja Christopher Wegelius myöhemmin kertoi ministeri Juhantalon esittäneen Wegeliukselle ”koplausta”. Valtio olisi antanut tukea teollisuusyritys Tampellalle, joka oli SKOP:n asiakas, ja Juhantalon yritysvelkoja olisi järjestelty.

Juhantalo kiisti tiukasti koplausväitteen, mutta asia meni vuonna 1993 valtakunnanoikeuteen. Pitkän käsittelyn jälkeen valtakunnanoikeus tuomitsi Juhantalon yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta.

Tuomion jälkeen muutamat kansanedustajat esittivät Kauko Juhantalon erottamisesta eduskunnasta, ja joulukuussa 1993 Juhantalo erotettiin äänestyksen jälkeen eduskunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen nousi keskustan vaaliliiton varamies.

Kansanedustaja Kauko Juhantalo ja asianajaja Jukka Peltonen toimittajien piirittämänä Säätytalon edessä Helsingissä lokakuussa 1993.

Kauko Juhantalo oli koko uransa ollut hyvin suosittu poliitikko kotiseudullaan Kankaanpäässä. Jo vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Juhantalo halusi mitata, luottavatko äänestäjät kaiken tapahtuneen jälkeen häneen ja asettui ehdokkaaksi.

Luottamusta riitti. Kauko Juhantalo valittiin eduskuntaan 1995, ja hän palasi taas tutulle paikalleen eduskunnan täysistuntosalissa. Maineeseen oli tullut kuitenkin niin paljon kolhuja, ettei Juhantalo enää pyrkinyt näkyviin tehtäviin, vaan tyytyi kansanedustajan työhön ja vaikuttamaan Satakunnan maakunnan ja Kankaanpään kaupungin asioihin.

Kauko Juhantalo juhli keskustan vaalivalvojaisissa Kankaanpäässä maaliskuussa 1995.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aapo Saari (vas.) ja kansanedustaja Kauko Juhantalo tutkivat päivän lehteä ryhmäkokouksessa maaliskuussa 1995. Taustalla Annikki Koistinen ja Matti Vanhanen.

Vuoden 1999 vaaleissa Juhantalo menetti kansanedustajan paikkansa. Kului neljä vuotta Kankaanpäässä, ja vuoden 2003 vaaleissa Juhantalo palasi taas parlamenttiin. Neljä vuotta myöhemmin Juhantalo menetti taas paikkansa, mutta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän palasi vielä kerran Arkadianmäelle. Viime vuoden vaaleihin hän ei enää asettunut ehdolle.

Pari viikkoa sitten kirjoitin Kauko Juhantalon ystävästä ja monikymmenvuotisesta työtoverista Pertti Paasiosta muistokirjoituksen, jossa sanottiin: Politiikka antoi ja otti, mutta usko siihen ei mennyt.

Sama havainto pätee myös Kauko Juhantaloon. Hän menestyi, mutta koki myös raskaita tappioita. Politiikka oli Juhantalolla niin verissä, että hän lähti aina uudestaan mittauttamaan suosiotaan ja hakemaan äänestäjiltä valtakirjaa.

Kauko Juhantalo, Mikko Pesälä, Esko Aho ja Aapo Saari keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa tammikuussa 1999.

Vuonna 2005 puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Kauko Juhantalo piti tiedotustilaisuuden valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa koskevasta valiokunnan arvioinnista.

Kauko Juhantalo Kankaanpäässä heinäkuussa 2007.

Kauko Juhantalo Eduskunnan kuppilassa syyskuussa 2017.

Kuolleet|Entinen kansan­edustaja Kauko Juhantalo on kuollut

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?