Keskustelu koulujen mahdollisesta avaamisesta vielä ennen lomia käy kuumana, ja hallitus on luvannut päätöksen ennen vappua. Päätöspäivä voisi olla esimerkiksi keskiviikko, jolloin hallituksella on iltakoulu.
Opetusministerin esikunnasta ei kuitenkaan vahvisteta päivää, vaan puhutaan sen sijaan pelkästään ”huhtikuun ajasta”.
Paineet suuntaan jos toiseen ovat kovat. Todennäköisimmältä vaihtoehdolta vaikuttaa, että peruskoulun pienimmät eli luokkien 1–3 oppilaat menisivät laajemmin joukoin lähiopetukseen vielä pariksi viikoksi 14. toukokuuta alkaen. Nyt heistä valtaosa on ollut kotona etäopetuksessa.
On myös puhuttu niin sanotussa nivelvaiheessa olevien peruskoulun oppilaiden eli 6.-luokkalaisten ja 9.-luokkalaisten tarpeesta saada vielä tovi lähiopetusta ennen siirtymistä yläkouluun tai toiselle asteelle eli ammattikouluun tai lukioon.
Peruskouluissa virallinen lukuvuoden päätöspäivä on tänä vuonna 30. toukokuuta.
Ammattikouluista esimerkiksi Tampereen seudun ammattiopistossa opetus on jo päätetty järjestää etäopetuksena kevätlukukauden 2020 loppuun saakka. Vapaan sivistystyön laitoksissa, joihin kuuluvat esimerkiksi kesäyliopistot, taas olisi tarvetta juuri kesäopintoihin.
Hallitus kertoi 16. maaliskuuta, että koulut suljetaan 18. maaliskuuta alkaen tartuntatautilain nojalla ja aluehallintoviraston päätöksellä. Rajauksista säädettiin asetuksin.
HS kokosi koulujen avaamista puoltavia ja vastustavia kantoja.
Epidemian rajoitustoimet
Hallitus ja myös opetusministeri Li Andersson (vas) ovat korostaneet pitkin matkaa, että kaikkia koronavirusepidemian rajoitustoimia ja myös niiden purkamista perustellaan terveysviranomaisten suosituksilla.
Epidemiatilannetta arvioivat sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Maanantaina ne julkistivat 22. huhtikuuta laaditun tilannekatsauksen, jonka mukaan epidemia on Suomessa hidastunut voimakkaasti ja enemmän kuin naapurimaissa.
Toisaalta voimakas hidastuminen pidentää epidemian kestoa ”erittäin merkittävästi”. Epidemian huipuksi Suomessa on arvioitu aiemmin sekä kesää että toisaalta vasta syksyä.
Katsauksen mukaan nykytilanne mahdollistaa keskustelun rajoitusten osittaisesta höllentämisestä.
Maanantaina Andersson totesi twiitissään, että mikäli rajoituksia päätetään valmiuslain nojalla jatkaa 13. toukokuuta jälkeen, on myös voitava osoittaa, että niille on välttämätön tarve nykyisessä epidemiatilanteessa.
Päätös vertautuisi Uudenmaan eristyksen purkamiseen.
”Jos epidemiatilanne on se, että koulujen laajamittainen sulku ei ole enää välttämätöntä, pitää rajoituksia alkaa purkaa”, Andersson kirjoitti.
”Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan kyse on perusoikeuksien punninnasta. Jos rajoituksia puretaan, se pitää joka tapauksessa tehdä tarkasti kaikkien terveydestä huolehtien sekä asteittain”, Andersson kirjoitti.
Arviot siitä, ovatko lapset koronaviruksen levittäjiä, vaihtelevat jonkin verran. Useat havainnot esimerkiksi Hollannista ja Australiasta viittaavat siihen, etteivät tartunnat juuri leviä oppilaiden välillä eivätkä oppilaista opettajiin.
Silti myös toisensuuntaista näyttöä on tullut esimerkiksi Ranskasta, jossa paikallinen tartuntaryväs hiipui lukion sulkemiseen.
Koulujen laajempaa avaamista vastustava Opetusalan ammattijärjestö OAJ vetoaa juuri tiedon epävarmuuteen ja puhuu ”ihmiskokeesta”. Onhan kouluissakin riskiryhmiin kuuluvia.
Lääkäreitten antamia hygieniaohjeita, kuten käsien pesemistä vähintään viisi kertaa päivässä, OAJ pitää kouluarkeen sopimattomina ja käytännölle vieraina.
”Eihän edes pesupaikkoja ole kouluissa niin paljon, eikä päivän aikana muuta ehdittäisi tekemään kuin pesemään käsiä. Ja miten pienet koululaiset saataisiin pitämään monen metrin turvavälejä, kun he pitkän eron jälkeen pikemminkin ryntäisivät halailemaan toisiaan ja opettajia”, uskoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Kadonneet lapset
Opetusministeri Andersson ja esimerkiksi Pelastakaa lapset -järjestö ovat kantaneet koronakriisin aikana erityistä huolta niistä lapsista, jotka ovat jo ennen koronatilannetta ja koronaepidemian aikana olleet tavoittamattomissa.
”Näille lapsille paluu kouluun voi olla myönteinen ja merkittävä asia. Tavoitteena tulee olla saavuttaa nyt myös nämä lapset”, Pelastakaa lapset -järjestö on painottanut.
Järjestön mukaan kouluun paluuta puoltaa sekin, että kouluarkeen asettautuminen edistää kaikkien lasten psykososiaalista hyvinvointia.
”Kouluissa lapset voivat saada ikätasoista ammattilaisten tukea koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä ja huolissa sekä päästä jakamaan kokemuksiaan koulutovereidensa kanssa”, järjestö on arvioinut.
OAJ:n kyselyn mukaan opettajilta tyystin kadonneita lapsia ei juuri ole. Silti noin 70 prosenttia peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajista kertoo, että yksittäisiä oppijoita jää tavoittamattomiin tai ainakin heidän tavoittamisensa on epäsäännöllistä.
”Heikosti tavoitettavia oppijoita on järkevämpää tavoitella täsmätoimin ja täsmäiskuin koulupsykologien ja kuraattoreiden voimin kuin päästää kaikki kouluun levittämään tartuntoja”, sanoo OAJ:n Luukkainen.
Oppimiseen vielä tukea
Kouluun paluuta tukee Pelastakaa lapset -järjestön mukaan myös se, että opettajien ja koulun henkilöstön tuntuma lasten elämään palaa, kun on mahdollisuus antaa lapsille tukea myös oppimiseen vielä ennen kesää.
Tukiopetuksen, tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimista päästään myös arvioimaan, järjestö on linjannut.
”Kahdessa viikossa ei saada aikaan ratkaisevia korjausliikkeitä, jos opinnoissa on jääty jälkeen. Kun on monta viikkoa oltu pois koulusta, pari viikkoa menee kuulumisten vaihtamiseen. Ei se ole tehokasta aikaa, jos kesäkin etenee ja tehdään ulkona luontojuttuja sen sijaan että puurrettaisiin sisällä kirjojen kanssa”, Luukkainen sanoo.
