HS selvitti: Osa ”kokeneista avainhenkilöistä”, jotka olivat tulossa Ukrainasta maataloustöihin, ei ole ikinä käynyt Suomessa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Maatalous

HS selvitti: Osa ”kokeneista avainhenkilöistä”, jotka olivat tulossa Ukrainasta maataloustöihin, ei ole ikinä käynyt Suomessa

Pieni osa Suomeen ulkomailta tulossa olleista maatalouden ”avainhenkilöistä” on myös sellaisia, joille ei voitu tai ei voida myöntää oleskelulupaa Suomesta.

Ukrainalaisia mansikanpoimijoita työnsä ääressä kuvattiin Koivistoisen Mansikkapaikan pellolla Hollolan Tennilässä vuonna 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Julkaistu: 28.4. 12:53, Päivitetty 28.4. 15:11

Huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi nimettyjen maatalouden ”avainhenkilöiden” joukossa on HS:n tietojen mukaan myös tulijoita, jotka eivät ole koskaan olleet Suomessa ja joilla on vain vähän kokemusta. Pieni osa listalla olevista henkilöistä on myös sellaisia, joille ei voitu tai ei voida myöntää oleskelulupaa Suomesta.

Hallitus antoi maaliskuussa poikkeusluvan tuoda Suomeen ulkomailta 1 500 huoltovarmuuden kannalta kriittisiksi nimettyä maataloustyöntekijää. Heistä noin tuhat tulisi Ukrainasta.

Suomen rajat ovat kiinni, mutta maa- ja metsätalousministeriö sekä maatalouden etujärjestö MTK saivat poikkeuksen läpi. Poikkeusta perusteltiin sillä, että tiloille tarvitaan satokauden alkuun kokeneita, tilat tuntevia työnjohtajia ja muita ”avainhenkilöitä”. Ajatuksena oli myös, että he opastaisivat myöhemmin palkattavia.

Toistaiseksi Suomeen on päässyt vain noin 450 kausityöntekijää. Sunnuntaina maa- ja metsätalousministeriö arvioi, ettei ainakaan suoraan Ukrainasta ole näillä näkymin tulossa lisää.

Satokauden ajalle tarve on yhteensä ainakin 15 000:lle työntekijälle. Maatilat ovat olleet haluttomia palkkaamaan työvoimaa Suomesta. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti maanantaina, että potentiaalisia työntekijöitä olisi lähes 32 000.

Lista avainhenkilöistä koottiin niin, että Huoltovarmuuskeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö määrittivät kriittiset tilat ja sen, montako työntekijää ne voivat saada. Sen jälkeen maatilat ilmoittivat haluamansa työntekijät nimeltä.

Aivan valtaosa listalla olevista vaikuttaakin olleen aiemmin töissä Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola sanoo, että joukossa on kuitenkin myös sellaisia, jotka eivät ole olleet Suomessa aiemmin.

”Ohjeena oli, että viljelijät esittävät listalle kokeneita työntekijöitä. Pyysimme heitä laittamaan työntekijät listaan tärkeysjärjestyksessä. Myöhemmin on tullut ilmi, että listan alkupäähän on mennyt myös niitä, jotka eivät olekaan olleet Suomessa ja ovat olleet vähän kokemattomampia”, Reskola sanoo.

Reskola sanoo, että muun muassa aikataulusyistä maa- ja metsätalousministeriö ei pystynyt tarkistamaan kaikkia sille toimitettuja nimiä. Hän kertoo, että ei tiedä, miksi listalle on ilmoitettu työntekijöitä, jotka eivät ole olleet Suomessa ja joilla on vähän kokemusta.

”Sitä täytyy kysyä viljelijöiltä. Tässä luotettiin paljon viljelijöiden sanaan eli siihen, että he ilmoittavat ne työntekijät, joilla on kokemusta näistä tehtävistä ja jotka ovat olleet heidän tilallaan aikaisemmin. Jos joku ymmärsi ohjeen väärin tai toimi muusta syystä toisella tavalla, niin olimme tässä ilmoittajan armoilla.”

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo, ettei hänellä ole tarkkaa tietoa tulijoiden taustoista, vaan nimet on kerätty maatiloilta.

Arviot tällaisten tulijoiden lukumäärästä vaihtelevat. Reskola arvelee, että heitä olisi suurin piirtein viisi prosenttia listalla olevista. Maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvos Kirsi Heinonen puolestaan arvioi, että ”ainakin 80 prosenttia” listalla olevista on ollut Suomessa aiemmin.

Maahanmuuttoviraston maahanmuuttoyksikön vastuualueen johtaja Anna Hyppönen puolestaan sanoo, että tulijoiden listalla on korkeintaan muutama kymmenen ihmistä, jotka eivät ole aiemmin olleet Suomessa.

Listalla on Hyppösen mukaan myös korkeintaan parikymmentä ihmistä, joille Migri teki tai tulee todennäköisesti tekemään kielteisen oleskelulupapäätöksen. Joidenkin hakemusten käsittely on yhä kesken. Nämä ihmiset eivät välttämättä ole kaikki samoja kuin he, jotka eivät ole aiemmin olleet Suomessa.

Hyppösen mukaan Migrin kielteisissä päätöksissä on ollut kyse siitä, että Suomen edustustoissa tehdyissä haastatteluissa on käynyt ilmi, ettei hakija ole ollut riittävän tietoinen työehdoistaan Suomessa.

”Meidän tarkoituksemme on varmistua, että henkilö tietää, millä ehdoilla hän on töihin tulossa. Hakijan täytyy itse tietää, mitä työtä hän tulee tekemään ja millä työehdoilla”, Hyppönen sanoo.

Lisäksi osa listalla olijoista on saanut TE-toimistolta kielteisen osapäätöksen oleskelulupahakemukseen, minkä seurauksena Migri ei voi myöntää oleskelulupaa. TE-toimisto voi antaa kielteisen osapäätöksen, jos se katsoo, ettei työnantaja ole selviytynyt työnantajavelvoitteistaan. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei työnantaja ole hoitanut lakisääteisiä maksujaan.

HS:n tietojen mukaan niin sanottujen avainhenkilöiden listalla on ollut myös henkilöitä, joita ei Suomeen ole voinut edes päästää. HS:n tiedossa ei ole, montako tällaista henkilöä on listalla ollut.

Listalla on ollut henkilöitä, joiden maahantulo ei ole mahdollista, koska heidän on katsottu vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Lievimmillään tällaisessa merkinnässä voi olla kyse siitä, että henkilö on esimerkiksi yrittänyt Schengen-alueelle laittomasti.

Migrin Hyppönen sanoo, ettei hän ole tietoinen asiasta.

Ainut Ukrainasta toistaiseksi saapunut lento tuli Suomeen viime torstaina. Se toi mukanaan noin 180 työntekijää. Sen jälkeen ukrainalaisten kausityöläisten lennättäminen Ukrainasta loppui.

Maaseudun Tulevaisuus kertoi tiistaina, että ukrainalaisia kausityöntekijöitä olisi kuitenkin tullut maanantaina kuusitoista Suomeen Valko-Venäjän kautta. Valko-Venäjän-reitti on ollut esillä myös Ukrainan viestimissä, esimerkiksi televisiokanava 1+1:n uutisissa.

Ukrainan hallitus on sulkenut kaikki Ukrainan rajat 17. maaliskuuta alkaen, mutta joidenkin maarajojen on kerrottu vuotavan. Käytännössä kyse on rajan ylityksestä maata pitkin ja Valko-Venäjän lentoyhtiön Belavian reittilennosta Minskistä Helsinkiin.

Ukrainan hallituksen määräyksen kirjoitusasussa on tiettyä laveutta. Esimerkiksi verkkolehti Ukrainska Pravda kirjoitti maanantaina, ettei mitään virallista lähtökieltoa ole, mutta käytännössä on, sillä tilauslentojen lähtö on kielletty.

Nykyinen Ukrainan hallituksen määräys on voimassa 11. toukokuuta asti. Suomessa on elätelty toivoa, että Ukrainan hallitus voisi sen jälkeen uudessa määräyksessään sallia kausityöläisten lähdön.

Ulkoministeriö Pekka Haavisto (vihr) kertoi maanantaina HS:lle, että Ukrainan hallitus pelkää kausityöntekijöiden tuovan viruksen takaisin Ukrainaan palatessaan. Haaviston mukaan hän on vakuuttanut Ukrainan ulkoministerille, että Suomessa tautitilanne on hallinnassa.

Näillä näkymin kausityöläisiä ei voi hakea Ukrainasta ainakaan ennen kuin nykyiset toukokuun puoliväliin ulottuvat rajoitukset päättyvät. Haavisto sanoi, että Suomi tekee kaikkensa, jotta kausityöläisiä olisi mahdollista saada sen jälkeen.

”Linja kiristyi viikon sisällä, ja se voi lähteä uudelleen avautumaan. Mikään painostus ei asiassa ole kuitenkaan mahdollista”, Haavisto kertoi.

HS:n tietojen mukaan ulkoministeriössä onkin herännyt huolta siitä, että Suomi on asiassa jopa liian aktiivinen Ukrainan suuntaan. Ulkoministeriöstä viestitettiin viime perjantaina maa- ja metsätalousministeriölle sekä maatalouden etujärjestölle MTK:lle, että kausityöntekijöitä koskevassa asiassa ei voida nyt painostaa Ukrainaa. Ulkoministeriö on ollut huolissaan siitä, että Suomen ja Ukrainan suhteet voisivat vaarantua.

MTK lähetti sunnuntaina tiedotteen, jossa järjestö arvosteli etenkin ulkoministeri Haavistoa. Tiedotteen mukaan MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ”vaatii, että ulkoministeri Haaviston on tultava ylös perunakuopasta ja kerrottava, mikä ulkosuhteiden hoidossa on pielessä”.

”Onko kaikki mahdollinen ja mahdoton tehty?” tiedotteessa kirjoitetaan.

Maatalous|Ulkoministeri Haavisto: Suomi pyrkii vaikuttamaan siihen, että Ukrainasta saataisiin lisää kausityöläisiä toukokuussa

Maatalous|Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö: Maatilojen on nyt palkattava työvoimaa Suomesta, Ukrainasta ei ole tulossa apua

Maanviljely|Yli 30 000 on hakenut töitä maataloudesta, marjasadot uhkaavat silti jäädä työvoimapulan takia poikkeuksellisen heikoksi

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat