Yli 30 000 suomalaista haluaisi töihin maatiloille, mutta tilat valittavat työvoimapulaa – Mistä on kyse, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila? - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Maatalous

Yli 30 000 suomalaista haluaisi töihin maatiloille, mutta tilat valittavat työvoimapulaa – Mistä on kyse, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila?

Maataloustuottajien keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, että Suomesta palkattavaan työvoimaan liittyy riskejä, joita ulkomaisen kausityövoiman kohdalla ei ole.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila

Julkaistu: 29.4. 17:31

Maataloudessa vallitsee tällä hetkellä ristiriitainen tilanne.

Maanviljelijöiden mukaan työvoimapula on paha. HS kertoi maanantaina, että marjasadot uhkaavat maatalousyrittäjien mukaan jäädä työvoimapulan vuoksi poikkeuksellisen heikoksi. Esimerkiksi suonenjokelainen mansikanviljelijä kertoi, että tilalle jo ostettuja mansikantaimia ei saada maahan, koska sovitut 35 ulkomaalaista kausityöntekijää eivät päässeet Suomeen.

Samaan aikaan maatiloille on hakenut lähes 32 000 ihmistä töihin. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi asiasta maanantaina.

Mistä tilanteessa on kyse?

HS kysyi asiaa maatalouden etujärjestön MTK:n puheenjohtajalta Juha Marttilalta.

Mitä ajatuksia tieto lähes 32 000 hakijasta herättää?

”Kuulostaa tosi hyvältä. Eikä tässä ole varmaan vielä läheskään kaikki. Uskoisin, että vielä tulee opiskelijoitakin, jotka kesätöitä katselevat.”

Aletaanko nyt palkata tuhansia ihmisiä Suomesta?

”Uskon, että sellaiset 15 000 tai jopa vähän enemmänkin suomalaista työntekijää tullaan rekrytoimaan näihin maaseudun kausitöihin. Se osoittaa sen, että nyt on poikkeusaika. Normaalina kesänä on ollut erittäin vaikea saada Suomesta työntekijöitä, vaikka työpaikkoja on ollut auki.”

Kun olette puhuneet työvoimapulasta ja ulkomaisen työvoiman tarpeesta, niin alkavatko maatilat palkkaamaankin Suomesta?

”Ei tässä näitä vaihtoehtoja nyt paljon ole. Katse on oikeastaan ollut kuukauden ajan tässä, kun on käynyt selväksi, että työvoiman liikkumista tullaan Euroopassa rajoittamaan. Olemme aloittaneet aktiiviset toimet, jotta saisimme mahdollistettua sen, että Suomesta löytyisi työntekijöitä.”

Aktiivisilla toimilla Marttila viittaa vetoomukseen, jonka MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC, Maaseudun Työnantajaliitto MTA ja Teollisuusliitto esittivät hallitukselle noin kuukausi sitten. Siinä esitetään useita uudistuksia, jotka madaltaisivat etujärjestöjen mukaan palkkaamisen kynnystä.

Järjestöt vaativat, että maataloustyössä voisi saada kuukauden ajan palkkaa, joka ei vähentäisi työttömyysetuutta. Lisäksi ne vaativat muun muassa seuraavia toimia: palkkatuen korottaminen kaikkien eli myös lomautettujen osalta 50 prosenttiin, määräaikainen palkkatuki käyttöön nuorille, opiskelijoille ja kotiutuville varusmiehille sekä 20 euron määräaikainen majoittumiskorvaus vuorokaudessa.

Järjestöt esittivät myös, että ”säädetään elintarvikeketjun alkutuotannon työt määräaikaisesti työkokeilunimikkeellä työllistymistä edistäväksi palveluksi”. Käytännössä kyse on siitä, että TE-toimistot ohjaisivat työttömiä työnhakijoita ”työkokeiluun” maatiloille. Työkokeilun ajalta työtön saisi korotettua työmarkkinatukea mutta ei palkkaa.

Marttilan mukaan maatilat pohtivat nyt, miten työt organisoidaan.

”Niin hienoa kuin se onkin, että saamme kotimaista työvoimaa, niin se työvoima on toki kokematonta. Yrityksillä on siinä pohtiminen, miten saadaan työnjohdolliset ja muut asiat järjestymään. Mutta nämä poikkeusajat vaativat poikkeuksellisia keinoja varmaan tässäkin suhteessa”, Marttila sanoo.

”Toivoimme, että olisimme saaneet tuotua nämä 1 500 kokeneempaa tänne kiintiöityä ihmistä lähinnä Ukrainasta. Siinä olisi ollut tietynlainen osaajien ydinporukka, jota olisi voitu täydentää kymmenkertaisella määrällä suomalaisia työntekijöitä. Olisi ollut varmuus, että on porukkaa, joka on ennenkin tehnyt näitä hommia. Nyt pitää saada tuotanto pyörimään ja sato korjattua uusilla työntekijöillä.”

Kun tarvetta on, miksi maatiloilla on kestänyt näin pitkään palkata työntekijöitä Suomesta?

”Jokainen yritys tekee omat päätöksensä. Moni on jo rekrytoinut merkittävässä määrin Suomesta. Ja tietenkin satokauden työt ovat aluillaan, eli pikkuhiljaa päästään kylvö-istutustöihin ja sitä kautta tarvittavan työvoiman määrä lähtee toukokuussa kasvuun. Huipputarve on siellä juhannuksen jälkeen.”

Montako työntekijää on toistaiseksi värvätty Suomesta?

”Ei minulla ole tästä kokonaisarviota.”

Mihin perustuu arviosi siitä, että heitä on rekrytoitu merkittävässä määrin?

”Se perustuu keskusteluihin, joita olen itse käynyt. Joka päivä tulee yhteydenottoja, yrittäjät kyselevät missä mennään palkkatukiasian suhteen, miten on ulkomaalaisten työntekijöiden suhteen. Tämä tilanne on ollut vähintäänkin sekava, mutta rekrytointi on aloitettu. Useampi maanviljelijä on ilmoittanut, että he ovat ottaneet muutamia lomautettuja töihin Suomesta”, Marttila sanoo.

”Mutta ehkä myös riskit ovat alkaneet hahmottua. Viljelijät ovat sanoneet, että työntekijät ovat olleet hyviä ja motivoituneita. Mutta he ovat ilmoittaneet, että heti kun heille aukeaa mahdollisuus palata työpaikkaansa eli lomautus laukeaa, he lähtevät. Eli kun työhuippu juhannuksen jälkeen koittaa, ovatko lomautetut palanneet normaaliin työhönsä? Se on aika ymmärrettävä huoli tässä tilanteessa.”

HS:n haastattelema mansikanviljelijä kertoi, että mansikantaimia ei saada maahan, koska sovitut 35 ulkomaalaista kausityöntekijää eivät päässeet Suomeen. Minkä takia maanviljelijät eivät palkkaa tällaiseen työhön Suomesta, jos täällä on yli 30 000 hakijaa?

”Niiden, joilla on taimia istutettavana, pitäisi palkata. Ja moni on palkannut. Joku yrittäjä voi miettiä, että ei ehkä tee tuotantoa normaalissa laajuudessa ja supistaa satoa, koska näkee koko satokauteen liittyvät riskit niin suurina. Nämä ovat yrityskohtaisia päätöksiä, mutta jos mansikantaimet ovat tilalle tulleet ja ne pitää istuttaa, niin totta kai tila hankkii sitä varten työvoiman. Jos sitä ei saa ulkomailta, se hankitaan kotimaasta. Eihän niitä taimia roskiin heitetä.”

Kauanko kestää kouluttaa Suomesta otettava työntekijä maataloustöihin?

”Siellä on töitä joka lähtöön. Jos ajattelee erikoiskoneita, siinä puhutaan viikoista. Sitten jos kyse on istutushommista, niin siihen voidaan kouluttaa aika nopeasti. Sadonkorjuusta puhumattakaan. Mutta ei riitä, että vihannekset ja marjat saadaan pois maasta. Tähän liittyy laadunhallintaa, logistiikkaa, kylmäketjua ja niin edelleen. On tärkeää, että on avainhenkilöitä, jotka tietävät miten ongelmatilanteissa toimitaan. Kun tämä kriittinen osa saadaan hoidettua, niin loput 80 prosenttia voidaan kouluttaa tosi nopeasti.”

”Pienemmällä tilalla on aina helpompaa. Jos on muutama kymmenen työntekijää, niin yrittäjäpari voi itsekin kouluttamalla päästä aika pitkälle. Jos heitä on viisisataa, niin resurssit meinaavat loppua. Siksi osaavista työnjohtajista on akuutti pula. Nyt mietitään pikakoulutuksen mahdollisuuksia tähän. Ainakin yksi maatalousalan ammattikorkeakoulu on pikakouluttanut alan perustiedot omaavia opiskelijoita johtamistehtäviin.”

Tarvitaanko näitä vaatimianne toimia, kuten palkkatukea, jos tiloilla on työvoimapula ja hakijoita on lähes 32 000?

”Sen aika näyttää. Palkkatuki on nostettu ykkösasiaksi nimenomaan nuorten kohdalla. Se viesti on tullut yrityksiltä. Tämä liittyy riskienhallintaan ja siihen, että uskalletaan palkata. Voi kysyä, päästäänkö harjaantumattomilla työntekijöillä siihen samaan tuottavuuteen, joka vuosikausia töitä tehneillä työntekijöillä on. Moni yrittäjä on lähtenyt siitä, että nyt pitää palkata enemmän ihmisiä. Etenkin nuorten palkkatuki nostaisi kynnystä sille, etteivät yritykset jätä vaikka puolta peltoalastaan kesannolle. Koska riskejähän tähän sisältyy, jos verrataan normaaliin tilanteeseen.”

”Yksi riski ovat nämä lomautetut. Että mitä tapahtuu sitten, kun yhteiskunta lähtee juhannuksen aikoihin pyörimään melko normaalisti, lähtevätkö työntekijät tiloilta. Siksi opiskelijat ovat aika haluttuja työntekijöitä, koska heillä on mahdollisuus sitoutua alkusyksyyn saakka.”

Miksi heitä ei sitten voi palkata normaalipalkalla?

”Se on riskienhallinta- ja tuottavuuskysymys.”

Mutta nuorien kohdalla riski voi olla pienempi, koska he ovat sitoutuneempia?

”Siinä mielessä riski on pienempi.”

”On tosi hieno juttu, että ihmisillä on paljon intoa lähteä maaseudulle. Mutta yrittäjiltä tuleva viesti on se, että aika suuri osuus matkan varrella kuitenkin toteaa, että ei tämä ihan minun hommani olekaan. Kun kuitenkin tehdään taivasalla fyysistä työtä. Pitää muistaa, että nämä rekrytoinnit ovat yrittäjien tekemiä päätöksiä, joissa heillä on pelissä koko firman tulevaisuus. Ne eivät ole MTK:n herran tai kenenkään muunkaan päätettävissä. Meidän tehtävämme on madaltaa työllistämisen kynnystä.”

”Ymmärrän hyvin yrittäjien tuskan, että mitä ihmeessä teemme, kun maailma on mennyt tällaiseen asentoon. Kaikkialla Länsi-Euroopassa käydään tätä samaa keskustelua. Saksa yrittää tuoda Itä-Euroopasta 80 000 kausityöläistä, normaalisti heitä työskentelee maassa yli 200 000.”

”Onko tämä eurooppalaista työnjakoa, vai kertooko tämä ruoantuotannon logiikasta, johon olemme ajautuneet? Toimialalla ei pystytä kilpailemaan palkoissa. On selvä, että jos voisimme maksaa tuplapalkan niin kiinnostusta olisi normaalina vuotena enemmän. Mutta kilpailu on kireää, ja ruoka ei saa maksaa. Täytyy muistaa, että marja- ja vihannestuotannossa maataloustukien merkitys on olemattoman pieni. Tämä on vapaan kilpailun sektori. Kun muuten maataloudessa maataloustuen osuus yrityksen tulonmuodostuksesta on keskimäärin 50 prosenttia, niin marja- ja vihannestuotannossa se on ehkä 5 prosenttia. Eli pysyvän maataloustuen tuomaa turvaa ei ole ja työvoimakustannusten rooli on ratkaiseva. Nämä ovat siis elämän ja kuoleman kysymyksiä.”

Pitäisikö maatiloilla nyt luopua haaveista, että ulkomailta saadaan kausityövoimaa?

”Toki tiedän, että tiloilla pohditaan, menisikö tämä ohi ja saadaanko ulkomailta työvoimaa. Mutta itselläni ne haaveet eivät ole kauhean korkealla, kun näkee mikä tilanne on.”

Maanviljely|Yli 30 000 on hakenut töitä maataloudesta, marjasadot uhkaavat silti jäädä työvoimapulan takia poikkeuksellisen heikoksi

Maatalous|Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö: Maatilojen on nyt palkattava työvoimaa Suomesta, Ukrainasta ei ole tulossa apua

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?