Hallitus päätti: Lähiopetus perus­kouluissa alkaa taas 14. toukokuuta erityis­järjestelyin - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koulut

Hallitus päätti: Lähiopetus perus­kouluissa alkaa taas 14. toukokuuta erityis­järjestelyin

Toisen asteen opetuksessa, korkeakouluissa ja vapaassa sivistystyössä päätöksiä rajoituksista tehdään myöhemmin.

Pääministeri Sanna Marin hallituksen tiedotustilaisuudessa.

Julkaistu: 29.4. 20:11, Päivitetty 29.4. 22:04

Hallitus päätti keskiviikkona, että rajoitukset perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa puretaan. Lähiopetukseen palataan 14. toukokuuta alkaen erityisjärjestelyin.

Samalla loppuu etäopetus, joka on toteutettu valmiuslain nojalla. Kunnat eivät voi järjestää etäopetusta omalla päätöksellään.

Opetusministeri Li Andersson (vas) korosti tiedotustilaisuudessa keskiviikkoiltana, että päätöksen taustalla on terveysviranomaisten näkemys, joka mukaan koulujen avaaminen hallitusti on turvallista sekä oppilaille että opettajille.

”Lasten perusoikeuksia ei pidä rajoittaa enemmän kuin on pakko”, hän sanoi.

Toisen asteen opetuksen, korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön osalta päätöksiä rajoituksista on määrä tehdä myöhemmin.

Koulut on nykyisillä päätöksillä suljettu 13. toukokuuta saakka. Lukuvuosi päättyy tänä vuonna 30. toukokuuta.

Etäopetukseen siirryttiin koronaviruksen leviämisen estämiseksi maaliskuun puolivälissä. Oppilaat ehtivät siis olla kotona noin kaksi kuukautta.

Kouluihin palaavat kaikki peruskoululaiset. Asteittaiselle vuosiluokkien perusteella toteutetulle palaamiselle ei ole juridisia perusteita, totesi pääministeri Sanna Marin (sd) tiedotustilaisuudessa.

”Kaikilla oppilailla on subjektiivinen ja yhdenvertainen oikeus saada perusopetusta”, hän sanoi.

Kun kouluun palataan, ohjeistavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kouluja ja varhaiskasvatusta tarkemmin järjestelyistä.

Opetusministeri Anderssonin mukaan kouluun palattaessa tarpeettomia fyysisiä kontakteja vältetään edelleen.

Samassa tilassa pidetään esimerkiksi vähemmän oppilaita kuin normaalisti, tyhjillään olevia tiloja voidaan ottaa käyttöön, kouluruokailu järjestetään oman ryhmän kanssa eikä isoja kokoontumisia kuten kevätjuhlia järjestetä. Alakouluissa koulua voidaan käydä myös vuoroissa.

Kouluissa pätevät normaalit läsnä- ja poissaolosäännöt. Jos vanhemmat siis haluavat pitää lapsen kotona, pitää siitä erikseen anoa poissaololupa.

Kenenkään ei kuitenkaan pidä tulla kouluun, mikäli on sairauden oireita, Andersson painotti.

Kouluihin ei ole terveysviranomaisten arvion mukaan tarpeen toimittaa suojavarusteita, hän kertoi.

Anderssonin mukaan tulevan lisätalousarvion yhteydessä on määrä päättää toimista, joiden avulla varmistetaan, että oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea etäopetusjakson jälkeen.

Hän korosti koulun merkitystä sekä oppimiselle, että laajemmin yhteiskunnallisesti.

”Se on paikka, jossa lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia.”

Koulujen avaamista ovat vastustaneet voimakkaasti opettajat. Myös rehtoreiden järjestön kyselyssä 80 prosenttia kannatti etäopetuksen jatkamista lukuvuoden loppuun asti.

Syynä on pelko siitä, että koulujen avaamisen myötä koronavirustartunnat lisääntyisivät.

Opettajien ammattijärjestö OAJ arvostelikin päätöstä keskiviikkona. Järjestön mielestä peruskoulut olisi pitänyt pitää kiinni lukuvuoden loppuun.

”Opetustyön ja kouluarjen asiantuntijoiden näkemyksiä valtioneuvoston tilannekeskus ei ole kysynyt kertaakaan poikkeustilan aikana. Päätöksessä haluttiin painottaa vain terveysviranomaisten kantaa. Meistä asiassa olisi pitänyt käyttää kokonaisharkintaa, eli huomioida myös opetukselliset näkökulmat ja opetusalan asiantuntemus”, kirjoitti OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka tiedotteessa.

Andersson painotti, että terveysviranomaisten näkemyksen mukaan vaaraa henkilöstölle ei ole ja erityisjärjestelyjä sovelletaan edelleen.

Jos opettaja kuuluu riskiryhmään, tilannetta on arvioitava työnantajan ja työterveyden kanssa, hän sanoi. Jos lapsi tai lapsen vanhempi puolestaan kuuluu riskiryhmään, hoitava lääkäri tekee arvion.

THL:n johtaja Mika Salminen viittasi tiedotustilaisuudessa sekä Suomesta että muista Pohjoismaista saatuihin kokemuksiin, jotka osoittavat, että lapset sekä saavat harvoin tartuntoja ja myös tartuttavat harvoin tautia. Arvioita tilanteesta on pyydetty myös Suomen johtavilta lastenlääkäreiltä, hän korosti.

Lastenlääkärit ovat kannattaneet koulujen avaamista.

“Tämä oli järkevä ja rauhallinen ratkaisu tässä epidemiatilanteessa”, sanoi lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen Oulun yliopistollisesta sairaalasta puhelimitse keskiviikkoiltana.

Hän kuuluu lasten infektiolääkärien ryhmään, joka oli aikaisemmin suositellut koulujen asteittaista avaamista.

“Vaikuttaa siltä, että hallitus on ottanut huomioon tilanteeseen liittyvät riskit. Nyt päätöksessä korostui se, että oppilaiden etäisyys pyritään säilyttämään ja samalla huomioidaan erityisryhmät, kuten lapset ja henkilökunnan jäsenet, joilla on perussairauksia”, Tapiainen sanoi.

Pääministeri Sanna Marinilta (sd) kysyttiin tiedostustilaisuudessa, oliko koulujen sulkeminen maaliskuussa jälkikäteen arvioituna turhan raju linjaus. Esimerkiksi Ruotsissa varhaiskasvatus ja koulut on pidetty koko ajan auki.

”Mielestäni se oli oikea ratkaisu sen arvion pohjalta, jonka silloin saimme”, Marin sanoi.

Koulut|”Jos käsky käy, kouluun lähdetään”, sanoo kuopiolaisen perheen äiti – Riski­ryhmään kuuluvan espoolaisen isän lapset jatkavat koulun­käyntiä kotona

Koulut|Lastenlääkärit kiittävät hallituksen ratkaisua – opettajat ovat huolissaan, jäävätkö erityisryhmät eriarvoiseen asemaan

Rajoitustoimet|THL:n mallinnus: Koulujen avaaminen ei enää ennen kesä­lomia kiihdytä epidemiaa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?