HS selvitti: Hallituksen korona­strategia nojaa tartuntojen jäljittäjiin, ja heitä tarvitaan pian parisataa lisää - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Tartunnat

HS selvitti: Hallituksen korona­strategia nojaa tartuntojen jäljittäjiin, ja heitä tarvitaan pian parisataa lisää

Hallituksen koronastrategia ei voi onnistua, jos tartuntaketjuja ei kyetä jäljittämään. Koronatartuntoja jäljittää Suomessa nyt noin 460 työntekijää. HS selvitti, kuinka paljon tulevina kuukausina tarvitaan jäljittäjiä, milloin jäljityssovelluksen saa käyttöön ja mikä on testien tilanne.

Potilaalta otettiin koronatestinäytettä Saksan Dresdenissä huhtikuussa.

Julkaistu: 6.5. 2:00, Päivitetty 6.5. 6:11

Suomeen tarvittaneen lähikuukausina ainakin parisataa koronatartuntojen jäljittäjää lisää.

Kun hallituksen rajoitustoimia aletaan kesällä avata, tilalle tulee hienovaraisempia toimia. Hallituksen hybridistrategia nojaa testaamiseen, jäljittämiseen, eristämiseen ja hoitamiseen.

Mutta miten valmis Suomi on jäljittämään?

Ennen rajoitusten avaamista tilanne on ollut erittäin hyvä, sanoo sosiaali- ja terveysministe­riön (STM) johtaja Pasi Pohjola. Pohjolan mukaan epidemia on edennyt toistaiseksi niin hitaasti, että tartuntaketjut on kyetty jäljittämään kaikkialla. Osassa maakuntia tartuntoja on ollut niin vähän, että jäljittäjiä ei ole juurikaan edes tarvittu.

”Tällä hetkellä meillä ei ole tilannetta, jossa työvoima loppuisi heti, kun tartuntojen määrä lähtee kiihtymään. Mutta ilman muuta kun mennään eteenpäin ja virusta alkaa esiintyä laa­jemmin, niin pitää miettiä millä tavalla varmistetaan riittävä määrä osaavaa väkeä”, Pohjola sanoo.

THL on tehnyt sairaanhoitopiireille ja kunnille kyselyn, jossa on kartoitettu sitä, montako jäljittäjää Suomen sote-sektorilla on tällä hetkellä.

Tiedot täsmentyvät vielä, mutta selvityksen pohjalta Suomessa tekee täysipäiväisesti koronatartuntojen jäljittämistä noin 130 lääkäriä, 270 sairaanhoitajaa sekä lisäksi 60 infektiotyöhön erityisesti koulutettua hygieniahoitajaa. Luku on todennäköisesti vielä isompi, koska näissä luvuissa ei ole huomioitu esimerkiksi ihmisten tarvetta pitää lomia.

THL on pyytänyt alueilta ar­viota siitä, millainen henkilöstön tarve tulee olemaan, jos tartuntojen määrä noin tuplaantuu seuraavien kuukausien aikana. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että nykyisten noin 460:n jäljittäjän lisäksi tarvitaan ainakin 40 lääkäriä ja 180 sairaanhoitajakoulutuksen saanutta. Uusia jäljittäjiä tarvitaan siis kesän aikana arviolta noin puolet lisää nykyiseen määrään nähden.

Luvut ovat epävarmoja ja täsmentyvät muun muassa sen perusteella, miten epidemia etenee. Tarve saattaa siis kasvaa syksyllä. THL laatii parhaillaan suunnitelmaa jäljittämistyön tilannekuvasta ja tulevasta tarpeesta, ja sen pitäisi valmistua tällä viikolla.

Jäljittämiseen liittyy ihmisten terveystietojen tiedustelua, joten lähtökohtaisesti pyrkimys on saada työhön lääkäreitä ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneita. Viranomaisten mukaan tarpeen vaatiessa voidaan värvätä myös esimerkiksi muuta sote-henkilökuntaa, kuten suun terveydenhuollon ammattilaisia, joiden työt ovat jääneet koronan takia vähemmälle.

Myös lääketieteen opiskelijat ovat mahdollisia jäljittäjiä. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on värvännyt jäljittäjiksi Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien klinikan apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoo, että sairaanhoitopiirin kunnat ovat värvänneet jäljittäjiä hammashoidosta, kouluterveydenhuollosta ja lääketieteen opiskelijoista.

Helsingin kaupungilla työskentelee normaaliolosuhteissa tartuntatautiyksikössä kaksi lääkäriä ja viisi hoitajaa. Viime viikolla jäljittäjiä oli Ruotsalaisen mukaan yli sata.

THL alkaa myös kouluttaa jäljittäjiä. Laitos aloittaa toukokuussa yhdessä Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa avoimen verkkokurssin koronavirustapausten kontaktien selvittämisestä ja altistuneiden jäljityksestä.

Jäljittämistyön käytännön toteuttamisessa on kyse monitasoisesta kokonaisuudesta. Mitään yhtä tahoa, joka on vastuussa Suomen jäljitysstrategian toimeenpanosta, ei ole.

Vastuu jäljittäjien värväämisestä ja käytännön jäljitystyöstä on kunnilla ja sairaanhoitopiireillä. Kuntien toimintaa ohjataan ja tuetaan sairaanhoitopiiristä. Viime kädessä toiminnasta vastaavat kunkin sairaanhoitopiirin infektioviranomaiset.

Liian tiukasti ei kunta- ja sairaanhoitopiirien reviireihin kannata tuijottaa, Pohjola sanoo.

”Tartuntaketjut eivät noudata kuntarajoja, ja sairaanhoitopiirin sisällä on infektiolääkäreiden verkosto, jonka sisällä resursseja voidaan kohdentaa eri paikkoihin.”

Husin alueella vastuu jakautuu niin, että kun Husin työntekijät saavat Huslabista tiedon positiivisesta koronanäytteestä, he ottavat yhteyttä tartunnan saaneeseen. Soittoja tehdään viikon jokaisena päivänä aamukahdeksasta iltakymmeneen.

Erikoissairaanhoidon työntekijät tekevät pohjatyön, ja vastuu varsinaisesta tartuntahaastattelusta siirtyy sen jälkeen kunnan tartunnanjäljittäjille. HS kertoi viime kuussa laajassa artikkelissa (9.4.) siitä, miten jäljitystyö käytännössä tapahtuu.

Jäljitystyötä puolestaan koordinoi koko maan tasolla THL, ­joka antaa konsultaatio­apua ja kansallisia suosituksia. THL vastaa koronapandemiassa tartunnanjäljitykseen tarvittavan lisätyövoiman koulutuksesta ja koordinoinnista.

THL kerää Pohjolan mukaan tällä hetkellä tietoa siitä, paljonko potentiaalisia jäljittäjiä löytyy kustakin sairaanhoitopiiristä ja kunnasta, sekä yksityisistä terveysyrityksistä. Tarkoitus on päästä selville siitä, mistä jäljittäjiä voidaan ammentaa, jos jokin kunta tai sairaanhoitopiiri tarvitsee apua.

”Tätä henkilöstöä voidaan sitten ohjata viranomaisten käyttöön, jos jäljityshenkilöstöä tarvitaan jossain enemmän.”

THL voi ohjata jäljittäjiä julkiselle puolelle myös yksityisistä lääkäriyrityksistä, Pohjola kertoo. Vain julkisella sektorilla virkatyössä oleva tartuntataudeista vastaava lääkäri voi kuitenkin tehdä varsinaisen karanteenipäätöksen, koska se on julkisen vallan käyttöä.

”Yksityinen lääkäriyritys ei voi tehdä tällaisia päätöksiä, mutta toki he voivat suosittaa mahdollisesti altistuneille ihmisille omaehtoista karanteenia eli eristäytymistä.”

Lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden käsiparien lisäksi tärkeä osa jäljittämistä tulee olemaan puhelinsovellus. Sen kehittäminen on Suomessa yhä kesken. Vaasan keskussairaalassa on tällä hetkellä meneillään pilottihanke.

Laajemman pilotin on tarkoitus käynnistyä aikaisintaan heinäkuussa ja sovellus on määrä ottaa käyttöön elokuussa.

Husin infektiosairauksien klinikan apulaisylilääkäri Ruotsalainen harmittelee, että sovellusta ei saadakaan käyttöön jo kesäkuussa.

”Tämä menee nyt tosi myöhäiseksi. Olisin toivonut, että se olisi ollut käytössä viimeistään kesäkuun lopussa. Samalla ymmärrän että kyse on isosta hankkeesta, johon liittyy paljon haasteita.”

Kun hallitus avaa toukokuun puolivälissä koulut, kesäkuun alusta ravintolat ja sallii alle 50 hengen kokoontumiset, Ruotsalainen on huolissaan siitä, että tartunnat lähtevät taas leviämään.

Juuri tässä tilanteessa mobiilisovellus olisi Ruotsalaisen mukaan ollut tärkeä tunnistamaan niitä altistuneita, joita tartunnan saanut henkilö ei pysty nimeämään. Esimerkiksi joukkoliikennevälineessä tai kymmenien tuntemattomien ihmisten kokoontumisessa altistuneita ihmisiä voi olla mahdotonta jäljittää ilman sovellusta.

”Sovellus olisi ollut erittäin tärkeä lisä siihen kohtaan. Ar­vioni on, että altistuneita löydettäisiin ainakin 30 prosenttia lisää. Nyt tämä jäljittäminen ei tule toimimaan ajallisesti ihan sen mukaisesti, mitä olisin ajatellut”, Ruotsalainen sanoo.

”Tämä korostaa entisestään ihmisten tarvetta pitää voimassa kaikkia niitä turvaväleihin ja tartunnan ehkäisemiseen liittyviä käytäntöjä, joita nyt on opittu.”

Sovelluksen käyttöönotossa kestää, koska siihen liittyy yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevia kysymyksiä. Sovellus vaatii oman lainsäädäntönsä. STM selvittää parhaillaan hankkeen yksityiskohtia ja on pyytänyt siitä lausuntoja eri tahoilta.

STM:n johtaja Minna Saario sanoo, että kansainvälisten esimerkkien pohjalta sovelluksen pitäisi peittää 50–60 prosenttia väestöstä, eli Suomessa noin 2,75–3,3 miljoonaa ihmistä.

”Suomen tavoittelema malli on kuitenkin hieman erilainen, eli tässä käyttäjällä olisi mahdollisuus toimittaa altistumista koskevat tietonsa suoraan viranomaisille. Kaikissa sovelluksissa ei tätä tehokkuutta lisäävää mahdollisuutta ole, joten voisi ajatella, että meillä riittäisi vähän pienempikin käyttäjämäärä”, Saario kertoo.

Suomessa on aiemmin selvitetty Singaporen jäljityssovellusta sekä Euroopassa saksalais­lähtöisesti kehitettyä Pepp-pt -protokollaa. Ketju-nimellä kulkevassa selvityshankkeessa ovat mukana teknologiayhtiöt Futurice ja Reaktor.

Saarion mukaan mitään tarkempia päätöksiä sovelluksen suhteen ei ole kuitenkaan tehty. Esimerkkejä katsotaan ulkomailta, mutta Saario huomauttaa, että kukin maa on ottanut käyttöön sovellukset omana kehitystyönään.

”Suomi voi ottaa minkä tahansa niistä teknologisista toteutusmalleista käyttöön, tai kehittää sellaisen, jota ei kenelläkään vielä ole.”

Hallituksen hybridistrategiaan kuuluu myös testaaminen.

Testaamisen pullonkauloista on tullut hälyttävää viestiä pitkin kevättä, mutta STM:n osastopäällikkö Pohjola sanoo, että ongelmat ovat nyt takanapäin.

Kapasiteettia on nostettua maaliskuun puolivälin 1 700:sta lähes 6 000:een. Toukokuun aikana se on määrä nostaa vielä noin 10 000:een testiin päivässä, Pohjola sanoo. Lukuun sisältyy myös yksityisten lääkäriyritysten kapasiteetti.

Tällä hetkellä epidemiaa on jarrutettu niin paljon, ettei kapasiteetti ole käytössä. Pohjolan mukaan testausmäärissä on liikuttu 2 000–3 000:n testin haarukassa per päivä.

”Tietyt pullonkaulat, kuten näytteenottotikut, vaikuttavat olevan ratkeamassa. Näyttää siltä, että nyt tehdyillä hankinnoilla voidaan mennä vaikka 10 000:n testin päivätahtia ainakin kolmen kuukauden ajan.”

Pohjolan mukaan ongelmat ovat ratkenneet yhdistelmällä kansallisia ja testauslaboratorioiden hankintoja sekä kotimaisen näytteenottotikkujen tuotannon käynnistymistä. Tikuille ollaan saamassa tarvittava sertifiointi.

Pohjola sanoo, että muidenkaan testeissä tarvittavien resurssien suhteen ei vaikuta enää olevan puutteita. Pohjolan mukaan myös osaavaa testaushenkilöstöä ja heidän suojavälineitään pitäisi olla riittävästi.

”Kysymys on nyt lähinnä siitä, että näytteenottopisteitä on riittävästi. Laboratoriot ovat lisänneet niitä vauhdikkaasti, ja meille on tullut liikkuvia näytteenottopisteitä sekä drive in -pisteitä. Hoitolaitoksiin on myös kehitetty omat näytteenottomallit.”

Husin Ruotsalainen näkee testaustilanteen yhtä hyvänä. Huslabissa testauskapasiteetti on nostettu 2 500:aan testiin per päivä, ja parin kuukauden sisällä luku tulee olemaan 3 000–4 000 testiä per päivä.

”Kapasiteettia on. Hallituksen strategian ensimmäinen osio, testaa, on erittäin hyvin hoidettavissa”, Ruotsalainen sanoo.

”Testiin pääsy on myös äärettömän helppoa. Mutta viime ja tällä viikolla testausmäärät ovat tippuneet 500–600:aan per päivä. Se saattaa tarkoittaa, että oireisia ihmisiä on nyt vähemmän.”

Laakson koronaterveysasemalle Helsingissä ei ollut jonoa tiistaina iltapäivällä. Vartija tarkkaili tilannetta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?