Mihin tietoon perustuu arvio siitä, ettei epidemiaa voi tukahduttaa pysyvästi? THL:n Mika Salminen ja bakteeriopin professori ovat eri linjoilla - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koronastrategia

Mihin tietoon perustuu arvio siitä, ettei epidemiaa voi tukahduttaa pysyvästi? THL:n Mika Salminen ja bakteeriopin professori ovat eri linjoilla

THL:n Mika Salmisella ja bakteeriopin professorilla on eriävät näkemykset siitä, voiko koronavirusepidemian kehittymisestä tehdä päätelmiä oppikirjatiedon pohjalta.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen meni hallituksen kokoukseen Säätytalolle maanantaina. Pääministeri Sanna Marin (sd) vastasi toimittajien kysymyksiin.

Julkaistu: 6.5. 20:41

”Epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei siksi ole Suomelle realistinen vaihtoehto.”

Tällaiseen johtopäätökseen päätyy valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtama valmisteluryhmä raportissaan, johon hallitus pohjasi päätöksensä purkaa koronaviruksen leviämistä ehkäiseviä rajoitustoimia maanantaina.

Raportin laatimiseen osallistuneen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan johtopäätöksen taustalla eivät ole varsinaiset tieteelliset lähteet, vaan Maailman terveysjärjestön WHO:n sekä ulkomaisten viranomaisten raportoimat tiedot tautitilanteen kehittymisestä maailmalla. Näistä tiedoista työryhmä johtaa muita oletuksia.

Tarkemmat kysymykset mallinnusryhmän puheenjohtaja, STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ohjaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).

”STM luottaa asiantuntijalaitoksensa näkemykseen, jonka he tartuntatautien kansallisena asiantuntijaviranomaisena antavat”, Voipio-Pulkki viestittää.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa maanantaina puhui THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen.

Hän kertoo, että johtopäätöksen taustalla on kansainvälisten tartuntalukujen ohella niin sanottu oppikirjatieto ja muu tutkimus siitä, miten vastaavat epidemiat kehittyvät. Lisäksi se perustuu oletuksiin muiden maiden harjoittamista rajoitus- ja eristystoimenpiteistä sekä arvioon, jonka mukaan toimivan rokotteen kehittämien kestäisi kahdesta kolmeen vuotta.

”Tämä ei ole mikään mielipide. Johtopäätös vain kuvaa sitä tietoa, joka on olemassa. Sen, kuinka tämän tyyppiset epidemiat käyttäytyvät, voi lukea ihan oppikirjoista. Eri asia olisi, jos meillä olisi paikallinen pieni epidemia eikä globaali pandemia. Silloin olisi mahdollista tukahduttaa se alkuunsa.”

THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen.

Kun pandemia ei lukujen valossa osoita hiipumisen merkkejä, on Salmisen mukaan todennäköistä, että virus kiertää maailmaa vuosien ajan. Vaikka virus onnistuttaisiin rajoitustoimilla hävittämään Suomen kamaralta, ennen pitkää se kulkeutuisi kansalaisten keskuuteen ulkomailta, Salminen katsoo. Maahantulijoiden testaaminen ei hänen mukaansa ole uskottava vaihtoehto, koska kaikkia taudinkantajia ei voitaisi tunnistaa.

”Tukahduttaminen on mahdollista, mutta se on vain tilapäinen ja lyhytaikainen ratkaisu, ja sen hinta on todella kova. Se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen Suomesta ei ole mitään yhteyksiä muualle maailmaan lainkaan siihen asti, kunnes meillä on täydellisesti toimiva rokote, joka on kaikille voitu antaa”, hän sanoo.

Singaporen esimerkki osoittaa, että pelko taudin uudesta aallosta väliaikaisen tukahduttamisen jälkeen on todellinen, Salminen katsoo.

”Jos yhteiskunnassa talous täysin kyykkää, siitä tulee erittäin suuret vaikutukset terveydelle ja hyvinvoinnille. Ne ilman muuta ylittävät tämän taudin vaikutukset pitkän päälle.”

Salminen kiistää, että johtopäätökseen sisältyisi itsessään politiikkasuositus tai arvio epidemian taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

”Se on myös ihan puhtaasti epidemiologinen arvio siitä, onko realistista ajatella, että virus voidaan tukahduttaa Suomessa pitkällä tähtäimellä.”

Valitun linjan tavoitteena ei kuitenkaan ole se, että tauti leviäisi Suomessa nykyistä nopeammin, jotta alkaisi muodostua suojaa virusta vastaan, Salminen korostaa.

Salmisen mukaan tietoa influenssa- ja muiden hengitysteitse tarttuvien virusten kausittaisesta vaihtelusta voi hakea esimerkiksi suomalaisten kirjoittajien oppikirjoista. Tästä syystä on hänen mielestään perusteltua olettaa, että todennäköisimmin myös uusi koronavirus palaisi uusina kausittaisina aaltoina tulevaisuudessa.

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen ei osta THL:n selitystä oppikirjatiedosta.

Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen.

”Oppikirjan tekijänä voin sanoa, että missään aikaisemmassa oppikirjassa ei ole mainittu mitään uudesta koronaviruksesta. Se on ihan oma viruksensa ja käyttäytyy ihan omalla tavallaan ja josta meillä ei ole mitään kokemusta. Meistä kukaan ei tiedä, miten koronavirusepidemia tulee etenemään. En ymmärrä, miten me voisimme ennustaa sitä”, Huovinen sanoo.

Huovinen lääkärinä nojaisi epävarmassa tilanteessa lääkärin eettisiin velvollisuuksiin estää ihmisten sairastuminen ja menehtyminen tautiin. Eri asia ovat toisenlaiset eettiset lähtökohdat tai poliittiset näkökannat, mutta niidenkin tulisi hänen mukaansa olla läpinäkyvästi eettisiä tai poliittisia valintoja.

”Mitä tulee oppikirjatietoon, ymmärrän, että THL:ssä heillä on paljon työtä ja painetta vastata tavalla tai toisella. Mutta miksi he eivät vastaa, että ei tiedetä? Sekin on vastaus.”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on viranomaisten kanssa samoilla linjoilla siitä, että virusta tuskin onnistutaan hävittämään maailmasta kokonaan. Siitä huolimatta hän kummastelee raportin johtopäätöksiä tukahduttamisesta.

”WHO on nähdäkseni nimenomaan kiittänyt Kiinaa siitä, että tehokkailla toimilla virus on pystytty käytännössä hävittämään. Kuten kaikkien maailmaa kiertävien sairauksien kohdalla, pitää pyrkiä tunnistamaan alueet, joissa tautia on, seurata sieltä tulevaa liikennettä sekä mahdollisesti testata riskialueilta tulevia ihmisiä”, Lehtonen sanoo.

”Onhan meillä tuberkuloosikin käytännössä hävitetty. Yksittäisiä tapauksia tulee silloin tällöin, eikä yhteiskuntaa tarvitse laittaa poikkeustilaan sen vuoksi. En oikein ymmärrä tätä hieman fatalistista ideologiaa, että virus leviää väistämättä ja että rokotetta ei kuitenkaan tule ajoissa.”

Lehtosen mukaan Suomessa monilla alueilla tartuttavuutta ilmaiseva R0-luku on painunut niin alhaiseksi, että koronavirus on niiltä käytännössä jo hävinnyt. Ainoa merkittävä ongelma-alue on hänen mukaansa Uusimaa.

Rajoitustoimien alueellisella koventamisella tautitapausten määrän olisi kuitenkin voinut painaa maakunnassa niin alhaiseksi, että kaikki tartuntaketjut olisi mahdollista jäljittää, Lehtonen katsoo.

”Jos pääkaupunkiseudulla olisimme päätyneet siihen tilanteeseen, että olisimme löytäneet nämä tartuntaketjut, niin olisi aika turvallista mennä ravintolaan tai yleisötilaisuuteen. Tilanne on nyt se, että täällä on aika paljon viruksen tartuttajia. Teki hallitus sitä tai tätä, ihmiset eivät luota siihen, että he voisivat liikkua turvallisesti.”

Hallituksen raportin pohjalta tekemiä päätöksiä Lehtonen kuitenkin pitää pääosin järkevinä. Testausta on tarkoitus lisätä.

”En usko, että päätökset johtavat mihinkään valtavaan hyppäykseen. Kysymys on enemmänkin siitä, että tilanne säilyy pattitilanteena: ei se oleellisesti huonone, mutta ei se paranekaan.”

Hallitus|Mitä hallituksen maratonkokouksessa tapahtui? Ministerit lisäsivät virkamiesten esityksiin muun muassa huvipuistojen ja kesäteattereiden avaamisen

Koronavirus|Lue kattava lista siitä, miten rajoituksia nyt puretaan: ravintolat avautuvat asteittain, yli 70-vuotiaiden eristyssuositusta jatketaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat