HS:n haastattelemat nepalilaiset eivät halua nostaa sosiaalitukia vaan tehdä kausitöitä – viljelijät tuovat työntekijät mieluummin Ukrainasta - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Siirtolaisuus

HS:n haastattelemat nepalilaiset eivät halua nostaa sosiaalitukia vaan tehdä kausitöitä – viljelijät tuovat työntekijät mieluummin Ukrainasta

Koronaepidemia on johtanut massiivisiin lomautuksiin. Osalla Suomessa asuvista ulkomaalaisista tilanne voi johtaa perheen hajoamiseen, toisilla omaan karkottamiseen. HS:n haastattelemat nepalilaiset ovat hakeneet töitä maataloudesta, mutta työtä ei ole toistaiseksi löytynyt.

Maatalous on harvoja aloja, joilta työttömiksi joutuneet ulkomaalaiset voisivat nyt löytää töitä. Töiden saaminen on kuitenkin ollut kiven alla, koska maatilat haluavat kausityöntekijöitä ulkomailta, etenkin Ukrainasta. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Julkaistu: 7.5. 2:00, Päivitetty 7.5. 11:44

Viime vuonna nepalilainen Laxmi sai vihdoin tyttärensä Suomeen. Hän ei ollut nähnyt heitä vuosiin.

Laxmi oli työskennellyt Suomessa kotiapulaisena ja tiskarina. Hän oli joutunut ihmiskaupan uhriksi. Päästyään hyväksikäyttävästä työsuhteesta pois Laxmi löysi siivoojan töitä.

Tekemällä kahta eri siivoustyötä yli viisikymmentä tuntia viikossa Laxmi sai tienattua riittävästi tuodakseen lapsensa Nepalista. HS kertoi Laxmin tilanteesta viime vuonna laajassa artikkelissa (29.6.).

Koronavirusepidemian takia siivoustyöt loppuivat tänä keväänä kuin seinään. Laxmi on satojentuhansien muiden tavoin lomautettu.

Nyt Laxmi pelkää, että jos hän ei löydä pian töitä, hänen alaikäiset lapsensa karkotetaan Suomesta. Perheen pitäminen koossa vaatii Laxmilta 1 900 euron nettotuloja kuukaudessa. Se on Maahanmuuttoviraston edellyttämä tulotaso, jotta perheenjäsenet voivat olla Suomessa.

”Olen todella huolissani, koska minulla ei ole tällä hetkellä lainkaan töitä. Minun on saatava työpaikka, koska lasten oleskeluluvat pitää uusia”, Laxmi sanoo.

”En ole puhunut tästä lapsille. Olen kertonut heille vain, että olen tällä hetkellä työtön.”

HS kertoi nepalilaisen perheenäidin Laxmin tarinan viime vuonna. Laxmi sai viime vuonna tyttärensä vihdoin Suomeen. Nyt hänet on koronan takia lomautettu, ja hän pelkää lasten karkotusta. Kuvaa on käsitelty haastateltavan turvallisuuden takaamiseksi. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Koronavirusepidemiasta seurannut lomautusaalto ajaa monia Suomessa asuvia ulkomaalaisia vaikeaan tilanteeseen.

Maahanmuuttovirastossa (Migri) oli huhtikuussa vireillä 2 124 perhesiteen perusteella myönnettävää jatko-oleskelulupahakemusta. Valtaosa hakemuksista koskee kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniä. Mukana on myös muulla, esimerkiksi työntekijän oleskeluluvalla Suomessa asuvien perheenjäseniä, sekä Suomen kansalaisten perheenjäseniä.

Hakemuksissa on siis kyse tilanteista, joissa perheenjäsen on jo asunut Suomessa ja hänelle haetaan uutta oleskelulupaa täällä pysymiseen. Ensimmäinen perhelupa kestää vuoden.

Luvussa näkyvät vain vireillä olevat luvat, eli se ei vielä kerro siitä, kuinka monta perhettä voi uhata hajoaminen epidemian seurausten takia. Mitä pidempään poikkeusolot jatkuvat, sitä useampi on vaikeassa tilanteessa. Migrin tilastojen perusteella voi arvioida, että tulevan puolen vuoden aikana umpeutuu tuhansia perhesidelupia.

Osalla Suomessa asuvista ulkomaalaisista uhkana ei ole perheen hajoaminen, vaan oma karkotus. Karkotusuhka voi koskea niitä lomautettuja, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa ja joiden lupa on pian katkolla.

Ulkomaalaisia työntekijöitä työskentelee siivousalan lisäksi paljon ravintoloissa.

Nepalilainen Ram toimi kokkina, kun koronavirusepidemia iski. Nyt hänet on lomautettu kuukausiksi ja hänen oleskelulupansa päättyy pian. Ram kertoo olevansa peloissaan, että hänen tulonsa eivät ole riittävän isot, kun päätös oleskeluluvan jatkosta tehdään. Silloin edessä voisi olla karkottaminen takaisin Nepaliin.

Myös kokin työstä lomautetun Amirin oleskelulupa päättyy ­pian. Hän sanoo, että on turhauttavaa, kun karkottamista joutuu pelkäämään itsestä riippumattomasta syystä.

”Jos joku tulee tänne turvautumaan Kelan tukiin eikä tee töitä, minun puolestani heidät voidaankin heittää pihalle. Mutta ennen koronaa olin töissä, enkä halua Kelalta rahaa”, Amir sanoo.

Vastaava tilanne on monella muullakin ulkomaalaisella työntekijällä. Huhtikuussa Migrissä oli vireillä noin 2 150 jatko-­oleskelulupahakemusta työn tai yrittäjyyden perusteella.

Migrin tilastoista voi päätellä, että seuraavan puolen vuoden aikana umpeutuu todennäköisesti tuhansia työntekijän oleskelulupia.

Kyse on duunaritöistä, joihin saatetaan soveltaa saatavuusharkintaa ja joiden kohdalla TE-toimisto tekee Migriä sitovan osaratkaisun.

Tähän juttuun haastatellut nepalilaiset kokit ovat joutuneet lomautetuksi, mutta töitä maataloudesta ei ole löytynyt. Kuva: Eva Persson

Amir, Ram ja Laxmi ovat kaikki joutuneet Suomessa työperäisen hyväksikäytön uhreiksi. Heidän nimensä on muutettu.

Kaikki kolme ovat hakeneet Suomesta maataloustöitä. Niin ovat useat muutkin Suomessa asuvat nepalilaiset ja muut ulkomaalaiset.

Maatalous on niitä harvoja aloja, joilta töitä voisi nyt löytää.

Periaatteessa töitä myös luulisi löytyvän. Normaalisti Suomeen tulee satokaudeksi ainakin 15 000 kausityöntekijää, mutta koronaepidemian takia rajat ovat menneet kiinni.

Maatiloille tarvitaan nyt väkeä, tai vihannes- ja marjasato menee pilalle. Maatalouden etujärjestö MTK on ­puhunut pahasta työvoimapulasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan töitä on hakenut maataloudesta lähes 32 000 Suomessa asuvaa työtöntä. Toistaiseksi kausityöt ovat kuitenkin olleet Suomessa asuville kiven alla.

Myöskään tähän juttuun haastatellut nepalilaiset eivät ole vielä saaneet töitä maataloudesta. HS:n tiedossa on myös muita työluvalla Suomessa olevia ulkomaalaisia, jotka eivät ole saaneet töitä maatiloilta.

Myös turvapaikanhakijat ovat hakeneet töitä maataloudesta. Hallitus kertoi keskiviikkona, että turvapaikanhakijoiden mahdollisuutta tehdä työtä helpotetaan.

On epäselvää, mikä vaikutus tällä tulee olemaan. Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila sanoo, että järjestö on auttanut useita sen asiakkaina olevia turvapaikanhakijoita hakemaan töitä maataloudesta, mutta yksikään ei ole saanut töitä.

Järjestö on auttanut maataloustöiden hakemisessa myös niitä asiakkaitaan, jotka ovat Suomessa työperäisellä oleskeluluvalla. Hekään eivät ole löytäneet töitä.

Koska työntekijöitä ei ole haluttu palkata Suomesta, osa tiloista on ollut vaikeuksissa. Suonenjokelainen mansikanviljelijä kertoi viime viikolla HS:lle, että jos hän ei saa kolmeakymmentä työntekijää nopeasti, mansikantaimet jäävät istuttamatta.

Maanviljelijät haluavat kausityövoiman ulkomailta. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että tulijat ovat kokeneita ja ahkeria.

Hallitus sopi keskiviikkona, että Suomeen voidaan tuoda 3 000 kausityöläistä lisää, pää­osin Ukrainasta. Maaliskuussa hallitus oli tehnyt jo päätöksen 1 500:n kausityöläisen pääsemisestä Suomeen.

Uudet kausityöntekijät on määrä tuoda kevään ja alkukesän tarpeisiin.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) kertoi keskiviikkona, että loppukesästä alkavaa sadonkorjuuta varten työntekijöitä tarvitaan vielä paljon, myös Suomesta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (vas.), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sekä sisäministeri Maria Ohisalo kertoivat hallituksen toimista keskiviikkona. Kuva: Heikki Saukkomaa

Samaan aikaan maa- ja metsätalousministeriö haluaa kuitenkin selvittää, miten paljon kausityöntekijöitä Suomeen tarvitsee vielä tuoda syksyn alkuun mennessä, jotta vihannes- ja marjasadon korjuu ei mene pilalle.

Ukrainan hallitus on nyt antanut maansa kansalaisten lähteä kausitöihin Suomeen. Jos koko kausityötarve olisi mahdollista saada ulkomailta, on epäselvää, löytyykö Suomessa asuvalle työvoimalle juurikaan töitä.

Tähän juttuun haastatellut nepalilaiset kertovat, että he ovat valmiita tekemään töitä missä päin Suomea tahansa.

Kaikilla on taustaa maataloustöistä, kuten monella nepalilaisella on. Ram kertoo, että hän voi ajaa myös traktoria.

”Kaikenlainen maataloustyö käy, kunhan vain osaan sen”, Laxmi sanoo.

Myös Amir kertoo, että hän voi tehdä mitä tahansa työtä maatilalla. Hän tiedostaa, että maatalous on todennäköisesti ainoa mahdollisuus työpaikan löytymiseen.

”Jos en saa töitä maataloudesta, en saa töitä ­mistään. Tilanne on huolestuttava.”

Ram toivoo, että hänelle ja muille maataloudesta töitä hakeneille nepalilaisille annettaisiin mahdollisuus.

”Tarvitsen tätä työtä epätoivoisesti. Tarvitsen sitä oleskelulupaani varten. Ja jos en saa lisää tuloja, minun on myös vaikea tulla toimeen.”

Ram kertoo olevansa huolissaan myös Nepalissa asuvasta perheestään, jolle hän ei lomautuksen takia ole kyennyt lähettämään rahaa. Perhe yrittää nyt löytää keinoja selviytyä. Moni muu Suomessa asuva ulkomaalainen on vastaavassa tilanteessa, Ram sanoo.

Ram toivoo työllistyvänsä myös siksi, että aloillaan oleminen tuntuu hänestä tympeältä. Hän haluaa tehdä töitä eikä elää sosiaalitukien varassa.

”Jos saan töitä, se tarkoittaisi myös yhtä työtöntä työnhakijaa vähemmän. Auttaisin työllistymällä muita, koska valtiolla olisi enemmän rahaa vastata jonkun toisen työttömän tarpeisiin.”

Maatalouteen tarvitaan arviolta ainakin 15000 työntekijää satokauden aikana. Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva

Nepalilaiset toivovat, että viranomaiset ottavat koronatilanteen huo­mioon oleskelulupapäätöksiä tehdessään.

Migri voi poiketa toimeentuloedellytyksestä perhesideluvissa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu vaatii sitä. Perhesideprosessien tulosaluejohtaja Kaj Swanljung sanoo, että Migri tekee asiassa ”kokonaisharkintaa”, jossa huomioidaan myös koronaviruksen aiheuttamia tilapäisiä taloudellisia vaikeuksia.

”Koronatilanteesta johtuvan vastoinkäymisen ei pitäisi kovin herkästi johtaa kielteiseen päätökseen. Ymmärrämme kyllä tilanteen haastavuuden ja pyrimme siihen, ettei se johda kohtuuttomiin tulkintoihin”, Swanljung sanoo.

”Jos on esimerkiksi joutunut tilapäisesti työttömäksi tai lomautetuksi, voi perhesideluvan epääminen sen takia olla kohtuutonta.”

Swanljungin mukaan Migri tarkastelee kuitenkin sitä, onko perheen elättäjällä realistisia mahdollisuuksia saada taas riittävästi töitä ja tuloja toimeentuloedellytyksen täyttämiseksi.

Työntekijän oleskeluluvan kohdalla viranomaisten harkintavalta on kapeampi.

Jos on saanut koronaepidemian aiheuttaman laman seurauksena potkut tai on yhä lomautettuna, kun uudesta oleskeluluvasta päätetään, ei lupaa voida myöntää. Ulkomaalaislain edellytys luvan myöntämiselle on, että työtä ja toimeentuloa on tarjolla.

Vaikka lomautus olisi ehtinyt päättyä, voivat työtunnit jäädä tavanomaista pienemmiksi. Hallitus alkaa purkamaan muita kuin kouluihin liittyviä rajoituksia kesäkuusta alkaen, mutta ihmisten käyttäytyminen voi muuttua hitaammin. Osa taloudesta, kuten turismi, tulee olemaan pitkään jäissä.

Työtuntien vähyys on ongelma, koska ulkomaalai­sen työntekijän on kyettävä elättämään itsensä työllään. TE-toimisto voi kuitenkin ottaa koronatilanteen huomioon.

”Jos työnantajan liiketoiminnassa on tapahtunut koronan takia notkahdus, joka ei ole pysyväisluonteinen, niin se ei nyt korona-aikana ole peruste työntekijän kielteiselle päätökselle”, sanoo TEM:n hallitusneuvos Olli Sorainen.

Jos ulkomaalainen työntekijä on lomautettu, kun jatkoluvasta päätetään, TE-toimiston täytyy tehdä kielteinen osaratkaisu. Sen jälkeen Migri karkottaa hakijan. Kuva: JONNE SIPPOLA

Kun uudesta luvasta tehdään päätös, työntekijällä pitää kuitenkin olla ollut jonkin verran työtunteja. Muuten hakija karkotetaan.

Rikoksen uhreja auttava järjestö Rikosuhripäivystys kertoi äskettäin, että epidemia on vaikeuttanut entisestään ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhrien asemaa.

Moni työnantaja on käyttänyt tilannetta hyväkseen painostamalla työntekijöitä uusiin työsopimuksiin, jotka heikentäisivät työehtoja pysyvästi. Kuukausipalkkaisia sopimuksia on esimerkiksi muutettu tuntisopimuksiksi. Se lisää riskiä siitä, ettei töitä ole jatkossa riittävästi uuden luvan saamiseen.

Rikosuhripäivystyksen Marttila sanoo, että moni järjestön asiakas on huolissaan lomautusten vaikutuksesta omaan tai perheenjäsenen oleskelulupaan.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat ne työluvalla Suomeen tulleet, jotka ovat joutuneet tekemään niin pitkää työpäivää, etteivät he ole ehtineet oppia suomea tai englantia.

”Olemme toisaalta huomanneet, että eräät vastuulliset työnantajat ovat nähneet paljon vaivaa tulkitakseen säännöksiä työntekijöidensä eduksi ja yrittävät estää työntekijöiden joutumisen vaikeaan tilanteeseen”, Marttila sanoo.

Sorainen sanoo, että Suomen lupajärjestelmää ei ole tehty poikkeusoloihin. Ulkomaalaislaki kaipaa hänen mukaansa päivitystä. Epidemian aikana virkamiehet ovat joutuneet kiireessä laatimaan poikkeuspykäliä.

Soraisen mielestä nyt olisi tarpeen selvittää, kuinka monella Suomessa asuvalla ulkomaalaisella voi koronaepidemian seurauksena olla edessä oma tai perheen karkotus, ja mistä syystä. Jos ongelma on laaja, siihen voitaisiin mahdollisesti puuttua jonkinlaisella poikkeusratkaisulla, Sorainen sanoo.

Käytännössä kyseeseen voisi tulla esimerkiksi oleskelulupien tilapäinen jatkaminen.

Soraisen mukaan pandemian kaltaisia häiriötilanteita tulee varmasti jatkossakin vastaan. Nyt kannattaisi siis joka tapauksessa uudistaa lainsäädäntöä poikkeustilanteita varten.

”Nyt voisi olla viisasta varautumista säätää siitä, miten poikkeustilan aikana voidaan joustaa normaalimenettelystä oleskeluluvissa.”

Nepalilainen perheen­äiti Laxmi kertoo HS:lle, millaista on ihmis­kaupan uhrin elämä Suomessa

Maatalous|Hallitus sopi tuovansa Suomeen 3 000 kausityöntekijää lisää, työttömien kannustimia työntekoon parannetaan

Maatalous|Yli 30 000 suomalaista haluaisi töihin maatiloille, mutta tilat valittavat työvoimapulaa – Mistä on kyse, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila?

Maatalous|MT: Ukrainalaiset pääsevät sittenkin kausi­töihin ulkomaille, kunhan tietyt ehdot täyttyvät

Maanviljely|Yli 30 000 on hakenut töitä maataloudesta, marjasadot uhkaavat silti jäädä työvoimapulan takia poikkeuksellisen heikoksi

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat