Yksi on täysin terve yli 70-vuotias, joka on hiihtänyt kuluneenakin talvena tuhansia kilometrejä. Toinen on yli 90-vuotias vanhus, joka potee monia sairauksia vaipoissaan vuoteenomana. Ovatko lääketieteen asiantuntijat ja poliittiset päättäjät todella sitä mieltä, ettei heissä ei ole mitään eroa?
Meistä 70 vuotta täyttäneistä on tehty oma erityinen väestö- ja riskiryhmä. Kun muuta väestöä koskevia koronarajoituksia puretaan, meitä koskeville ei takaraja edes häämötä.
En purnaa koronaepidemian hoidon isoa linjaa. Sanna Marinin (sd) hallitus ja terveysviranomaiset ovat onnistuneet hyvin, vaikka virheitäkin on sattunut. Niitä tulee, kun kiireessä ja suuressa paineessa joutuu tekemään päätöksiä ennen kokemattomasta asiasta, usein hataran ja ristiriitaisenkin tiedon pohjalta.
Ei minulla ole pätevyyttä eikä tarvetta väittää, että ikäihmisiä koskevat rajoitukset olisivat turhia. Tuskin ovat, koska niitä joka maassa asetetaan, ja likimain jokainen asiantuntija niiden puolesta puhuu.
Ymmärrän senkin, että rajalinjoja joudutaan vetämään isolla pensselillä ja ilman yksilöllistä harkintaa, kun koko väestöä koskevia rajoituksia tai suosituksia annetaan.
Rohkenen kuitenkin epäillä, onko perusteita kohdella kaikkia meitä 70 vuotta täyttäneitä yhtenä ja yhtenäisenä riskiryhmänä. Pelkän iän perusteella vedetty rajalinja on erittäin mielivaltainen ja syrjivä.
Terveys ja kunto vaihtelevat yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä paljon enemmän kuin väestössä keskimäärin. Yhdet valmistautuvat jo jättämään tämän maailman, toiset painelevat pitkin metsiä, järvenselkiä ja tunturinkupeita niin, etteivät kymmeniä vuosia nuoremmat pysy mukana.
Geriatrian professori Marja Jylhä huomautti tiistai-illan A-studiossa, että nyt samaan ikäihmisten riskiryhmään luetaan kaikki 70 vuotta täyttäneistä 110-vuotiaisiin. Siinä on 40 vuoden ikähaarukka. Yhtä perusteltua olisi niputtaa yhteen ryhmään kaikki vauvasta 40-vuotiaisiin, hän sanoi.
Jylhä muistutti vakavista terveysongelmista, joita ikäihmisten pitkäaikainen eristäminen aiheuttaa.
Rajoitukset ja suositukset kohtelevat hyvin eri tavoin ikäihmisiä. Kaltaisteni terveiden, ja hyväkuntoisten elämää ne eivät muuta paljoa enempää kuin muidenkaan kansalaisten. Ei meitä ole määrätty eristyksiin, vaikka media niin jatkuvasti väittää. Meille on annettu vain suositus välttää lähikontakteja, ja terveen järjen käyttöönkin saimme oikein pääministerin luvan.
Toisin on kotonaan yksin asuvien huonokuntoisten ja varsinkin hoitolaitoksiin suljettujen vanhusten laita. Tilanne on suorastaan hirvittävä hoivakodeissa, joissa muistisairaita vanhuksia lukitaan huoneisiinsa. Perushoitajia edustavan Superin puheenjohtaja Silja Paavola puhui asiasta koskettavasti Helsingin Sanomien haastattelussa 4.5.
Eristämisen sanotaan palvelevan ikääntyneiden omaa etua. Älkää viitsikö. Mitä etua on viimeisiä päiviään tai kuukausiaan elävälle ihmiselle, ettei hän saa tavata edes lähimpiä ihmisiään – puolisoaan, lapsiaan, lapsenlapsiaan?
Kaikkien yli 70-vuotiaiden kohtelu yhtenä ryhmänä perustunee oletukseen, että kaikilla heillä on yksi tai useampia perussairauksia. Oletus on väärä. Yli 70-vuotiaissa on paljon meitä, joilla ei ole ainuttakaan sairautta ja jotka ovat vetreämmässä kunnossa kuin useimmat kolmikymppiset.
Elintavat ratkaisevat. Jos ei liiku, juo likaa alkoholia, syö epäterveellisesti ja lihoo, voi päätyä sairaaksi ja rapakuntoiseksi jo viisikymppisenä tai sitäkin nuorempana.
Lääkärit sanovat, että pelkkä ikäkin on riskitekijä. Pitänee paikkansa, että ihmisen yleinen vastustuskyky, immuniteetti, heikkenee iän myötä. Mutta yksilölliset erot taitavat olla tässäkin asiassa suuremmat kuin iästä johtuvat.
Monet sairastuvat iästä ja peruskunnosta riippumatta joka ikiseen kulussa olevaan tautiin, toisiin eivät pysty muut kuin luumätä ja rautasaha. Itse en ole 60 vuoteen sairastanut edes flunssaa, joka olisi ollut potemisen väärti.
Yli 70-vuotiaita oli viime vuoden lopussa 874 314. Monien mielestä me olemme se arvottomin, tuottamattomin ja holhottavin osa väestöstä.
Koronakriisin hallinnassa voidaan keskittyä tuottavaan ja hyödylliseen väestönosaan, kun meidät, lähes viidennes väestöstä, niputetaan yhdeksi ja yhtenäiseksi ryhmäksi ja suljetaan marginaaliin odottelemaan, josko joskus tulisi aikaa ajatella meitäkin vähän tarkemmin?
Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.
