Hallituksen niin sanottu hybridistrategia koronaepidemian hillitsemiseksi ja rajoitusten purkamiseksi on herättänyt kritiikkiä ja kummastusta, mutta sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on linjalle uusi selitys.
Sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaavan johtajan Pasi Pohjolan mukaan perusteet valitulle linjalle eivät kuitenkaan ole ainoastaan epidemiologiset, myös oikeudelliset: viruksen on levittävä väestössä, jotta poikkeustoimien oikeudelliset perusteet säilyisivät.
”Jos tautia ikään kuin lähdettäisiin tukahduttamaan ja saataisiin kutakuinkin tartunnat häviämään Suomesta, silloin vääjäämättä jouduttaisiin myös purkamaan rajoitustoimenpiteitä. Esimerkiksi valmiuslain tai tartuntatautilain mukaisia perusteita toimenpiteille ei enää olisi. Se tarkoittaisi sitä, että rajat jouduttaisiin avaamaan ja helmikuun kaltainen taudin maahantulo ja leviäminen lähtisivät uudelleen käyntiin.”
Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoittaa pikaviestinpalvelu Twitterissä, ettei Pohjolan lausunto edusta hallituksen linjaa.
Toisessa Twitter-viestissään Marin kirjoittaa: ”Valmiuslaki on käytössä, jotta voimme varmistaa riittävät toimet ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi.”
HS kysyi Pohjolan kantaan kommenttia Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessorilta Pauli Rautiaiselta.
Rautiainen huomauttaa, että poikkeusolotkaan eivät voi oikeudellisesti estää kansalaista käyttämästä perustuslaillista oikeuttaan saapua maahan ja poistua maasta.
Toisaalta tartuntatautilaki antaa myös normaalioloissa mahdollisuuden ryhtyä toimiin koronavirustaudin kaltaisen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tämä tapahtuu hajautetusti alueellisissa ja paikallisissa viranomaisissa.
Rautiainen muistuttaa, että eduskunta voi aina säätää lakeja tavallisessa säätämisjärjestyksessä.
”Sanoessaan, että on ylläpidettävä poikkeusoloja, varmaankin sanoja tarkoittaa, että valittu strategia on sellainen, että siinä on säilytettävä normaalia suuremman keskitetyn ohjauksen mahdollisuus”, Rautiainen sanoo.
Hallituksen perusteet poikkeusoloille ovat nojanneet pitkälti siihen, että tehohoitokapasiteetin riittävyyttä on varjeltava.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtaman valmisteluryhmän raportti torjuu epärealistisena strategian, jossa koronavirus saataisiin kokonaan kitkettyä Suomesta pitkällä aikavälillä.
Johtopäätös nojaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioon muun muassa siitä, että koronavirus käyttäytyy todennäköisimmin samalla tavoin kuin esimerkiksi influenssavirukset. Silloin tauti todennäköisesti palaisi kausittain, minkä vuoksi niin valmisteluryhmä kuin Sanna Marinin (sd) päättivät hallitusti hidastaa epidemian kulkua.
Toiset asiantuntijatahot kuitenkin katsovat, ettei uutta koronavirusta voi rinnastaa tunnettuihin influenssaviruksiin ja muihin hengitystieinfektioiden aiheuttajiin. He ovat patistelleet hallitusta estämään viruksen leviämistä nykyistä pontevammin.
Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO on suosittanut maita pyrkimään siihen, että viruksen tartuttavuusluku R0 olisi alle yhden ja että epidemia siten hiipuisi. Suomessa päättäjät eivät ole julkistaneet tavoitteitaan. Tietyn tartuttavuusluvun tavoitteleminen ei STM:n Pohjolan mukaan ole tarkoituksenmukaista.
”Ei ole mitään R0-tavoitetta, eikä sellaista ole järkevääkään asettaa. R0-lukuhan on sellainen, joka pystytään selvittämään vasta jälkikäteen, kun tiedetään, kuinka paljon potilaita on tehohoidossa ja niin edelleen.”
Lisätty pääministeri Marinin Twitter-kannanotto kello 13:52. Muutettu otsikkoa kello 14.56.
