Näin etäkoulu sujui: Kymmenettuhannet suomalaislapset vastasivat kyselyyn, grafiikat näyttävät ilot ja murheet - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koulut

Näin etäkoulu sujui: Kymmenettuhannet suomalaislapset vastasivat kyselyyn, grafiikat näyttävät ilot ja murheet

Verkkokysely oli auki kymmenen päivää, joiden aikana siihen vastasi noin 50 000 peruskoulun 1.–9.-luokkalaista.

Etäkoulukyselyyn vastasi noin 50000 peruskoululaista. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Julkaistu: 14.5. 2:00, Päivitetty 14.5. 8:34

Keskivertokoululaisella on parin kuukauden etäopiskelu sujunut hyvin, mutta osalla oppilaista on ollut tuntuvia vaikeuksia oppimisessa, huolta omasta mielialasta ja vanhempien alkoholinkäytöstä sekä vaikeita ahdistuneisuusoireita.

Etenkin yläluokkalaiset ovat olleet huolissaan siitä, oppiiko etäkoulussa tarpeeksi. Toisaalta jatkuvasti kiusatut koululaiset ovat olleet helpottuneita kiusaamisen vähentymisestä. Koulukavereita ovat kaivanneet melkein kaikki, ja aamu-unetkin ovat maistuneet.

Näin voisi tiivistää alustavat tulokset laajasta verkkokyselystä, joka oli auki kymmenen päivää toukokuun 4. päivästä keskiviikkoiltaan asti. HS:n käyttämä aineisto on kerätty hetkellä, jolloin vastausaikaa oli vielä hieman jäljellä. Vastaajia kertyi noin 50 000 yli 400 peruskoulun 1.–9. luokilta. Nämä koulut ovat mukana myös kiusaamista ehkäisevässä Kiva koulu -ohjelmassa.

Maaliskuussa alkanut etäopiskelu on tänään torstaina ohi, kun peruskouluissa palataan lähiopetukseen.

Oppilaat vastasivat kyselyyn etäoppitunnilla tai kotitehtävänä. Heiltä kysyttiin epäopiskelun sujumisesta, vuorovaikutuksesta kotona sekä opettajien ja kavereiden kanssa, huolista ja peloista sekä tuen saannista.

Tutkimusta johtava Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli iloitsee suuresta vastaajamäärästä: ”Lasten ja nuorten oma ääni pääsi nyt kuuluviin ensimmäistä kertaa kevään aikana tässä laajuudessa.”

Kunnat ja koulut pääsevät myös hyödyntämään kyselyn tuloksia heti eli katsomaan, mihin erityistä tukea tarvitaan. Ne saavat linkit omiin tuloksiinsa tänään torstaina aamulla samalla, kun koko maan tulokset julkaistaan.

Kyselyn tulosten analyysia voidaan hyödyntää myös laajemmin koronakriisin jälkihoidossa ja vaikutusten lieventämisessä. Salmivalli johtaa tiedepaneelia, joka on asetettu tuottamaan tietoa kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman exit-ryhmän avuksi.

Lasten ja nuorten vertaissuhteita ja sosiaalista kehitystä sekä kiusaamisen ehkäisyä tutkinut Salmivalli pitää hyvänä joskin myös ristiriitaisia tuntemuksia herättävänä tuloksena sitä, että kiusaaminen väheni tuntuvasti. Ennen etäopetusjaksoa toistuvasti kiusattuja oli kuusi prosenttia ja sen aikana vain pari prosenttia.

”Kiusattujen määrä suorastaan romahti, eli koulujen sulkeminen on paras interventio eli väliintulo ikinä. Tosin liki kolmasosaa toistuvasti kiusattuja kiusattiin edelleen myös etäopetuksen aikana. Ennen etäopiskelua toistuvasti kiusatut kokivat kaikkein myönteisimpänä asiana etäopiskelussa sen, että kiusaamista ja loukkaavaa kohtelua oli nyt vähemmän”, Salmivalli sanoo.

Tämäkin tulos osoittaa, että nettikiusaaminen on lopulta melko harvinaista, vaikka lähes kaikilla lapsilla ja nuorilla on nykyään netti taskussa.

Salmivallin mukaan kaiken kaikkiaan on surullista, että koulu on yhä monelle niin turvaton paikka.

Peruskoululaisten parin kuukauden etäopiskelurupeama on Salmivallin mukaan korostanut perheiden eroja.

”Lasten ja nuorten kokemukset ovat olleet hyvin erilaisia riippuen siitä, millaisissa perheissä he elävät. Oppimiserot ovat todennäköisesti kasvaneet, kun oppimisen tukeminen on ollut pitkälti perheiden varassa. Myös hyvinvointierojen voidaan olettaa kasvaneen”, Salmivalli päättelee.

”Perheet ovat tavallisestikin hyvin erilaisia keskenään, ja kriisitilanteessa nämä erot kärjistyvät. Vaikeudet kasautuvat samoille perheille, ja sitä kautta samoille lapsille”, Salmivalli sanoo.

Kyselyssä niillä, joilla oli huolta esimerkiksi vanhempien alkoholin käytöstä, oli huolta myös jonkun perheenjäsenen työtilanteesta sekä omasta ja sisarusten mielialasta.

Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on kyselyn mukaan yhteydessä myös sosiaalisiin suhteisiin ja riskitekijöiden kasautumiseen. Yläkoululaisista 19 prosenttia raportoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta.

Niillä, joilla ei ollut yhteyttä opettajaan, ahdistuneiden osuus oli 32 prosenttia. Kun lisäksi kotona ei ollut yhtään aikuista, ahdistuneisuudesta kärsivien osuus oli jo 39 prosenttia. Kun siihen lisätään vielä ystävänkin puute, oli luku peräti 43 prosenttia.

Kaikista vastaajista 12 prosenttia kertoi, että heillä oli vaikeuksia saada yhteyttä opettajaan, 11 prosenttia sanoi olleensa kotona yksin eli ilman aikuista ja nelisen prosenttia kertoi, ettei heillä ole yhtään hyvää kaveria.

Kyselyn vastauksista voi Salmivallin mukaan päätellä, että ”keskimääräisellä peruskoululaisella” moni asia on sujunut mallikkaasti myös etäopinnoissa.

Kotona on päivisin ollut yleensä ainakin yksi aikuinen ja usein yksi lapsi vastaajan lisäksi.

Sekä vanhempiensa että sisarustensa kanssa keskimääräinen oppilas on kokenut nyt mukavia asioita jopa enemmän tai saman verran kuin ennen: auttanut heitä ja myös saanut itse heiltä apua enemmän tai saman verran kuin ennen.

Oppilas on saanut videovälitteistä opetusta ja tehtäviä, käyttänyt opiskeluun 3–5 tuntia päivässä ja tehnyt kaikki tai lähes kaikki annetut tehtävät. Hän on myös saanut tukea opettajalta ja vanhemmilta sitä tarvitessaan ja pitänyt etäopiskelusta.

Koulukavereita on ollut lähes kaikilla ikävä, mutta heidän kanssaan on pidetty yhteyttä. Luokkien 4–9 oppilaista jopa viidennes oli toisaalta helpottunut, ettei ollut tarvinnut nähdä koulukavereita. ”Tämä ei liittynyt pelkästään kiusaamiseen tai loukkaavaan kohteluun vaan luultavammin myös siihen, että sai olla ihan oma itsensä, ilman sosiaalisia paineita”, Salmivalli päättelee.

Suurimmat huolenaiheet ovat liittyneet etenkin yläkoululaisilla oppimiseen. Vaikeinta on ollut matematiikan ja kielten opiskelu. Myös läheisen mahdollista sairastumista koronavirukseen on pelätty. Samoin sitä, miten Suomi ja tai koko maailma selviää kriisistä.

Parasta etäopiskelussa on ollut rento aikataulu ja parempi työrauha, nukkuminen pitkään ja se, että on opittu käyttämään opetusteknologiaa.

Salmivallin mukaan etäopetusta tai ainakin etäyhteyksiä voitaisiinkin vastedes hyödyntää nykyistä enemmän myös peruskoulussa. Sen avulla voitaisiin esimerkiksi edistää monipuolisempia kielivalintoja, vaikka lähiopetus olisikin yhä pääasiallinen opetustapa.

Osa koronakyselyn kysymyksistä oli samoja kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) säännöllisessä Kouluterveyskyselyssä, joista tuorein on keväältä 2019.

Vertailusta voi päätellä, että lähikoulun käynti on oppilaista mieluisampaa kuin etäkoulun käynti.

Kun nyt koulunkäynnistä kertoi pitävänsä melko paljon tai paljon noin 60 prosenttia esimerkiksi neljäs- ja viidesluokkalaisista, oli vastaava luku viime keväänä samassa ikäryhmässä noin 80 prosenttia. ”Ei lainkaan” koulunkäynnistä pitäviä oli nyt samassa ikäryhmässä kuusi prosenttia ja vuosi sitten kolme prosenttia.

Yksinäiseksi itsensä tuntevia oli nyt hieman enemmän etenkin yläluokilla. Etäopintojen aikana 8.–9.-luokkalaisista itsensä yksinäiseksi koki usein 15 prosenttia, kun kouluterveyskyselyssä vastaava osuus oli noin 11 prosenttia.

Rajoitusten purku|Valtaosa lapsista palaa päiväkotiin nyt, kun koulut avautuvat – käsiä pestään reippaasti ja vanhemmat saavat hyvästellä eteisessä

Koulut|Ministeri Andersson: Valmisteilla on laki, joka mahdollistaa tarvittaessa syksyllä vuorottelun lähi- ja etäopetuksen välillä

Koulujen aloitus|”Ei voida kieltää lapsilta ihan kaikkea” – Näin Helsinki avaa koulunsa torstaina

Lähiopetus|Lapselle kouluun palaaminen voi olla isompi mullistus kuin etäkoulun alkaminen – Psykologi neuvoo, mitä jokaisen vanhemman on hyvä ymmärtää, kun koulut avataan

Koronaepidemia|Koulukiusaamista tutkinut Christina Salmivalli johtaa nyt tiedepaneelia, joka auttaa hallitusta ulos koronakriisistä

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat