Koulukiusaamista tutkinut Christina Salmivalli johtaa nyt tiedepaneelia, joka auttaa hallitusta ulos koronakriisistä - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koronaepidemia

Koulukiusaamista tutkinut Christina Salmivalli johtaa nyt tiedepaneelia, joka auttaa hallitusta ulos koronakriisistä

”Minun olisi aivan mahdotonta ottaa kantaa taudin taltuttamisen strategioihin, koska enhän ole epidemiologi”, Salmivalli sanoo ja puolustaa sitä, ettei paneelia ole vielä juuri julkisuudessa näkynyt.

Professori Christina Salmivalli.

Julkaistu: 14.5. 2:00, Päivitetty 14.5. 8:27

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen tuki sekä kiusaamisen vähentäminen ovat leimanneet psykologian professorin Christina Salmivallin, 52, tutkijanuraa.

Salmivallin erityisala on kehityspsykologia ja erityisesti vuorovaikutuksen merkitys yksilön kasvussa. Hän on myös soveltanut teorioita käytäntöön johtamalla näyttöön perustuvia interventio- eli puuttumishankkeita. Niistä kuuluisin on ulkomaillekin viety koulukiusaamista ehkäisevä ja vähentävä Kiva koulu.

Ohjelma alkoi vuonna 2007 ensin 39 koulussa ja laajeni sitten valtakunnalliseksi. Nyt sitä sovelletaan 960 koulussa.

Nyt Salmivalli johtaa 13-henkistä tiedepaneelia, jonka tehtävä on osaltaan auttaa Suomen hallitusta selviämään koronakriisistä.

Tarkemmin sanottuna tiedepaneeli asetettiin tueksi valtiosihteeri Martti Hetemäen johtamalle exit-valmisteluryhmälle, jonka taas pääministeri Sanna Marin (sd) asetti suunnittelemaan Suomen jälleenrakentamista. Määräaikaa molemmilla ryhmillä on toukokuun loppuun.

Valtioneuvoston kanslia nimitti tiedepaneelin jäsenet Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin ja Suomalaisen tiedeakatemian yhteisen esityksen pohjalta. Lisäksi valtioneuvosto täydensi itse paneelia kolmella asiantuntijalla.

Koronakriisin kimpussa on nyt joukko muitakin, esimerkiksi talouspuolta pohtivia, työryhmiä. Hallitusohjelman mukaan päätökset pyritään perustamaan tutkittuun tietoon, ja nyt jos koskaan sille on kysyntää.

Julkisuudessa Salmivallin johtama paneeli on ainakin toistaiseksi näkynyt vain hyvin vähän.

Sen sijaan epävirallinen, liki 60:n yksityishenkilönä esiintyvän tutkijan ja asiantuntijan ryhmä on avoimessa kirjeessään tarjonnut oma-aloitteisesti hallitukselle neuvoja ulos epidemiasta. Joukko koostuu lähinnä lääketieteen ja taloustieteen asiantuntijoista.

Kirjeessä rohkaistaan valtioneuvostoa tukahduttamaan epidemia ”päättäväisin toimin” hillityn hidastamisen sijaan. Julkisuuttakin tukahduttamisresepti on saanut.

Eikö ”virallisen” tiedepaneelin johtajaa häiritse, että julkisuuden valokeilassa on nyt tämä epävirallinen ryhmä?

”Ei häiritse yhtään. Sehän on osa keskustelua, kuten oli myös keskenään samoin ajattelevien lastenlääkärien ulostulo koulujen avaamisesta. Itse koen, että minun olisi aivan mahdotonta ottaa kantaa taudin taltuttamisen strategioihin, koska enhän ole epidemiologi”, Salmivalli sanoo.

Salmivallin mukaan tiedepaneelin yksittäiset jäsenet ovat kyllä ajatuksiaan julkisuudessakin esittäneet, mutta varsinainen raportti tulee julki vasta yhtä aikaa Hetemäen raportin kanssa toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Sitä ennenkin eli pitkin matkaa on kokouksia Hetemäen työryhmän kanssa pidetty, Salmivalli kertoo. Myös paneelin asettamispäätöksessä sanotaan, että ”kyse on vuorovaikutteisesta tietotuesta poliittisen päätöksenteon ja sen valmistelun tueksi”.

Salmivallin mukaan tiedepaneelin rooli on arvioida ja ennakoida kriisin pitkäaikaisia vaikutuksia ja ennen kaikkea tuottaa ja koota tutkittua tietoa siitä, miten niitä voidaan lieventää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.

Toinen tärkeä tavoite on varautuminen ja yhteiskunnan resilienssin kasvattaminen. Sana resilienssi mainitaan jo asettamiskirjeessä, ja se toistuu myös Salmivallin puheissa.

Resilienssi tarkoittaa yleensä kestävyyttä tai paineensietokykyä.

”Ajattelen resilienssin tässä yhteydessä olevan nimenomaan palautumis- ja varautumiskykyä, eli miten yhteiskunta pääsee tästä takaisin jaloilleen ja miten se säilyttää toimintakykynsä sekä varautuu tulevaan”, Salmivalli määrittelee.

Koronakriisi|Hallitus asetti tiede­paneelin miettimään korona­kriisin jälkihoitoa: Tässä ovat siihen nimetyt tutkijat

Koulut|Näin etäkoulu sujui: Kymmenettuhannet suomalaislapset vastasivat kyselyyn, grafiikat näyttävät ilot ja murheet

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?