Oikeuskansleri pyytää selvitystä korona­tietojen panttaamisesta – ”Perus­lähtökohtana on viranomais­toiminnan avoimuus” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Julkisuus

Oikeuskansleri pyytää selvitystä korona­tietojen panttaamisesta – ”Perus­lähtökohtana on viranomais­toiminnan avoimuus”

Sosiaali- ja terveysministeriö joutuu vastaamaan myös siihen, onko valtioneuvoston periaatepäätöksen taustalla piiloon jääneitä perusteita.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas).

Julkaistu: 14.5. 14:27

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) joutuvat selvittämään ylimmälle laillisuusvalvojalle koronavirustietojen julkaisematta jättämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) joutuu vastaamaan myös siihen, onko valtioneuvoston periaatepäätöksen taustalla piiloon jääneitä eli julkistamattomia perusteita.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen odottavat ministeriön ja THL:n vastauksia ennen juhannusta.

Ylin laillisuusvalvoja katsoo, että perustuslain ja julkisuuslain peruslähtökohtana on viranomaistoiminnan avoimuus, joka mahdollistaa julkisen vallankäytön valvonnan, siihen vaikuttamisen ja oikeuksien sekä etujen samoin kuin hyvän hallinnon periaatteiden kuten suhteellisuusperiaatteen toteutumisen valvonnan.

”Avoimuuden ja julkisuuden kautta tapahtuvan viranomaiskontrollin mahdollisuuden kautta viranomaistoiminta saa hyväksyttävyytensä. Erityisen merkityksellistä se on silloin, kun julkisen vallan toimin joudutaan puuttumaan perus- ja ihmisoikeuksiin”, lainvalvojat muistuttavat.

Oikeuskanslerinvirasto viittaa selvityspyynnössään uutisiin ja kommentteihin, joiden mukaan THL:n tuottamia epidemian kulkua kuvaavia mallinnuksia ei ole julkaistu kaikilta osin eikä niistä siten ole voitu käydä julkista keskustelua. Myöskään ihmisten oikeuksiin voimakkaasti vaikuttavien toimenpiteiden perusteena olevia parametreja, taustaoletuksia ja laskelmia ole julkaistu kaikilta osin.

”Tiedotusvälineissä olleiden tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on muun muassa katsonut, ettei kyseisiä luottamuksellisia tietoja ole voinut antaa julkisuuteen ennen kuin päätökset, joita varten tiedot on tuotettu, on tehty”, oikeuskansleri Pöysti kirjoittaa.

Julkisuuslain mukaan tutkimus, tilasto sekä niihin verrattavissa oleva selvitys tulee julkiseksi, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa. Säännöksessä todetaan erikseen, että selvitys tulee julkiseksi silloinkin, kun se liittyy keskeneräiseen asiaan.

Helsingin Sanomat kirjoitti huhtikuun lopulla, että tietoa ei pihdata vain kansalaisilta, vaan myös koronakriisin talousvaikutuksia selvittelevällä työryhmällä oli vaikeuksia saada tietoa koronavirusepidemiaan liittyvistä laskelmista. Kyse on ollut muun muassa epidemian kulkuun liittyvistä mallinnuksista, joita tekee STM:n johtama mallinnustyöryhmä.

Myös oikeuskansleri Pöysti viittaa valtiovallan sisäisen koronatiedonvaihdon puutteisiin: ”Myös valtioneuvoston valmisteluun liittyvissä valmisteluasiakirjoissa on todettu muun muassa, ettei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ole julkaissut kaikkia käyttämänsä mallin parametreja, jolloin epidemian leviämisen ennusteita ei voida esimerkiksi tutkimuksessa toisintaa.”

Kirsi Varhila

Tieto­katkoksen selvittelyssä STM:n kanslia­päällikkö Kirsi Varhila perusteli HS:n haastattelussa tietojen antamatta jättämistä sillä, että hallituksen linjauksiin liittyvästä valmistelumateriaalista tulee julkista vasta, kun hallitus on tehnyt asiassa päätöksen.

”Pyydän sosiaali- ja terveysministeriötä antamaan selvityksen niistä perusteista, joihin kyseisten tietojen luottamuksellisuus ja salassapito perustuvat. Pyydän ministeriön arvioin myös siitä, kuinka sen noudattama käytäntö toteuttaa viranomaistoiminnan avoimuudelle sekä tiedon tuottamiselle ja jakamiselle perustuslaista ja julkisuuslaista seuraavia vaatimuksia erityisesti huomioiden se, että kysymys on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia aiheuttavien päätösten pohjana olevista tiedoista”, Pöystin allekirjoittamassa selvityspyynnössä sanotaan.

Myös THL saa vastata julkisuuslinjauksiinsa: ”Pyydän Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta antamaan selvityksensä sen avoimuuteen ja julkisuuteen liittyvistä linjauksista ja päätöksistä, jotka koskevat laitoksen koronavirusepidemian hoitamiseen liittyvissä asiantuntijatehtävissä tuottamia tietoja ja selvityksiä ja joiden perusteella tehdään strategisia linjauksia ja päätöksiä sekä annetaan ohjeita ja suosituksia koronavirusepidemian hoitamisessa.”

Lisäksi oikeuskanslerinvirasto pyytää THL:n ”näkemystä siitä, täyttävätkö sen tekemät ratkaisut ja linjaukset perustuslain ja julkisuuslain säännökset ja tavoitteet viranomaistoiminnan avoimuudesta”.

Sosiaali- ja terveysministeriön osalta oikeuskansleri on kiinnostunut myös toisesta tapahtumasarjasta, josta Helsingin Sanomat kertoi toukokuun alussa.

Sosiaali- ja terveysministeriön koronatoimista vastaava johtaja Pasi Pohjola kertoi tuolloin, että Suomen hallituksen niin sanotun hybridistrategian taustalla ovat epidemiologisten syiden lisäksi oikeudelliset syyt.

”Jos tautia ikään kuin lähdettäisiin tukahduttamaan ja saataisiin kutakuinkin tartunnat häviämään Suomesta, silloin vääjäämättä jouduttaisiin myös purkamaan rajoitustoimenpiteitä. Esimerkiksi valmiuslain tai tartuntatautilain mukaisia perusteita toimenpiteille ei enää olisi. Se tarkoittaisi sitä, että rajat jouduttaisiin avaamaan ja helmikuun kaltainen taudin maahantulo ja leviäminen lähtisivät uudelleen käyntiin”, hän sanoi HS:lle.

Asiasta nousi kohu viimeistään siinä vaiheessa, kun pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti pikaviestinpalvelu Twitterissä, ettei Pohjolan lausunto edusta hallituksen linjaa.

”Helsingin Sanomissa 8.5.2020 ilmestyneen artikkelin mukaan sosiaali- ja terveysministeriöstä saadun tiedon mukaan perusteet valtioneuvoston valitulle linjalle eivät olisi ainoastaan epidemiologiset, vaan myös oikeudelliset. Artikkelin mukaan ministeriöstä saadun tiedon mukaan covid-19-viruksen tukahduttamisen seurauksena perusteita lainsäädäntöön pohjautuville rajoitustoimenpiteille ei enää olisi, minkä vuoksi perusteiden säilyttäminen edellyttää viruksen leviämistä väestössä”, oikeuskansleri Pöysti kirjoittaa.

Pöystin mukaan artikkelista voi saada käsityksen, että valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteena olisi muunlaisia arvioita ja näkemyksiä kuin päätöksestä ilmenee.

”Artikkelista ilmenevän perusteella voidaan toisaalta kyseenalaistaa valtioneuvoston päätöksen perusteet ja niiden avoimuus ja toisaalta ministeriön toimintalinja sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaajana ja johtajana epidemian hoidossa”, oikeuskansleri kirjoittaa.

Pöysti viittaa edellä mainittuihin viranomaisen toiminnan ja päätöksenteon avoimuuden ja objektiivisuuden vaatimuksiin, tartuntatautilain tarkoitukseen ja tavoitteisiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön kyseisestä laista sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamistehtävästä seuraaviin velvoitteisiin epidemian hoidossa.

”Pyydän ministeriötä antamaan selvityksen siitä, kuinka ministeriö varmistaa kyseisten velvoitteiden noudattamisen toiminnassaan covid-19-epidemian hoitamisessa.”

Vastausaikaa sosiaali- ja terveysministeriöllä on 16. kesäkuuta asti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 19. kesäkuuta asti.

HS-analyysi|Suomalaisten oikeuksia on rajoitettu korona­kriisin aikana harvinaisen rajusti, ja samalla tietoa pimitetään lain raja­mailla liikkuvalla tavalla

Koronakriisi|Tietojen panttaaminen on ollut kiusallista, sanoo talous­työryhmää johtava Vihriälä HS:lle – THL:n pää­johtaja yllättyi, pääministeri sanoi Ylellä selvittävänsä asiaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat