Pääministeri Marin irtisanoutui THL:n esittämistä näkemyksistä koronaviruksen leviämisen suhteen: Epidemian hoidosta on tullut selvästi poliittisempaa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Pääministeri Marin irtisanoutui THL:n esittämistä näkemyksistä koronaviruksen leviämisen suhteen: Epidemian hoidosta on tullut selvästi poliittisempaa

Pääministeri Sanna Marinin ilmaisema linja eroaa selvästi siitä, mitä Suomen terveysviranomaiset ovat puhuneet. Vaikuttaa siltä, että hallitus ostaa aikaa paremman ymmärryksen ja valmiuden kehittymiselle sen sijaan, että viruksen annetaan palaa hallitulla liekillä väestön läpi.

Pääministeri Sanna Marin avasi hallituksen koronastrategiaa perjantaina tiedotustilaisuudessa.

Julkaistu: 15.5. 14:09, Päivitetty 15.5. 18:50

Perjantaina pääministeri Sanna Marin (sd) vastasi tiedotusvälineiden kysymyksiin koronavirusepidemiasta. Samalla hän irtisanoutui selväsanaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n näkemyksistä viruksen leviämisen suhteen.

HS kysyi Marinilta, voiko hallituksen mielestä epidemia hidastua liikaa. THL:n asiantuntijat ovat olleet tästä huolissaan, koska se tarkoittaisi, ettei väestöön synny immuniteettia tautia vastaan ja toisesta aallosta tulisi pahempi.

”Hallituksen mielestä on niin, että epidemia ei saisi ollenkaan edetä tässä maassa. Emme esimerkiksi tiedä, tuoko sairastaminen mukanaan immuniteettia. Tämä on yksi niistä asioista, joita emme tällä hetkellä tiedä”, Marin sanoi.

”Olisi erittäin vakavaa, jos päätyisimme hallituksessa ratkaisuun, että antaisimme taudin levitä yhteiskunnassa, kun emme edes tiedä, tuoko sairaus mukanaan immuniteettia. Sen takia toimemme ovat tähdänneet siihen, että pyrimme estämään taudin leviämistä ja sitä, että ihmiset eivät sairastuisi.”

Marin totesi myös, että hallitus ”ei tavoittele laumaimmuniteettia sairastamisen kautta” vaan toivoo, että väestö saisi suojaa rokotteen kautta.

Kysymys siitä, onko epidemia hidastunut jo liikaa, on noussut viime aikoina esiin mediassa.

Ajatus liiallisesta hidastumisesta voi kuulostaa nurinkuriselta. Taustalla on kuitenkin oletus siitä, että epidemian eteneminen on vääjäämätöntä ja meitä odottaa myöhemmin paha uusi aalto, jos vain harvalla on vastustuskykyä.

Asiantuntijat ovat varoittaneet liiallisesta hidastamisesta pitkin kevättä. Esimerkiksi huhtikuussa eduskunnan perustuslakivaliokunnalle lähetetyssä muistiossa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta ja terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen toteavat, että rajoitustoimia voidaan joutua vähentämään odotettua aikaisemmin jos huomataan, ”että epidemian hidastaminen on liian tehokasta”. Tervahaudan ja Salmisen mukaan ”vaarana olisi epidemian käynnistyminen uudestaan voimakkaana, kun kaikki rajoitukset lopulta voidaan purkaa”.

Salminen varoitti samasta myöhemmin HS:n haastattelussa.

Mika Salminen

”Pulma on se, että jos jatketaan näin, epidemia ei käytännössä etene. Kun sitten jossain vaiheessa rajoituksista on pakko luopua, edessä on jyrkkä tartuntahuippu. Jos esimerkiksi kesän pidämme kiinni kaikista rajoituksista, syksyllä tulee ennusteiden mukaan vaikea paikka. Se on erittäin huono vaihtoehto, eikä rajoituksilla ole silloin voitettu mitään. Rajoitusten pidentäminen ilman, että epidemiatilanne edistyy, on turhaa”, Salminen sanoi.

”Nyt suvantovaiheessa pitäisi olla riittävästi viisautta siihen, että höllennetään sopivasti rajoituksia, mutta ei anneta tilanteen lähteä käsistä.”

Myös valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän raportissa todetaan, että strategisen tavoitteen tulisi olla epidemian hallittu ”muttei liian voimakas hidastuminen”, koska muuten on olemassa riski uudesta suuresta epidemia-aallosta.

Perjantaina THL:n pääjohtaja Tervahauta asemoi laitosta yllättäen lähelle hallitusta.

Marinin tiedotustilaisuuden jälkeen julkaistussa Yleisradion haastattelussa Tervahauta sanoi, että epidemiaa pitäisikin nyt pyrkiä tukahduttamaan. Tervahaudan mukaan asiasta ei ole erikseen keskusteltu THL:ssä, mutta taudin tukahtuminen ”näyttää olevan tapahtumassa joka tapauksessa, se on hyvin todennäköistä”.

”Ei THL:llä ole mitään sitä vastaan, että tauti nyt tällä hetkellä Suomesta ajetaan nollille. Nyt itse ajattelen ja talon johto ajattelee, että niin sanottu nolliin veto on hyvä strategia tässä vaiheessa. Sitä kautta saamme lisäaikaa strategian painopisteiden hakemiselle”, Tervahauta sanoi Ylelle.

Ylen mukaan Tervahauta näkee lisäajasta olevan hyötyä, kun lähikuukausina nähdään, miten lääkehoidon ja rokotteen kehitys etenevät.

On epäselvää, mitkä tekijät selittävät Tervahaudan linjanmuutosta, josta uutisoitiin pääministeri Marinin kommenttien jälkeen.

Tervahaudan kommentteja saattavat selittää esimerkiksi taudin odotettua voimakkaampi hiipuminen Suomessa, sekä etenkin se, että maailmalta saatujen vasta-ainetestien perusteella koronavirus on levinnyt väestössä huomattavasti hitaammin kuin THL on aiemmin olettanut.

Se taas tarkoittaa, että virus on odotettua vaarallisempi, ja väestöön on kehittynyt ja kehittyy immuniteettia odotettua paljon hitaammin.

Vielä viime viikolla Marinin kabinetista kerrottiin HS:lle, että hallituksessa ei ole määritelty erillistä kantaa virkamiesten esittämään näkemykseen siitä, että on ongelma, jos epidemia hidastuu liikaa.

Nyt selvästi on. Marin teki selkeän pesäeron virkamiesten esittämiin näkemyksiin.

Mistä Marinin linjaus kertoo? Miksi hallitus ei THL:n aiemmin esittämällä tavalla lähde siitä, että epidemian pitäisi antaa levitä hallitusti yhteiskunnan läpi, riskiryhmiä suojellen?

Se voi kertoa siitä, että tällainen strategia on poliittisesti erittäin riskialtis. Koronavirus on yleisvaarallinen tartuntatauti.

Se voi kertoa myös varovaisuudesta tilanteessa, jossa viruksesta tiedetään hyvin vähän. Mitä enemmän siitä opitaan, sitä paremmin siihen voidaan varautua. Marin itse painotti perjantaina, että tartunnan tuomasta immuniteetista ei tiedetä paljoa. Myös arviot viruksen vaarallisuudesta kehittyvät jatkuvasti. THL:n näkemyksetkin ovat synkentyneet epidemian alkuvaiheesta.

Ainakin Marinin linjaus kertoo siitä, että koronaepidemian hoidon poliittisuus näkyy entistä selvemmin. Kyseessä on ensimmäinen kerta koronaepidemian aikana, kun hallitus asettuu näin vahvasti eri linjalle kuin terveysviranomaiset. Tosin jo aiemmin koulujen sulkemisesta tehtiin päätös, vaikka THL:n mallinnus ei puoltanut sulkemista epidemian siinä vaiheessa.

Marinilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko tavoite nolla uutta tartuntaa. Marin vastasi, että hallitus ei halua viruksen leviävän, joten tavoitteen tulisi olla se, että virusta ei ole, ”ei yhtään tautitapausta”.

Marin lisäsi kuitenkin, että tämän kaltaisten tavoitteiden tulisi olla globaaleja, koska kyse on pandemiasta. Ihmiset liikkuvat ja tauti leviää maailmalta, vaikka Suomi sitä yrittäisi tukahduttaa.

”On mahdollista, että saisimme viruksen painettua hyvin alas erittäin kovilla rajoitustoimilla, mutta ei ole varmuutta että se kestäisi pitkän aikaa. Ja rajoitustoimilla on myös muita inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia.”

Marinilta kysyttiin useaan otteeseen siitä, millaiseen tartuttavuuslukuun hallitus pyrkii.

Marinin mukaan hallitus ei halua hirttäytyä yhteen mittariin, ja tarkastelee asiaa joka tapauksessa kokonaisuutena ottaen huomioon esimerkiksi rajoitustoimien taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset. Siksi hallitus ei halua asettaa tartuttavuusluvulle tiettyä tavoitetta. Ei edes sillä tasolla, pyrkiikö se painamaan tartuttavuusluvun alle yhden, jolloin epidemia alkaisi hiipua. Vai tyytykö se yhden ylittävään lukuun, jolloin epidemia leviää.

 Marinin tiedotustilaisuus selkeytti hallituksen linjaa.

Marinin vastauksista piirtyy kuva hallituksesta, joka pyrkii estämään epidemian leviämistä kaikin keinoin, mutta kuitenkin sillä varauksella, ettei keinoista saa muodostua liian raskaita yhteiskunnalle. Epidemian leviäminen voidaan ilmeisesti hyväksyä, jos tartuttavuusluvun painaminen alle yhden vaatisi liian kovia rajoitustoimia.

Hallitus ei myöskään usko, että virusta voidaan tukahduttaa pysyvästi, vaan se tulee leviämään maailmalta Suomeen ennen pitkää.

Hallitus pyrkii siis estämään viruksen leviämistä niin paljon kuin mahdollista, ottaen huomioon rajoitustoimien kustannukset, ja hyväksyen sen, että virusta tulee yhteiskunnassa esiintymään.

Marin sanoi hallituksen toivovan, että väestö saisi suojaa rokotteen eikä sairastamisen kautta.

Toive on kuitenkin ristiriidassa virkamiesvalmistelussa esiin tulevan näkemyksen kanssa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa valmiuslakiin liittyvässä asetuksessa todetaan seuraavasti: ”Epidemian leviäminen jatkuu, kunnes riittävä osa väestöstä on altistunut virukselle”.

Moni asia jäi perjantaina tiedotustilaisuuden jälkeen yhä auki.

Marin esimerkiksi kertoi useista eri mittareista, joilla hallitus seuraa epidemian kehittymistä. Mutta mitä raja-arvoja se katsoo, kun se päättää, pitääkö rajoitustoimia kiristää? Kuinka monta tehohoitopaikkaa tai uutta tartuntaa on liikaa? Täsmällisiä vastauksia ei ollut. Sen sijaan Marin kertoi hallituksen reagoivan, jos tilanne lähtee kehittymään hälyttävästi.

Myös se, miten epidemiatoimia katsotaan alueellisesti, jäi auki. Marin vaikutti haluttomalta räätälöimään toimia alueellisesti, vaikka aivan valtaosa Suomen tartunnoista on pääkaupunkiseudulla.

Kaiken kaikkiaan Marinin tiedotustilaisuus kuitenkin selkeytti hallituksen linjaa merkittävästi.

Hallitus on nyt ottanut eri linjan epidemian leviämiseen kuin Suomen terveysviranomaiset. Ilmeisesti hallitus haluaa ostaa aikaa paremman ymmärryksen ja valmiuden kehittymiselle sen sijaan, että se antaa epidemian palaa hallitulla liekillä väestön läpi. Lähestymistapa muistuttaa paljon sitä, millainen tie esimerkiksi Saksassa on valittu.

Tämä voi olla viisasta. Ja kun esimerkiksi hoito kehittyy, viruksesta ymmärretään lisää ja eloonjäämismahdollisuudet paranevat, kukapa ei haluaisi mieluummin sairastaa koronaa silloin vasta toisessa tai kolmannessa aallossa?

Toisaalta THL:n asiantuntijoiden aiemmin esittämien näkemysten perusteella tällainen linja voi pitkittää epidemiaa ja lisätä uuden suuren aallon riskiä.

Kukaan ei vielä tiedä, mihin asentoon maailma kääntyy ja millainen strategia osoittautuu toimivaksi.

HS-analyysi|Suomen hallituksella ei ole antaa vastausta yksinkertaiseen kysymykseen: voiko koronaepidemia edetä liian hitaasti?

Hallitus|Pääministeri Marin: Korona­epidemia ei saisi edetä lainkaan, lauma­immuniteettia ei tavoitella sairastamisen kautta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka