Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen: ”Turve voi saada koronakriisistä jatkoaikaa” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-haastattelu

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen: ”Turve voi saada koronakriisistä jatkoaikaa”

Koronakriisi mullisti valtion omistajaohjauksen, ja ensimmäisenä pelastetaan Finnair. Sen on silti kriisin keskelläkin pidettävä kiinni päästötavoitteista. Turve sen sijaan voi saada jatkoaikaa.

Omistajaohjaus- ja Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tekee töitä Helsingin-kodista tai Valtioneuvoston linnan työhuoneestaan. Oulun-kotiin hän on ehtinyt Uudenmaan sulun avaamisen jälkeen vain kerran. Tuppurainen kuvattiin valtioneuvoston takana Ritarihuoneen puistikossa.

Julkaistu: 16.5. 2:00, Päivitetty 16.5. 6:33

Valtion omistuksista huolehtiminen eli omistajaohjaus on viime vuodet ollut poliitikoille riskialtista puuhaa. Vain puolisen vuotta sitten omistajaohjaus kaatoi Antti Rinteen hallituksen.

Vaihtui pääministeri, ja vaihtui myös omistajaohjauksen vastuuministeri. Se salkku painaa nyt Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd) kädessä keskellä koronakriisiä.

Periaatteessa omistajapolitiikka on pitkän linjan puurtamista, jossa korostuu vastuullisuus ja pitkäjänteisyys, Tuppurainen sanoo työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa. Paitsi että nyt ollaan kriisimoodissa ja pelastetaan yhtiöitä välittömältä tuholta.

Siksi esimerkiksi hallituksenkaataja Posti ja myös omistajaohjausministerin toinen klassikkohuoli, Veikkaus, ovatkin pienempiä huolia kuin vielä muutama kuukausi sitten, vaikka töitä nekin ovat viime viikkoina vaatineet. Postin hallitus meni tällä viikolla uusiksi, kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja vaihtuivat. Posti sai hallituksensa johtoon Sanna Suvanto-Harsaaen, hallitusammattilaisen, joka johtaa myös toisen valtioyhtiön, Altian, hallitusta.

Päähuomio on lentoyhtiö Finnairissa, jonka koneet seisovat kentällä.

”Finnairia ei päästetä kaatumaan”, Tuppurainen sanoo.

Suomella on nyt edessään suma erilaisia kehityskulkuja, joiden seurauksena Suomen talouskasvu ja hyvinvointi heikkenevät. Koronakriisi on yhtiölle kuin yhtiölle monella tapaa pysähdyttävä kokemus. Samalla se on valtion omistajaohjaukselle näytön paikka.

Suomi on varautunut koronakriisin kaltaisiin pahoihin päiviin sillä, että valtiolla on omistuksia useissa Suomen toimintojen kannalta keskeisissä yhtiöissä. Nyt tästä omistuksesta on yhtäältä hyötyä Suomelle – omistaja voi pelastaa, mitä parhaaksi katsoo. Toisaalta pelastaminen maksaa ja voi vaatia vapaan markkinatalouden kannalta erikoisia tukijärjestelyjä.

Kriisin keskellä valtio osoittaa olevansa yhtiöille hyvin vakauttava omistaja, Tuppurainen sanoo.

Finnairia ja myös lentokenttäyhtiö Finaviaa täytyy nyt auttaa. Apua ja järjestelyjä tarvitsee akuutisti myös VR, jolta koronaepidemia vei matkustajat.

Syksy näyttää, miten käy isojen vientiyritysten, ja omistajaohjausosasto seuraa tarkkaan kaikkia omistuksiaan. Fortum ja Neste eivät vielä ole ilmoittaneet suurista ongelmista, mutta on selvää, että koronakriisi vaikuttaa sähkön kysyntään ja hintaan. Öljy on myös poikkeuksellisen halpaa.

Jo nyt on nähty, että vähintäänkin monet valtion omistamat yhtiöt joutuvat miettimään osinkopolitiikkaansa. Useissa yhtiöissä osingonmaksuja vähintäänkin siirretään, jos ei peruta.

Viime viikot valtio-omistaja ja Finnair ovat tiiviissä yhteistyössä valmistelleet Finnairin osakeannin, ja tähän ja muihin Finnairin pääomistusjärjestelyihin varaudutaan käyttämään enintään 700 miljoonan euroa. Yhtiön osakeannin osuus on tästä 500 miljoonaa euroa. Eduskunta käsitteli antiin osallistumisen tiistaina, ja samalla myös sen, että rahat valtion ostoihin tulevat valtion budjetista. Osakeantia on jo edeltänyt valtion tukema valtiontakaus Finnairin 600 miljoonan euron työeläkelainalle.

Valtio omistaa tällä hetkellä 55,8 prosenttia Finnairista. Finnairin pelastusoperaatio on hyvin ainutlaatuinen, vaikka toki on tilannekin. Koronakriisi maksaa Finnairille miljoonia päivässä, Tuppurainen sanoo.

”Finnair oli ennen kriisiä tosi hyvässä kunnossa, sillä oli miljardin euron kassa. Koneiden seisominen maassa on kuitenkin todella kallista, ja kassa sulaa.”

Finnairia tuetaan isolla summalla, vaikka toki kyse on markkinaehdoin toimimisesta, ei valtiontuesta. Summaa voi verrata vaikka siihen, että koko ravintola-ala saa 123 miljoonan euroa tukea, Tuppurainen myöntää.

”Meillä on kansallinen strateginen intressi Finnairiin ihan Suomen saavutettavuuden kannalta. Osakeannilla pidetään huolta siitä, että Suomessa on jatkossakin kansallinen lentoyhtiö – ja siitä on konsensus eduskunnassa”, Tuppurainen sanoo ja siteeraa kokoomuksen kansanedustajan Janne Sankelon sanoja siitä, että Finnairin pääomittamisella on myös J. V. Snellmanin tuki.

Vankka talousmies Snellmankin ymmärtäisi tämän, jos tietäisi, että tällaisella vekottimella nykyään lennetään, Sankelo sanoi tiistaina, Snellmanin päivänä, eduskunnassa, kun päätöstä Finnairin tukemisesta tehtiin.

”Finnair lähti kriisiin vahvana. Aluksi ajattelimme, että kriisi olisi nopeasti ohi ja kesällä palattaisiin lomalentoihin ja muuhun. Nyt näyttää, että tilanteen normalisoituminen kestää kahdesta kolmeen vuotta”, Tuppurainen sanoo.

Virus vie Suomen syvälle taantumaan. Bruttokansantuotteen arvioidaan kutistuvan tänä vuonna 5–13 prosenttia. Pandemia pisti pörssit sekaisin ja sillä on ollut kova hinta myös valtion pörssiomaisuudelle.

Valtion suoran omistuksen arvo Altiassa, Finnairissa, Fortumissa ja Nesteessä on tällä hetkellä noin 18 miljardia euroa. Välillisen omistuksen arvo eri pörssiyhtiöissä valtion sijoitusyhtiön Solidiumin kautta on nyt noin 6 miljardia euroa. Akuutti koronakriisi on vienyt omistusten arvosta noin kolme miljardia euroa.

Koronakriisissä myös muita yhtiöitä kuin Finnairia saatetaan joutua tukemaan erityisjärjestelyin. Samaan aikaan niiden kyky maksaa osinkoja tietenkin hyytyy, vaikka osinkoja maksetaankin nyt viime vuoden tulokseen perustuen. Esimerkiksi Nesteen osingoista kertyy valtiolle tänä vuonna huomattavat rahat.

Valtion omaisuustulot supistuvat tänä vuonna arviolta miljardilla eurolla, eli tulot puolittuvat. Sitä, mikä on ensi kevään tilanne, on auki, mutta lienee selvää, että ensi vuoden potti supistuu. Se ei näy vain valtion kassassa, vaan myös eläkeyhtiöt tarvitsisivat osinkoja eläkkeiden maksamiseen.

Kaikesta tästä johtuen hallituksen suunnitelmat rahoittaa kolmen miljardin euron edestä niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja myymällä valtion omistuksia, ovat kovilla. Mahdollisista ja vielä tällä hetkellä myös hallituksen työllisyystavoitteisiin kytköksissä olevista tulevaisuusinvestoinneista on rahoittamatta noin puolet.

Alun perin tarkoitus oli myydä valtion omaisuutta. Nyt myynti ei ole viisasta. Budjetin kehyksissä on myös yhä oletus siitä, että omaisuutta kertyisi lisää 400 miljoonaa euroa vuodessa ja osinkoja miljardin verran.

”Nyt on kriisi ja tärkeää pelastaa yrityksiä konkurssilta ja ihmisiä työttömyydeltä. Kun yhtiöt ovat taas jaloillaan, ne tuottavat valtiolle osinkotuloja ja mahdollisuuden myös myydä osakkeita”, Tuppurainen sanoo.

Hallitus on tosipaikan edessä syksyn budjettiriihessä, kun ynnätään, ja mitä koronakriisistä seuraa taloudelle ja hallitusohjelmalle ja miten tulevaisuusinvestointeja käännetään koronaelvytykseksi. Vielä näkymä on noille päätöksille liian sumea, Tuppurainen sanoo.

”Sen sanon, että vaikka meillä on kuin selkäytimessä se, että ainoaa vastuullista talouspolitiikkaa ovat puheet leikkauslistoista, tämä puhe ei nyt päde. Tässä kriisissä tarvitaan rohkeutta sijoittaa koulutukseen ja yhteiskunnan kestävyyteen.”

Jos koronakriisissä on jotain hyvää yhtiöille, niin se, että nyt on syy ja sysäys miettiä liiketoiminnan kestävyyttä eri kanteilta, Tuppurainen sanoo.

”Suomen suuri kasvutarina on nyt se, miten digitaalisuus ja EU:n Green deal tuodaan osaksi Suomen taloutta.”

Lentoliikenteen pelastaminen on yksi tämän siirtymän paradokseista. Vaikka Finnair on nyt vaikeuksissa, sen on pidettävä kiinni päästövähennystavoitteistaan, Tuppurainen sanoo.

Finnair on sitoutunut strategiassaan puolittamaan päästönsä vuoden 2019 tasosta vuoden 2025 loppuun mennessä. Hiilineutraali yhtiö aikoo olla vuonna 2045. Näistä sitoumuksista valtio-omistaja ei halua Finnairin lipsuvan koronakriisin varjolla.

Toinen paradoksi kestävän kehityksen siirtymässä on Suomen turpeenkäyttö. ”Turve voi saada koronakriisistä jatkoaikaa”, Suomen turvevyöhykkeeltä Oulusta kotoisin oleva Tuppurainen sanoo.

Turpeesta tuli koronakriisin keskellä sen puolustajille osa Suomen huoltovarmuutta.

”Toki keskustelu käydään ilmastopolitiikkaa vasten, mutta turpeella voi olla sen kaltaisia huoltovarmuusaspekteja, joita ei voin noin vain sivuuttaa.”

Samaan aikaan tosin EU:sta olisi saatavissa toista sataa miljoonaa euroa tukirahaa turpeen energiakäytöstä pois siirtymiseen Just transition fund -rahastosta. Hallitus on myös vasta perustanut oman ilmastorahaston, jonka pohjana on Valtion kehitysyhtiö Vake. Sekin on Tuppuraisen vastuualuetta, ja ilmastorahastosta kuullaan tarkemmin vielä lähiviikkoina, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen salkussa painavat yhä myös Posti ja Veikkaus. Postin jakeluvelvoitteita selvittävälle valtiosihteerien työryhmälle Tuppurainen on antanut lisäaikaa ensi viikkoon.

Postin kanssa Tuppurainen aikoo olla tarkkana.

Opiksi on otettu, Tuppurainen sanoo. Kun hänelle joulun alla selvisi, että Sanna Marinin (sd) hallituksessa Eurooppaministerin tehtävien lisäksi kontolle tulisi myös valtion omistajaohjaus, sitä piti hetki sulatella.

”Omistajapolitiikan kysymyksissä suhteen pääministeriin ja hallituskumppaneihin pitää olla avoin ja mutkaton. Tietokatkoja ei voi syntyä, vaan kaikkien täytyy tietää, missä mennään, ja kun yhtiöitä ohjataan.”

Koronakriisi ja Britannian EU-ero haastavat samaan aikaan EU:n sisämarkkinat. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei EU ja Britannia saa vuodenvaihteeseen mennessä valmiiksi sopimusneuvottelujaan, omistajaoikeus- ja Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen sanoo. ”Varoitan yrityksiä siitä, että vuodenvaihteessa edessä on no-deal. Se on tällä hetkellä valitettavan realistinen skenaario.”

Suomen vastuut kasvavat myös EU:n koronakriisinhallinnassa. EU ottaa yhteistä koronavelkaa ja perustaa erilaisia uusi tuki- ja pelastusinstrumentteja jopa 1 500 miljardilla euron edestä.

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla 432 miljoonan euron valtiontakauksen EU:n uudelle hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukivälineelle eli Surelle. Sure on kaikkiaan sadan miljardin euron hätärahasto lyhennetyn työajan järjestelyjen tukemiseen.

Samaan aikaan eduskunta sinetöi myös 372 miljoonan euron takauksen Euroopan investointipankin yhteyteen perustettavalle erilliselle 25 miljardin euron covid-19-takuurahastolle, josta annetaan korkeariskisiä lainoja etenkin eteläeurooppalaisille yrityksille.

Kriisi vaatii EU-mailta nyt poikkeuksellisia toimia, Tuppurainen sanoo. ”EU:n uusiin rahastoihin on suhtauduttava tässä tilanteessa rakentavasti. Emme me voi lähteä niitä neliraajajarruttamaan, sillä olemme kuitenkin ihan EU:n eturivissä euromaana.”

Valtiolla on omistuksia 66 yhtiössä

Suomen valtion yhtiöomistuksen piiriin kuuluu kaikkiaan 66 yhtiötä.

Valtiolla on suoria ja omistusyhtiö Solidiumin kautta tehtyjä omistuksia tällä hetkellä 16 pörssiyhtiössä. Ne ovat Altia, Elisa, Finnair, Fortum, Kemira, Konecranes, Metso, Neste, Nokia, Nokian Renkaat, Outokumpu, Outotec, Sampo, SSAB, Stora Enso, TietoEVRY ja Valmet.

Valtion suoran omistuksen arvo Altiassa, Finnairissa, Fortumissa ja Nesteessä on tällä hetkellä koronakriisiin keskellä noin 18 miljardia euroa. Välillisen omistuksen arvo pörssiyhtiöissä Solidiumin kautta on nyt noin 6 miljardia euroa. Akuutti koronakriisi on vienyt omistusten arvosta noin kolme miljardia euroa.

Valtio-omisteiset yhtiöt työllistävät noin 52 000 henkilöä Suomessa. Näistä yrityksistä valtio omistaa vähintään 50 prosenttia

Veikkaus|Omistajaohjaus­ministeri Tuppurainen edellyttää Veikkaukselta tarkkaavaisuutta hankinnoissaan

Julkinen talous|Kolmas lisätalousarvio lisää valtionvelkaa 832 miljoonaa euroa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?