Korkea­koulut voivat saada kesäkuun lisä­budjetista rahoitusta syksyn aloitus­paikka­lisäystä varten - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koulutus

Korkea­koulut voivat saada kesäkuun lisä­budjetista rahoitusta syksyn aloitus­paikka­lisäystä varten

Myös opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen mukaan opiskelupaikkoja tulisi lisätä koronakriisin takia jo tänä syksynä. Sitä ehdotti jo aiemmin työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Tosin hän puhui talkoista, mistä korkeakoulut eivät pitäneet.

Porthania on yksi Helsingin yliopiston toimipisteistä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Julkaistu: 17.5. 16:30, Päivitetty 17.5. 17:32

Korkeakoulut saattavat saada kesäkuun lisäbudjetista erityisrahoitusta aloituspaikkojen lisäämiseen jo tulevana syksynä. Todennäköistä ainakin on, että opetus- ja kulttuuriministeriö esittää aloituspaikkalisäyksiin rahoitusta omassa lisätalousarvioesityksessään valtiovarainministeriölle.

Tosin kesäkuun eli jo neljänteen lisäbudjettiin kohdistuu runsaasti myös muita koulutukseen liittyviä odotuksia.

Esimerkiksi kesäopintoja haluttaisiin lisätä, kun töitä ei tahdo nyt löytyä nuorille. Kunnatkin ovat vielä vailla omaa elvytyspottiaan, jonka hinnaksi on arvioitu jo pari miljardia euroa.

Tavoite lisätä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelupaikkoja ei ole uusi, vaan se sisältyy hallitusohjelmaan ja vielä aiemmin asetettuun päämäärään nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vähintään puoleen 25–34-vuotiaiden ikäluokasta. Osuus on nyt 41 prosenttia.

”Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja alueiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi”, ohjelmassa luvataan, vaikka tarkempia määriä ei mainitakaan.

Korkeakoulut käyvät parhaillaan neuvotteluja vuosien 2021–2024 tulossopimuksista opetusministeriön kanssa. Niissä päätetään myös tutkintotavoitteita. Alustavasti sekä ministeriö että korkeakoulut ovat esittäneet tutkintotuotannon nostoa jopa useilla tuhansilla vuodessa.

Uutta viime viikkoina kiihtyneessä keskustelussa on se, että paikkalisäys tulisikin tehdä ainakin osin jo tulevana syksynä.

Syitä aikaistukseen on kaksi: koronakriisi talousvaikutuksineen sekä sen takia tehdyt muutokset valintakokeisiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kysyi Ylen A-studiossa 12. toukokuuta, voisivatko korkeakoulut tehdä tänä syksynä poikkeuksen ja ottaa tavallista suurempia eriä opiskelijoita sisään aloittamaan opintoja.

Gustafsson perusteli lisäystä nuorten kesätöiden puutteella ja työttömyydellä. Normaalisti kesätöissä on Gustafssonin mukaan noin 100 000 nuorta, mutta nyt töitä ei ole juuri saatavilla.

Alle 25-vuotiaita työttömiä on nyt noin 40 000, minkä lisäksi uusia korkeakouluista valmistuvia on tulossa työmarkkinoille noin 45 000.

Opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on kollegansa kanssa samaa mieltä ja kannattaa aloituspaikkojen lisäystä jo tulevana syksynä etenkin työvoimapula-aloilla, kuten sosiaali- ja terveysaloilla, teknologiassa ja tekniikassa sekä varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

”Korkeakoulujen omaan harkintaan jäisivät tarkemmin sisäänoton suuruusluokka ja alojen valinta”, Lehikoinen sanoo.

Alojen valinnassa tulisi Lehikoisen mukaan ottaa huomioon niiden työllistävyys sekä kyky synnyttää uutta ja luovaa yrittäjyyttä.

”Nyt pitää kaikilla tavoilla huolehtia siitä, että nuoret pääsisivät mahdollisimman nopeasti opiskelemaan tai kiinnittymään työmarkkinoille”, Lehikoinen sanoo.

Hän uskoo, että eri ministeriöt tulevat nyt esittämään lisäbudjettiin runsaasti erilaisia elvyttäviä toimia, joilla parantaa nuorten asemaa ja paikata ”koronakuoppaa”.

Lehikoinen muistuttaa myös siitä, että aloituspaikkojen lisääminen on hallitusohjelmassa ja laajasti hyväksytty tavoite. Myös työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman työryhmän talousraportti ja taloudellisen yhteistyön järjestö OECD ovat patistaneet korkeakoulutuksen lisäämiseen.

Kantona kaskessa on korkeakoulujen näkökulmasta se, ettei hallitusohjelmassa ole koulutuslisäystä varten osoitettu erillisrahoitusta.

Korkeakoulujen odotettiin kattavan paikkalisäysten kustannukset perusrahoituksensa yleiskorotuksilla, joka ammattikorkeakouluilla oli 20 ja yliopistoilla 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Alun perin opetus- ja kulttuuriministeriö oli esittänyt, että jos aloituspaikkoja lisättäisiin vaikka 5 000:lla vuodessa, se tarkoittaisi 40 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tuolloin aloituspaikan ”hinta” olisi ollut 8 000 euroa.

Korkeakoulujen into aloituspaikkojen lisäykseen laimenikin tuntuvasti, koska ilman erillisrahoitusta se tarkoittaisi väistämättä tinkimistä koulutuksen laadusta tai muusta, kuten tutkimuksesta.

Gustafssonin puheenvuorossa korkeakoulujen edustajien korviin särähtikin, kun hän kehotti korkeakouluja osallistumaan ”talkoisiin”.

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Joukko korkeakouluja sekä niiden henkilöstöä ja opiskelijoita edustavia järjestöjä vastasikin oitis kansliapäällikön talkoohuutoon muistuttamalla, että korkeakouluissa on jo tehty paljon ylimääräistä työtä kriisin takia.

”Jatkuvan oppimisen tarjontaa on lisätty ja avattu sitä maksuttomana tutkintokoulutuksen rinnalle. Opettajat ja tutkijat ovat myös tehneet valtavan työn etäoppimisen mahdollistamiseksi poikkeusoloissa”, järjestöt listasivat.

Lisätöitä on teettänyt myös valintakokeiden muuntaminen poikkeusoloihin sopiviksi äärimmäisen nopealla aikataululla. Osa pyrkijöistä on purkanut pettymystään etenkin todistusvalinnan osuuden paisuttamisesta reippaasti yli puoleen lääketieteessä, psykologiassa ja kauppatieteessä. Myös etäkokeet epäilyttävät.

Yliopistojen on annettava selvityksiä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle 5. kesäkuuta mennessä muun muassa siitä, miten hakijoiden yhdenvertaisuus nyt toteutuu.

Aloituspaikkojen lisäyksen ja perinteisten valintakokeiden korvaamisen todistusvalinnoilla tai etäkokeilla ovat yhdistäneet esimerkiksi oppositiopuolue kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Multala ja Sari Sarkomaa.

Kolmikko muistutti yhteisessä tiedotteessaan, että kokoomus esitti jo vaihtoehtobudjetissaan tälle vuodelle aloituspaikkojen lisäämiseen ja tutkintotavoitteiden nostamiseen kymmenen miljoonaa euroa.

”Hallituksen kannattaa tuoda viipymättä eduskunnalle ehdotus sisäänottomäärien merkittävästä kasvattamisesta rahoituksineen. Tällä voidaan myös vähentää kevään opiskelijavalinnoista aiheutuvia ongelmia hakijoille”, edustajat toivoivat.

Kansliapäällikkö Lehikoinen ymmärtää sen, että aloituspaikkojen lisäystä jo syksyllä perustellaan myös esimerkiksi todistusvalinnan kasvattamisella kesken valintaprosessin.

”Kyllähän valintakokeiden kautta pyrkivillä tosiasialliset mahdollisuudet nyt heikkenivät verrattuna todistusten perusteella pyrkiviin, joten aloituspaikkoja tulisi lisätä juuri valintakokeiden kautta tuleville”, Lehikoinen sanoo.

Ammattikorkeakouluissa ei lisätty todistusvalintaa koronakriisin takia, vaan sen osuus pysytettiin alkuperäisessä noin puolessa. Fyysisten valintakokeiden sijaan pidetään etäkokeita.

”Jos paikkalisäyksiin saadaan rahaa, uskon, että ammattikorkeakouluilla on valmius tarjota laajempia mahdollisuuksia opiskeluun jo syksyllä, joskin ongelmiakin on. Esimerkiksi sote-aloilla on jo nyt vaikea saada harjoittelupaikkoja”, sanoo ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Aiemmin yliopistojen rehtorineuvoston Unifin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen arvioi HS:n haastattelussa, etteivät kovin suuret opiskelijoitten lisäykset jo syksyllä ole mahdollisia.

”Jos opiskelupaikkoja lisätään, pitää myös katsoa, minkä verran tarvitaan esimerkiksi opetustiloja, opettajia, ohjaajia, pienryhmiä ja harjoittelupaikkoja”, Hämäläinen sanoi.

”Totta kai yliopistoissa on käyty keskustelua siitä, missä määrin opetusta voisi skaalata ilman että opetuksen taso kärsii. Mutta jos lähdettäisiin tiputtamaan opetuksen laatua paikkamäärää kasvattamalla, se olisi väärin niitä kohtaan, jotka ovat nyt saamassa yliopistopaikan”, Hämäläinen pohti.

Korkeakouluihin haki tänä keväänä ennätysmäärä nuoria ja vähän vanhempiakin pyrkijöitä, yhteensä 167 000, kun aloituspaikkoja on alle kolmannekselle, noin 51 000.

Oikaisu 17.5.2020 kello 17.31: Jutussa luki aiemmin, että työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ehdotti tänä syksynä aloittavien opiskelijoiden määrän lisäämistä viime viikolla. Hän ehdotti lisäystä A-studiossa 12. toukokuuta.

Opiskelu|Korkeakouluun haluaa yhä useampi ja yhä vanhempi – tänä vuonna hakijoita on ennätys­määrä, ja tutkijan mukaan korona­viruksella on osuutta asiaan

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat