Pääministeripuolue Sdp on edelleen lujittanut kannatustaan suomalaisten keskuudessa huhti–toukokuun aikana. Asia ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kannatusmittauksesta.
22,1 prosenttia vastanneista äänestäisi Sdp:tä, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kuukautta aiemmin luku oli 20,4 prosenttia. Tammikuuhun verrattuna puolueen kannatus on noussut seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Toiselle sijalle huhtikuun mittauksessa pudonnut perussuomalaiset on sen sijaan menettänyt kannatustaan entisestään. Opposition suurinta puoluetta äänestäisi nyt 18,1 prosenttia vastanneista. Luisua kuuntakaiseen nähden on 2,1 prosenttiyksikköä, mikä on suurin tämänkertaisessa mittauksessa nähty muutos.
Muilla puolueilla tukijoiden osuus on säilynyt jotakuinkin ennallaan. Oppositiopuolue kokoomus jatkaa HS:n mittauksessa kolmannella sijalla. Vihreät pysyttelee edelleen hallituskumppaninsa keskustan takana viidennellä sijalla.
Koronaviruskriisi on muuttanut voimakkaasti poliittisen keskustelun luonnetta, mikä selittää asetelmien liikkumista kevään aikana, katsoo Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.
”Hallitus ja pääministeri ovat hallinneet poliittisen keskustelun ilmatilaa täydellisesti”, hän sanoo.
Ennen viruksen leviämistä pandemiaksi keskustelu pohjasi pitkälti Nurmelan mukaan arvoihin ja tunteisiin, minkä hän arvioi hyödyttäneen etenkin perussuomalaisia ja vihreitä. Nyt hallitus on korostanut tilanteen arviointia, harkintaa sekä tietoon ja asiantuntijoihin perustuvaa päätöksentekoa.
Puolueet ovat olleet kysymyksistä myös keskenään samanmielisiä.
”Ei ole ollut paljon sellaista keskustelua, mitä oli vaikkapa al-Holin leirin lapsista, joka täytti eduskunnan ja lehtien sivut. Argumentaatio on nyt hyvin erilaista”, Nurmela sanoo.
”Minulle on jäänyt se tunne, että oppositio ei ole saanut näkemyksiään niin hyvin esille kuin ennen koronaviruskriisin alkamista. Kyse on myös asioista, joista puolueet ovat olleet varsin samaa mieltä.”
Yksi selvä muutos on tapahtunut puolueiden kannatuslukemien ulkopuolella: aiempaa harvempi ei osaa sanoa kantaansa tai sanoo, ettei äänestäisi vaaleissa.
Siinä missä huhtikuussa tämän joukon osuus kaikista vastanneista oli 27 prosenttia, nyt tehdyssä mittauksessa se oli 25 prosenttia.
”Hallituksen keskeinen asema koronaviruskriisissä voi olla tekijä, joka herkistää ihmisiä ottamaan kantaa”, Nurmela sanoo.
Lukema on tuntuvasti totuttua alhaisempi, joskin sitä se on ollut koko tähänastisen myrskyisän vaalikauden. 2010-luvulla lukema on ollut keskimäärin 32 prosenttia.
Juuri siirtymät sivustaseuraajien joukoista ja kantansa ilmaisevien välillä selittänevät koronaviruskevään aikana muuttuneita asemia puoluekannatuksessa, Nurmela arvioi.
Pääministeripuolue Sdp on haalinut uusia kannattajia tästä joukosta. Gallup-nousua selittävät myös muista suunnista pääministeripuolueen taakse ryhmittyvät kannattajat. Nurmelan mukaan tämä on tapahtunut osin myös hallituskumppaneiden kustannuksella.
”Koronaviruskamppailun yhteydessä demarit ovat olleet niin sanotussa punavihreässä kulmauksessa aiempaa vahvempia. Se näkyy siinä, että sekä vihreillä että vasemmistoliitolla kannatus oli vuodentakaista vaalitulosta pienempi.”
Liikehdintä perussuomalaisten ja Sdp:n välillä on Nurmelan mukaan jatkuvaa, mutta vuodenvaihteen jälkeen virta näyttäisi kääntyneen Sdp:n eduksi.
Perussuomalaiset puolestaan onnistui vaalien jälkeen kokoamaan ”nukkuvien” joukoista uusia kannattajia taakseen. Nurmelan mukaan vaikuttaa siltä, että koronaviruskriisin myötä osa heistä on kaikonnut takaisin katsomoon.
Toisaalta perussuomalaisten kannattajat ovat mittauksen perustella selvästi varmempia kannastaan kuin Sdp:n uudet tukijat.
”Perussuomalaisten peruskannatus on aika vakaalla pohjalla. Siitä on hävinnyt se lisä, minkä he saivat viime eduskuntavaalien jälkeen”, Nurmela sanoo.
Näin kannatusmittaus tehtiin
■ Helsingin Sanomat teetti puoluekannatusmittauksen Kantar TNS Oy:llä.
■ Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluin 20. huhtikuuta ja 14. toukokuuta välisenä aikana.
■ Otoksen koko oli 2 214 henkilöä. Otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä, kun pois luetaan Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.
■ Haastatelluilta kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin haastatteluhetkellä.
■ Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suurimpien puolueiden kohdalla.
■ Ilmoitetut kannatusluvut eivät sisällä niiden osuutta, jotka eivät osaa sanoa kantaansa tai jotka eivät äänestäisi eduskuntavaaleissa. Heidän osuutensa oli mittauksessa 25 prosenttia.
