Kokoomus patistaa ilmaston kannalta kestävään elvytykseen – turpeesta eroon, uusia ydinvoimaloita ja autovero pois portaittain - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Kokoomus

Kokoomus patistaa ilmaston kannalta kestävään elvytykseen – turpeesta eroon, uusia ydinvoimaloita ja autovero pois portaittain

Puolueen eduskuntaryhmä varoittaa toistamasta finanssikriisin jälkeistä virhettä, jossa maat luottivat savupiipputeollisuuteen ja hiilivoimaloihin.

Turvetta nostetaan Pajusuolta Leivonmäellä Keski-Suomessa.

Julkaistu: 20.5. 14:52

Kokoomus ei näe mahdollisena, että turve voisi saada jatkoaikaa energiantuotannossa koronavirusepidemian takia.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskiviikkona julkistamassa ilmastoelvytysohjelmassa tärkeimmällä sijalla on öljyn, hiilen ja energiaturpeen korvaaminen lämmityksessä muilla ratkaisuilla.

Puolue saattaisi energiayhtiöt irti turpeesta investointiavustusten avulla. Lisäksi kokoomus kohdistaisi 165 miljoonaa euroa turvealueiden vähäpäästöisiä ratkaisuja ja työllisyyttä edistäviin toimiin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.

Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) väläytti viikonloppuna HS:n haastattelussa, että kotimaisena polttoaineena turve voi saada koronaviruskriisistä jatkoaikaa huoltovarmuuteen liittyvien näkökohtien takia.

Hän sai nopeasti palautetta hallituksen sisältä ympäristöministeri Krista Mikkoselta (vihr), jonka mukaan hallituksen turvekanta ei ole muuttunut: turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Mikkonen ei pitänyt turvetta myöskään erityisen kestävänä vaihtoehtona huoltovarmuuden kannalta.

Toiseksi suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen ohjelmassa painotetaan sitä, että koronavirusepidemiasta seuraavan talouden elvytyksen tulee olla kestävää. Pelkona on, että eri puolilla maailmaa otetaan ilmaston kannalta taka-askelia, kun maiden hallitukset haluavat nopeita ratkaisuja.

”Edellisen finanssikriisin jälkeen maailmalla tartuttiin elvytyspaketteihin, joissa kestävän kehityksen periaatteet jäivät sivuun. Monet maat elvyttivät perinteistä savupiipputeollisuutta, samalla kun maailmalla nousi uusia kivihiilivoimaloita. Sama ei voi toistua enää”, eduskuntaryhmän ohjelmassa sanotaan.

Myös toukokuun alkupuolella julkistetussa Vesa Vihriälän työryhmän strategiassa koronaviruksen jälkeiselle ajalle painotetaan sitä, että ilmastopolitiikka ei saa jäädä koronavirusepidemian jalkoihin.

Työryhmän mukaan Suomessa olisi syytä päästä eroon haitallisista verotuista, jotka esimerkiksi suosivat liikenteen ohella suurinta päästölähdettä eli turpeen polttoa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ohjelman mukaan sähköntuotannon päästöttömyydessä päästään eteenpäin Olkiluoto 3:n valmistuessa, joten katse pitäisi kääntää nyt lämmityksen päästöttömyyteen. Turve sopii siihen huonosti.

”Lämmön tuotannossa on valittavana useita fossiilivapaita tuotantotapoja, kun erilaiset maalämpöratkaisut ja hukkalämpöjen kerääminen tekevät läpimurtoa”, ohjelmassa sanotaan.

Ohjelman mukaan bioenergialla ei voida tuottaa kestävästi kaikkea öljyllä, kaasulla, hiilellä ja turpeella nyt tuotettavaa energiaa. Siksi 2030-luvulla päämääränä pitäisi olla polttamalla tuotetun energian osuuden vähentäminen kokonaisuudessaan.

Kokoomuksen arvion mukaan vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa Suomessa rajusti, kun teollisuus korvaa fossiilisia polttoaineita pitkälti sähköllä.

”Suomeen tarvitaan tuhat uutta tuulivoimalaa ja rinnalle ydinvoimaa”, kokoomus vaatii. Puolue olisi valmis tukemaan raskaan teollisuuden sähköistymistä sähköveroon tehtävillä kevennyksillä.

Lisäksi se haluaa suhtautua myönteisesti uusien ydinvoimaloiden rakennuslupiin sekä käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin. Puolue väläyttää myös pienemmän mittakaavan ydinvoimaloita.

Kokoomus esittää ilmastoelvytyksessään autoilun verotukseen rakenteellista muutosta, jossa uusien autojen hankinnan verotuksesta siirrytään asteittain autoilun käytön ja päästöjen verotukseen.

Tämä on ollut suunta muutenkin, mutta eteneminen on ollut hidasta. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Kokoomus ehdottaa, että autovero poistetaan portaittain 4–5 vuoden kuluessa. Muutos kompensoitaisiin korottamalla ajoneuvoveroa portaittain.

Autovero on auton hankinnan yhteydessä perittävä vero, ajoneuvovero sen sijaan maksetaan vuosittain. Ajoneuvovero on jaettu perusveroon ja käyttövoimaveroon, jota peritään muilta kuin bensiinikäyttöisiltä autoilta.

Kokoomus poistaisi käyttövoimaveron kaasu- ja sähköautoilta ja korottaisi sähköautojen hankintatukea vuoden 2022 loppuun asti. Lisäksi se porrastaisi työsuhdeautojen verotusarvon päästöjen mukaan.

Uudet raideyhteydet ovat kokoomuksen ohjelmassa tärkeällä sijalla, jos liikkumisen päästöjä halutaan vähentää. Ohjelmassa korostetaan myös sitä, että koronavirusepidemian myötä etätyön mahdollisuudet on nähty uudella tavalla.

Kokoomus selvittäisi verotuksen työhuonevähennyksen uudistamista etätöiden lisäämiseksi.

Toinen kokoomuksen hellimä verovähennys on kotitalousvähennys, jonka se kaksinkertaistaisi ja laajentaisi määräaikaisesti myös laiteinvestointeihin. Näin siksi, että kotitaloudet voisivat satsata energiaremontteihin, esimerkiksi maalämpöpumppuihin. Nykyisin kotitalousvähennyksen saa vain tehdystä työstä.

Kokoomus toivoo myös verotuksen kokonaisuudistusta, joka valmisteltaisiin vuoteen 2022 mennessä. Siinä verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn ja yrittämisen verotuksesta haittojen verotukseen.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2023, joten kokoomuksen ajatuksena lienee se, että valmistelu pohjustaisi seuraavan hallituksen ohjelmaa.

HS-haastattelu|Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen: ”Turve voi saada koronakriisistä jatkoaikaa”

Energia|Ympäristö­ministeri Mikkonen tyrmää omistaja­ohjaus­ministeri Tuppuraisen väläyttämän lisä­ajan turpeen energia­käytölle

Vuoden jutut: Suomi voisi nollata päästönsä, mutta mitä se vaatii? Tällaista olisi elämä hiili­neutraalissa Suomessa vuonna 2035

”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat