Tarvitsevatko yli 70-vuotiaat suositukset polttopuiden tekoonkin? - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Kolumni

Tarvitsevatko yli 70-vuotiaat suositukset polttopuiden tekoonkin?

Riskiryhmien rajoitukset näyttäytyvät kesän tullessa taas uudessa valossa, kirjoittaa kolumnissaan Yrjö Rautio.

Julkaistu: 22.5. 9:13

Valtakunta puhuu vähittäisestä paluusta normaaliin elämään. Mikä voisi olla normaalimpaa elämää kuin keväinen halonhakkuu?

Sirkkeli laulaa. Pölkkykasat kasvavat. Toisesta tulee takka- ja saunapuita mökin tarpeeseen, toisesta halkoja kodin leivinuunia varten. Rankakasa hupenee, vaikka iso se vieläkin on. Pariksi vuodeksi siinä taas polttopuita tulee.

Mikä olisi normaalimpaa kuin kesän tulo tännekin napapiirin korkeudelle? Lumet ovat sulaneet metsistä, ja teeret soivat aamuvarhaisella järven jäillä, jotka mustuvat ja haurastuvat päivä päivältä vaikka öisin onkin yhä jokunen aste pakkasta.

Jokisuun sula on satoja metrejä pitkä ja leveä. Jo siihen voisi vaikka verkot heittää tai katiskat laskea. Se olisi normaalia elämää. Se oli tapana ennen, kun syötävästä, varsinkin tuoreesta ja hyvästä, oli keväisin pulaa. Nyt ei ole puutetta eikä kiirettä, kun viimekesäisistäkin kaloista ovat viimeiset pakastepussilliset syömättä.

Kirjosiepot, sini- ja talitiaiset kilpailevat pöntöistä, joihin asettua pesimään. Ensimmäinen pääskynen ja kimalainenkin on jo nähty. Hiirenkorvat puhkeavat puihin, jäät lähtevät minä päivänä tahansa, ja veneet lasketaan vesille. Vanha elämä loppuu ja uusi elämä alkaa.

Se on normaalia elämää.

Valtakunta puhuu paluusta normaaliin, kun ravintoloita availlaan. Täällä ei ole mitään väliä, olivat ravintolat, kuntosalit tai huvittelukeskukset auki tai eivät. Halonhakkuu riittää kuntosaliksi, luonnon näytelmät huvittelukeskukseksi, pakastimen anti ravintolaksi.

Olen aina pitänyt raskaista ruumiillisista töistä. Erityisen mieluista on ollut polttopuun teko. Ryskätyöt ovat parasta vastapainoa ja rentoutusta sellaiselle, joka on läpi elämänsä tehnyt niin sanottua henkistä työtä. Niissä pääsee käyttämään aivojen sijasta lihaksiaan.

Halkoholismi on kasvava kansantauti. Halkoholisteja ovat ihmiset, joille mikään polttopuumäärä ei riitä. He ovat tulleet riippuvaisiksi moottorisahan pärinästä ja kirveen heilutuksesta. Kuulun ehkä riskiryhmään, mutta halkoholistina en itseäni sentään pidä.

En ole koskaan tehnyt enempää kuin parin talven puut kerrallaan. Varastotilojen rajallisuus ja luontainen laiskuus, joka on pelastanut monelta muultakin pahalta, ovat varjelleet täydelliseltä sortumiselta.

Polttopuun teko on pitkällinen ja monivaiheinen prosessi, kun sen tekee oikeaoppisesti. Kaadan koivut pari viikkoa ennen juhannusta. Muuta en niille silloin tee, vaan annan niiden haihduttaa rauhassa kosteutensa lehtiensä kautta. Sitä sanotaan lehteen kaatamiseksi.

Karsin oksat, aisaan rungot ja katkon kuljetukseen sopiviksi vasta parin kuukauden kuluttua, elokuulla. Ne ovat silloin jo kuivia ja kevyitä.

Ajan tai ajatan rangat mökilleni. Annan niiden kuivua seuraavaan kevääseen. Silloin teen ne haloiksi ja klapeiksi ja pinoan liiteriin tai pressun alle liiterin taakse. Annan niiden kuivua vielä vähintään vuoden ennen kuin alan ottaa niitä käyttöön.

Pidän tätä vanhan kansan tapaa tehdä polttopuita ainoana oikeana, vaikka tiedänkin, että tapoja on monenlaisia.

Ainakin näillä seuduilla elää uskomus, että mitä vanhemmaksi mies tulee, sitä ahneempi hän on tekemään polttopuita. On varma merkki, että kohta mies kuolee, kun liiterissä tai pihapiirissä alkavat olla vähintään kolmen vuoden puuvarastot. Yletön polttopuun teko on siten vakava terveysriski yli 70-vuotiaille miehille.

Ei kannata luottaa siihen, että jokainen pystyy itse päättämään, miten halkonsa tekee. Näistä ikälopuista ei koskaan tiedä. Hallituksen ja terveysviranomaisten täytyy antaa viipymättä määräykset tai ainakin suositukset, miten polttopuita pitää tehdä. Niiden tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

Yli 70-vuotiaat saavat tehdä halkoja ja muita polttopuita kerrallaan enintään kahden vuoden tarpeisiin.

Polttopuut on kaadettava lehteen ja annettava kuivua ainakin kolme vuotta ennen käyttöä.

Polttopuita saa tehdä ainoastaan hyvin tuuletetussa ulkoilmassa.

Työt on aloitettava mahdollisimman aikaisin aamulla, jotta muu talonväki ja naapurit varmasti heräävät moottorisahan tai sirkkelin ulvontaan.

Työmaalla saa olla korkeintaan kaksi henkilöä – mies sahaa ja kirvestä käyttämässä ja hänen puolisonsa neuvomassa sekä klapeja ja halkoja pinoamassa.

Työmaalla on pidettävä huoli riittävästä turvaetäisyydestä, jotta saha, kirves ja lentävät klapit eivät yllä.

Se on normaalia elämää.

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

Kolumni|Miksi kaikkia yli 70-vuotiaita kohdellaan yhtenä riskiryhmänä? Terve 70-vuotias ei ole samassa tilanteessa kuin sataa ikävuotta lähestyvä monisairas

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat