Presidentti Niinistö pitää kiinni talous­kurista ja vaatii paluuta euroalueen peli­sääntöihin - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Euroopan unioni

Presidentti Niinistö pitää kiinni talous­kurista ja vaatii paluuta euroalueen peli­sääntöihin

Pandemia kärjistää Kiinan ja Yhdysvaltain vastakkainasettelua ja uhkaa heikentää Eurooppaa, jos EU-maat jäävät riitelemään kriisin talousvastuista, sanoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Julkaistu: 22.5. 14:06

Pandemian tuoma talouskriisi uhkaa Euroopan unionin vaikutusvaltaa globaalina turvallisuuspoliittisena vaikuttajana, jos EU-maat eivät pääse yhteiseen näkemykseen siitä, miten talouskriisiä hoidetaan, sanoo tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Erityisesti se, että EU-maat ryhtyisivät riitelemään talouskriisin vastuunjaosta ja myös Euroopan rajapolitiikasta muodostaa nyt Niinistön näkemyksen mukaan riskin EU:n painoarvolle.

”Silloin Euroopan vaikutusvallan heikkeneminen väistämättä jatkuu, vaikka se pitäisi kääntää nousuun ja vahvuuteen.”

Koronapandemia on jo Niinistön mukaan osoittanut, kuinka Kiinan ja Yhdysvaltain välinen valtapoliittinen kamppailu kärjistyy.

”Tässä geopoliittisessa kokonaisuudessa Euroopan unionilla on ollut ongelmia. Olemme jääneet tärkeistä pöydistä vähän sivurooliin.”

Velkaantuminen on otettava tosissaan, eikä siitä selvitä nyt Niinistön mukaan rahaa painamalla. Suomessakin on vielä paljon keskusteltavaa siinä, miten EU-maat ja euroryhmä aikovat selvitä koronan tuomasta talouskriisistä. Euroopan unionin jäsenmaat ovat jo päättäneet satojen miljardien hätärahoituksesta.

Erittäin iso kysymys on nyt keskuspankkien rooli, Niinistö sanoi perjantaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.

”Keskuspankin toimet ovat kymmenen viime vuoden ajan herättäneet silloin tällöin epäilyjä siitä, kuinka paljon tyhjästä voikaan luoda uutta rahaa. Rahan määrä on kasvanut valtavasti. Se on harhauttanut ajattelemaan, että olemme näennäisesti helpossa tilanteessa, jos rahaa on saatavilla. Mutta mitä on rahan takeena?”

Keskuspankit ovat itsenäisiä toimijoita eikä niitä voi juuri poliittisesti ohjailla, Niinistö muistuttaa.

”Eikä ole haluakaan suoraan puuttua. On keskuspankkien omassa harkinnassa ottaa huomioon riskitekijöitä. Vaarana on se, että kovin kevyesti ajatellaan, että rahaa on. Viime vuosina rahaa on luotu tyhjästä – ilman reaalitalouden antamaa tukea. Hyvinvointi on kiinni siitä, että teemme töitä, tuotamme ja myös vastaamme huutoomme.”

Suomen hallitusta ei ole syytä epäillä siitä, etteikö se ottaisi huolta velkaantumisesta vakavasti, Niinistö sanoo.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel esittelivät tällä viikolla yhdessä suunnitelmansa elpymisrahastosta, jossa Euroopan komissio ottaisi 500 miljardia euroa lainaa. Budjettinsa kautta unioni jakaisi summan niille valtioille, alueille ja toimialoille, joita koronaviruspandemia on rajuimmin koetellut. EU-komissio esittää omat avauksensa uudesta elvytysrahastosta ensi viikolla.

Suomi on perinteisesti kulkenut Saksan asettamissa askelmerkeissä ja vastustanut euroalueen maiden yhteisvastuuta. Rajoituksia eurooppalaiseen yhteisvastuuseen tuo myös Suomen perustuslaki. Nyt Niinistö odottaisi kuitenkin vielä lisää tietoja siitä, millainen on EU-komission oma ehdotus uudeksi elpymisrahastoksi ennen Saksan linjanmuutoksen arvioimista.

”Tuo linjaus, jonka liittokansleri Merkel ja presidentti Macron tekivät, edusti vähän toisenlaista saksalaista ajattelua kuin olemme tähän asti kuulleet.”

Niinistö suhtautuu hyvin varauksella siihen, että EU-maiden yhteisvastuu veloista kasvaisi. Niinistö on usein aiemminkin arvostellut euroalueen maita periaatteidensa kuten vakaussopimuksen sitoumusten unohtamisesta.

Finanssi- ja eurokriisi muutti kymmenisen vuotta sitten EU:n talouspolitiikan linjaa, Niinistö sanoo.

”Lähdettiin aika lailla uusille teille. Minusta nyt pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan alkuperäiseen euroalueen sopimukseen, no bailout -säännöksineen. Samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti.”

Nyt, samoin kuin finanssikriisin vyöryessä päälle, moni maa oli luopumassa no bailout -säännöstä, joka kielsi euromaita ottamasta talousvastuuta toisistaan.

Samaan aikaan kun Saksa on tekemässä näyttävää käännöstä talouskurilinjasta kohti yhteisvastuuta, euroalueen talouslinjassa rytisee nyt historiallisella tavalla muutoinkin.

Karlsruhessa sijaitseva Saksan perustuslakituomioistuin antoi toissa viikolla merkittävän ratkaisun, kun se kyseenalaisti Euroopan keskuspankin EKP:n vuonna 2015 aloittamasta euromaiden velkakirjojen osto-ohjelmasta. Saksan perustuslakituomioistuin vaatii EKP:lta tarkempia perusteltuja, ja jos perusteet eivät ole sopusoinnussa perustuslakituomioistuimen vaatimusten kanssa, Saksan keskuspankin täytyy irtautua valtiolainojen osto-ohjelmasta.

”EU:n ja jäsenmaiden toimivaltakysymykset tulivat aivan uudella tavalla keskusteluun”, Niinistö sanoo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjesti perjantaina sunnuntaisten Kultaranta-keskustelujen pohjustukseksi mediatapaamisen. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Niinistö avasi perjantaina ajatuksiaan tiedotustilaisuudessa pohjustaakseen sunnuntaina käytäviä Kultaranta-keskusteluja.

Kultaranta-keskustelut järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti Naantalin sijaan Ylen tv-studiossa. Keskusteluissa pohditaan koronapandemian jälkeiseen aikaan sopeutumista.

Keskustelut päättää Niinistön, eduskunnan puhemies Matti Vanhasen ja pääministeri Sanna Marinin yhteinen keskustelu.

Teemakeskusteluja on kolme. Niistä ensimmäisessä pohditaan pandemian tuomaa maailmanjärjestyksen muutosta Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Hiski Haukkalan johdolla. Keskustelijoina ovat EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski.

Toisessa teemakeskustelussa aiheena on koronakriisin talousvaikutuksen. Aiheesta puhuvat Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa, entinen pääministeri Esko Aho ja Nordic West Officen johtava asiantuntija Anu Partanen.

Kolmas teemakeskustelu käsittelee koronapandemian vaikutuksia yhteiskuntaan. Mukana keskustelussa ovat E2-ajatuspajan johtaja Karina Jutila, kirjailija Juha Itkonen sekä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Nelli Hankonen.

Euroopan unioni|Saksan ja Ranskan ehdotus EU:n yhteisestä lainasta mursi tabun: ”Edellinen käsikirja on heitetty olan yli”, sanoo asiantuntija

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat