Hallitus harkitsee, Orpo asettaa ehtoja, Halla-aho ajaisi eroa eurosta – näin hallitus ja oppositio kommentoivat 500 miljardin euron korona-avustuksia - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Euroopan unioni

Hallitus harkitsee, Orpo asettaa ehtoja, Halla-aho ajaisi eroa eurosta – näin hallitus ja oppositio kommentoivat 500 miljardin euron korona-avustuksia

Suunnitelmat EU:n elpymisrahastosta jakavat paitsi jäsenmaita, myös Suomen hallitus- ja oppositiopuolueita.

Tytti Tuppurainen (sd), Katri Kulmuni (kesk), Petteri Orpo (kok), Jussi Halla-aho (ps) ja Sari Essayah (kd) pohtivat Suomen eurolinjaa.

Julkaistu: 22.5. 16:06, Päivitetty 27.5. 11:14

Koronaviruspandemian aiheuttaman talousromahduksen tasoittamiseksi Euroopan unioni on ottanut uusia rahoitusvälineitä käyttöön. Ne ovat ehtineet herättää kritiikkiä Suomen eduskuntaa myöten.

Nyt edessä on kuitenkin vielä isompi pala, kun Euroopan komission on tarkoitus antaa esityksensä elpymisrahastosta ensi viikolla. Jäsenmaat sopivat asiasta huhtikuussa.

Valtioliittouman veturit Saksa ja Ranska avasivat pelin maanantaina ehdottamalla 500 miljardin euron pakettia, joka myönnettäisiin EU:n budjetin kautta koronaviruspandemiasta pahiten kärsineille maille, alueille ja toimialoille.

Suurten jäsenmaiden ehdotus sisältää muitakin asioita, mutta julkisuudessa juuri rahasto on herättänyt keskustelua eniten. Se rahoitettaisiin EU:n nimissä otetulla lainalla, josta viime kädessä vastaisivat jäsenmaat. Linjaus on merkittävä, sillä tähän asti EU ei ole ottanut nimissään lainaa näin suuressa mittakaavassa. Lisäksi nämä varat myönnettäisiin avustuksina ilman takaisinmaksuvelvoitetta.

Suunnitelman on tulkittu merkitsevän EU:n yhteisvastuun ja yhdentymisen syventämistä. Etenkin Hollannin, Ruotsin, Itävallan ja Tanskan muodostama nelikko on vastustanut ehdotusta julkisesti, ja ne valmistelevat omaa vastaesitystään. Komission esityksen ohella blokkien ehdotukset luovat puitteita tuleville neuvotteluille, joista asiantuntijat ovat ennakoineet vaikeita.

Suhtautuminen elpymisrahaston ehtoihin jakaa myös eduskuntaa. Helsingin Sanomat kysyi kahdelta päähallituspuolueilta sekä kolmelta oppositiopuolueelta, miten Suomen tulisi asemoitua neuvotteluissa.

Sdp: Kannanmuodostus on kesken, näkemys ilmaistaan komission esityksen pohjalta

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd). Kuva: Sami Kero / HS

Pääministeripuolue Sdp kieltäytyi avaamasta kantaansa tarkemmin haastattelussa. Ministeriaitiossa asiaa on kommentoinut Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Hänen kabinetistaan viestittiin, että puolueen ja hallituksen tarkempi näkemys asiaan avataan siinä vaiheessa, kun komission esitys on pöydässä.

Ministeri on kuitenkin aiemmin todennut muun muassa Twitter-tilillään suhtautuvansa ajatukseen varovaisen myönteisesti. ”Suomen kanta elpymisrahastoon on rakentava ja avoin. Meillä on valmius tarkastella erilaisia vaihtoehtoja. Euroopan elpymiseen tarvitaan paras mahdollinen työkalu”, Tuppurainen kirjoitti Twitterissä aiemmin tällä viikolla.

Tässä kannassa ei ole avustajakunnan mukaan tapahtunut muutosta.

Twitter-tilillään Tuppurainen ilmaisi myös hallituksen haluavan, että rahoituksen käyttökohteet on määritelty tarkasti ja että rahoitus on sidottu ilmastotavoitteiden kaltaisiin ehtoihin.

Myös perjantaina ministeri sivusi aihetta sosiaalisessa mediassa.

Keskusta: Vastuu talouspolitiikasta säilytettävä jäsenmailla

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Myös Sdp:n hallituskumppani keskusta kieltäytyi haastattelusta. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni kuitenkin lähetti kommenttinsa asiaan kirjallisesti avustajansa välityksellä.

”Olemme yhteistyöhakuinen EU:n jäsenmaa, mutta poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa”, Kulmuni viestittää.

Ministeri toteaa, ettei Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin maanantaina esittelemä ehdotus sellaisenaan mene lävitse.

”Esitys syventäisi yhteisvastuita merkittävästi. Olisi myös iso periaatteellinen kysymys antaa avustuksia lainan sijaan.”

Kulmuni sanoo Suomen olevan sitoutunut edistämään euroalueen vakautta. Keskusta näkee sen olevan myös Suomen oman edun mukaista. Puolueen mukaan kriisitoimilla pitää olla ehtoja, joilla tavoitellaan kilpailukyvyn vahvistamista ja uudistuksia jokaisessa jäsenmaassa.

”Nyt kriisitilanteessa on kiireellä luotu erillisiä mekanismeja, mutta suuret ratkaisut on tehtävä kuitenkin kokonaisvaltaisen harkinnan pohjalta, mihin suuntaan haluamme EU:ta kehittää.”

Kokoomus: Hätärahoitus toteutettava ensisijaisesti lainoina

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Kuva: Rio Gandara / HS

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo katsoo, että lähikuukaudet ovat EU:n historiassa merkittäviä, kun Saksan puheenjohtajuuskausi alkaa ja edessä ovat päätökset elpymisrahastosta.

”Pahin skenaario olisi, ettei pystyttäisi sopimaan mistään. Silloin vaihtoehto on, että Euroopan keskuspankki ryhtyy hoitamaan tätä enemmän ja enemmän. Yhteisymmärryksen puute voisi johtaa EU:n hajaantumiseen. Se olisi minusta Suomen kannalta katastrofi.”

Rahastossa painotuksen tulisi hänen mukaansa olla lainoissa, ei avustuksissa.

”Rahasto pitää kytkeä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen, jolloin valta on EU:n parlamentilla ja päätöksenteko on demokraattista ja avointa”, Orpo sanoo.

”EU-budjetin kautta meillä on välineitä, kuten koheesiorahoitusta, joilla tasataan jäsenmaiden välisiä tuloeroja ja autetaan kaikkein heikompia. Myös Suomi saa niistä rahoitusta.”

Orpon mukaan hätärahoitus pitäisi sitoa esimerkiksi ilmastotavoitteisiin, puhtaampiin energiaratkaisuihin, talouden rakenteiden uudistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen.

Vaikka kokoomuksen linja elpymisrahaston toteutuksessa on lähellä sitä, mitä Itävalta, Ruotsi ja Tanska ovat julkisesti esittäneet, Orpon mukaan Suomen ei pitäisi liittoutua niiden kanssa. Syynä on se, että maat ovat ajaneet linjaa, jonka mukaan jäsenmaksujen suuruus ei saisi ylittää yhtä prosenttia suhteessa bruttokansatuotteeseen.

”Ei ole realistista, että Suomellekin tärkeät uudet ja vanhat budjettiohjelmat sekä elpymisrahasto saataisiin rahoitettua yhden prosentin tasolla.”

Valtiovarainministeri Kulmunin tavoin Orpo katsoo, että avoimuuden vuoksi rahoitusinstrumentit pitäisi ottaa pysyvämmäksi osaksi Euroopan unionin budjettia ja toimintaa. Näin kriiseissä ei jouduttaisi keksimään joka kerta uusia mekanismeja, jotka hämärtävät vastuita.

Perussuomalaiset: Suomen liittouduttava vähintäänkin niukan linjan maiden kanssa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Kuva: Seppo Kärki

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää rahoituspaketteja merkkeinä syventyvästä unionista. Näköpiirissä olevaa kehityssuuntaa hän pitää loogisena.

”Euro on rakennettu ilman yhteistä budjettipolitiikkaa. Vastuu on jätetty yksittäisille jäsenmaille siitä, että ne toimivat yhteisten sääntöjen mukaisesti. Mutta entä jos ne he eivät teekään näin? Silloin kaikki ovat suurissa vaikeuksissa.”

”Silloin ainoa tapa ratkaista ongelmia on, että luodaan pysyviä tulonsiirtojärjestelmiä ja lisätään federalistista [liittovaltiojärjestelmän kaltaista] kontrollia jäsenmaiden budjettiin ja lainsäädäntöön. Jos kansallisvaltiota ei nähdä relevanttina yksikkönä, tämä on ihan ok.”

Halla-aho näkee, että rahoituspaketeilla pyritään välttämään samankaltainen suuri kriisi kuin Kreikan kanssa kymmenen vuotta sitten. Tuolloin koko euroalue oli uhattuna yhden jäsenmaan maksuvaikeuksien vuoksi.

”Minun mielestäni Suomen ei pidä päästää itseään tilanteeseen, jossa meillä ei ole varaa antaa jonkin jäsenmaan ajautua maksukyvyttömyyteen.”

Halla-aho katsoo, että Suomen pitäisi hallituksen johdolla valmistella suunnitelma euroalueesta eroamiseksi. Syynä tähän on se, että toimiakseen yhteisvaluutta euro vaatii lisää taloudellista ja lainsäädännöllistä yhdentymistä, mikä ei puolueen mukaan ole Suomen etujen mukaista.

Perussuomalaisten mielestä suunnitelma pitäisi myös panna täytäntöön, joskin Halla-aho myöntää, ettei se lyhyellä aikavälillä ole realistista.

”Vähemmän radikaali evästys ainakin tässä yhteisvastuukysymyksessä olisi asemoitua niiden maiden kanssa, jotka kokonsa ja rahoitusasemansa puolesta ovat liittolaisiamme. Viittaan neljään pieneen nettomaksajaan [Hollantiin, Itävaltaan, Tanskaa ja Ruotsiin], jotka ovat ottaneet Suomea huomattavasti tiukemman linjan näissä kysymyksissä. Tiukan linjan menestymismahdollisuudet ovat tietysti sitä paremmat, mitä enemmän sen takana on jäsenmaita.”

Kristillisdemokraatit: Sopimuksista pidettävä kiinni, hallitus taktikoinut huonosti

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Myös kristillisdemokraatit pitää esillä olevaa elpymisrahastoa ongelmallisena. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah katsoo, että linjaus yhteisvastuullisesta lainasta on vastoin EU:n perussopimuksia. Niiden mukaan jokaisen jäsenmaan on vastattava omista veloistaan.

”Kansalaiset ovat äänestäneet tietynlaisesta EU:sta. Jos se alkaa muuttua toisentyyppiseksi EU:ksi, jossa otetaan yhteistä velkaa, se ei ole sellainen EU, jolle suomalaiset ovat antaneet mandaatin.”

Essayah kritisoi hallituksen taktiikkaa ennen varsinaisten neuvottelujen alkamista.

”Kun tässä vaiheessa ei ole vielä tiedossa, mitä muut tahot esittävät, ilmoitetaan, että suhtaudutaan asiaan avoimesti. Meidän pitäisi ottaa toinen toisistamme selkänojaa omasta viiteryhmästämme eli muiden nettomaksajamaiden [Hollannin, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan] kanssa antaa tiukasti signaali, että emme suhtaudu asiaan hövelisti.”

Puoluejohtaja huomauttaa, että Suomella on jo nyt kansantaloutensa kokoon nähden EU:n suurimmat takausvastuut, kun mukaan lasketaan laivanrakennusteollisuuteen tehdyt sitoumukset.

Kristillisdemokraattien mielestä eurosta valuuttana on kokonaisuudessaan ollut Suomelle etua. Sama pätee esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen ja esimerkiksi vakavan rikollisuuden torjuntaan. Pulmallisena Essayah pitää sitä, jos kasvu- ja vakaussopimuksen asettamasta budjettikurista joustetaan pysyvästi ja jos unionia viedään kohti yhteisen finanssipolitiikan syventämistä.

”Jos pystyisimme varmistamaan sen, että kasvu- ja vakaussopimusta halutaan edelleenkin kunnioittaa ja pitää sitä kautta kiinni kunkin maan oman talouden hoitamisesta, en näkisi estettä sille, etteikö euroalue voisi jatkaa elinvoimaisena. Mutta tätä vauhtia tässä ollaan myös sen edessä, että hajoaako euro näihin käänteisiin”, Essayah sanoo.

Oikaisu 27.5.2020 kello 11:15: Tekstissä väitettiin virheellisesti, ettei EU ole ottanut nimissään lainaa. EU komissio on ottanut budjettiaan vastaan lainaa aiemminkin, joskaan ei kaavaillun elpymisrahaston mittaluokassa.

Rahoitus|Miten Eurooppaa hätärahoitetaan, ja mitä se maksaa Suomelle? HS kokosi kattavan listan EU:n päätöksistä

HS-analyysi|Ranskan ja Saksan ehdotus 500 miljardin euron elvytysrahastosta tuli viime hetkellä, mutta riittääkö se Euroopan pelastamiseen?

Euroopan unioni|Saksan ja Ranskan ehdotus EU:n yhteisestä lainasta mursi tabun: ”Edellinen käsikirja on heitetty olan yli”, sanoo asiantuntija

Euroopan unioni|EU-johtajat päättivät perustaa yhteisen elvytysrahaston – koosta ja ehdoista ei vielä sopua

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat