Moni iäkäs uskoi, että koronaviruksen takia kotoa ei saa poistua – ”Viestiä on nyt korjattu”, sanoo oikeusministeri Henriksson - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-haastattelu

Moni iäkäs uskoi, että koronaviruksen takia kotoa ei saa poistua – ”Viestiä on nyt korjattu”, sanoo oikeusministeri Henriksson

Pandemian mahdollisista seuraavista aalloista olisi syytä selvitä ilman valmiuslakia, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo, että hallitus on joutunut koronaepidemian vuoksi monen vaikean ratkaisun eteen. Oman lisänsä tilanteeseen on tuonut se, että Henrikssonin mukaan hallituksella ei ole oikeastaan ollut oppositiota. ”Oppositio olisi ollut hyvin lyhyessä ajassa valmis hyvin rajuihin perusoikeuksien rajoituksiin miettimättä sen kummemmin perusoikeuksien loukkaamista.”

Julkaistu: 23.5. 2:00, Päivitetty 23.5. 11:17

Moni yli 70-vuotias on saattanut olla kevään siinä uskossa, ettei saa poistua kotoaan koronaviruksen tartuntariskin vuoksi. Jos ja kun hallituksen viesti on ymmärretty näin, hallitus ei ole onnistunut, sanoo oikeusministeri oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).

”Se on harmillista. Viestiä on nyt korjattu.”

Jokaisella on oikeus itse päättää omasta elämästään ja valinnoistaan, ja se on sanottava myös ääneen, Henriksson sanoo. Päätös siitä, tapaako pandemian aikaan läheisiään tartuntariskistä huolimatta, on jokaisen oma.

”Valtion ja hallituksen rooli on tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa vaalia sitä, että kansalaisilla on oikeaa tietoa, kun he pohtivat, minkä riskin ottavat.”

Hyvinvoinnin vuoksi on hyvä tavata omaisia, omia lapsia ja lapsenlapsia, Henriksson sanoo.

”Mutta on syytä pitää mielessä etäisyyden pitämisen tärkeys. Jokainen aikuinen ihminen päättää liikkumisestaan ja tapaamisistaan itse ja kantaa myös päätöksestään itse vastuun.”

Hallituksen tarkoitus ei ole ollut asettaa ikäihmisiä ulkonaliikkumiskieltoon. Hallitus tosin keskusteli epidemian alkuvaiheessa myös siitä, onko Suomessa varauduttava ulkonaliikkumiskieltoon.

Viestintä varmasti epäonnistui siinäkin, millainen käsitys syntyi rajanylityksistä Suomen ja Ruotsin rajalla, Henriksson myöntää.

”Kansalaisten oikeutta lähteä maasta ja palata kotimaahansa ei voi edes pandemian keskellä rajata.”

Pandemia jyllää Suomessa vielä sellaisella voimalla, että hallitus tarvitsee yhä valmiuslain tuomia valtuuksia, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.

Hallitusta on syytetty siitä, että se olisi tietoisesti hämärtänyt suositusten ja määräysten rajaa. Henrikssonin mielestä arvostelu on kohtuutonta. Viestintätilanteet ovat olleet vaikeita, sillä tilannekin on ollut vaikea.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) tapa viestiä on jämpti, Henriksson sanoo.

”Sitten on selvää, että jokaisen sektoriministerin on kannettava vastuuta oman ministeriönsä asioiden viestinnästä.”

Henriksson on pohtinut varsinkin ikäihmisten asemaa monta viikkoa.

”Haluamme suojella ikäihmisiä. Heidän riskinsä sairastua ja jopa kuolla virukseen on huomattavasti korkeampi kuin lapsilla, nuorilla ja työikäisillä. Tästä riskistä on velvollisuus varoittaa.”

Hallituksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön linja johti myös siihen, että vierailut sairaaloihin ja hoitolaitoksiin kiellettiin tartuntatautilain nojalla. Se rajoitti huomattavasti esimerkiksi perusterveiden asumisyksiköissä asuvien vammaisten henkilöiden tapaamis- ja liikkumisvapautta. He eivät ole saaneet tavata omaisiaan ja tuttujaan.

Ei ole yhtenäistä näkemystä, mahdollistaako tartuntatautilaki vierailukiellot. Monelle tilanne on kohtuuton.

Henrikssonin mielestä huoli on oikeutettu ja asia pitää selvittää.

”Vammaiset eivät sinänsä kuulu riskiryhmään, ellei henkilöllä erikseen ole jokin sairaus, jonka vuoksi niin olisi. Toivon, että nyt nähdään, että myös heillä on oikeus tavata omaisiaan.”

 ”Vielä ei voi huokaista helpotuksesta, että tämä oli tässä.”

Hallitus ja viranomaiset joutuvat pandemian keskellä tekemään äärimmäisen vaikeaa pohdintaa, jossa eri perusoikeudet ovat vastakkain. Henrikssonin mukaan terveysriskeiltä suojeleminen johtaa jonkin muun oikeuden rikkomiseen.

”Ihmisen, joka tietää pian kuolevansa johonkin muuhun sairauteen, täytyy saada itse päättää, onko läheisten tapaaminen tärkeämpää kuin suojautuminen virukselta.”

Nyt rajoituksia puretaan. Se on Henrikssonin mielestä tehtävä askel askeleelta.

”Vielä ei voi huokaista helpotuksesta, että tämä oli tässä.”

Anna-Maja Henriksson saapui 3. toukokuuta Säätytalolle, jossa hallitus neuvotteli koronarajoitusten purkamisesta.

Poikkeusolot ovat kestäneet yli kaksi kuukautta. Suuri osa vielä voimassa olevista rajoituksista pohjaa normaalilainsäädäntöön eli pitkälti tartuntatautilakiin.

”Valmiuslakia tarvitaan kuitenkin siihen, että tehohoidon valmiutta pidetään tavanomaista korkeampana”, Henriksson sanoo.

Osalle terveydenhuollon henkilökunnasta valmiuslaki toi hyvin poikkeukselliset työolot. Yksityisiä sairaaloita voidaan yhä muuttaa koronasairaaloiksi. Toukokuun puoliväliin asti oli voimassa myös asetus, jolla terveydenhoitoalan ammattilaiset olisi voitu panna liikekannalle.

Kouluja koskevat järjestelyt tehdään normaalilainsäädännön kautta.

Samoin ravintoloiden avaamiseen liittyvät päätökset tehdään tartuntatautilain uuden pykälän nojalla eli normaaliajan lakiin perustuen.

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin ravintoloiden sulkemista koskevaa asetusta ja muiden rajoitustoimien jatkamista 1. huhtikuuta. Pääministeri Sanna Marin (sd) keskusteli oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) kanssa. Oikealla sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas).

Ravintoloiden sulkeminen ei onnistunut valmiuslain nojalla. Se on ollut Henrikssonin mukaan yksi matkan varrella eteen tulleista isoista haasteista.

”Tilanne oli vakava. Olimme tilanteessa, jossa virus levisi, eikä hallituksella ollut työkaluja sulkea ravintoloita. Kukaan ollut ajatellut vastaavaa tilannetta, kun lakia edellisen kerran uudistettiin.”

 ”Valmiuslaista ei saa tulla uusi normaali.”

Poikkeusolot päättyvät, kun hallitus ja viranomaiset arvioivat, etteivät valmiuslain mukaiset toimet ole enää välttämättömiä.

”Hallituksen pitää arvioida välttämättömyyttä koko ajan”, Henriksson sanoo.

”Olen myös jatkuvasti yrittänyt vaalia keskusteluissa sitä, että kun rajoitetaan ihmisten normaaleja perusoikeuksia, rajoitukset eivät saa ylittää välttämätöntä. Normaalilainsäädännön mukaan pitäisi mennä niin pitkään kuin vain on mahdollista.”

Henrikssonin mukaan jo nyt on selvää, että valmiuslakia on syytä päivittää. Kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei, on nyt kertynyt.

”Muutostyössä täytyy kaikkien eduskuntapuolueiden olla jollain tavalla mukana.”

Pandemian mahdollisista seuraavista aalloista olisi syytä selvitä ilman valmiuslakia, Henriksson sanoo.

”Valmiuslaista ei saa tulla uusi normaali. Edelleenkin on oltava niin, että valmiuslaki otetaan käyttöön ainoastaan silloin, kun muut välineet eivät kriisin istu.”

Pandemian seuraaviin aaltoihin on varauduttava jo normaalissa lainsäädännössä, ja siksi tartuntatautilaki on myös käytävä läpi. Samoin muu lainsäädäntö.

”Hyvä esimerkki on se, miten koulunkäyntiä voidaan järjestää tarpeen mukaan etäjaksoja ja lähiopetusta vuorotellen. Tällaisten mahdollisuuksien vieminen normaaliin lainsäädäntöön on tarpeen.”

Pandemian kulusta ei vielä tiedetä. Henriksson toivoo, ettei sen takia jouduttaisi koskaan siirtämään vaaleja. Hänen mielestään tulisi silti pohtia, miten vaikkapa poikkeusoloissa äänestettäisiin.

”Demokratiasta on huolehdittava erityisesti poikkeusoloissa. Valitettavasti on myös niin, että on valtioita, joissa poikkeusolojen varjolla toimitaan epädemokraattisesti.”

Kukaan ei olisi halunnut olla tilanteessa, jossa Suomessa joudutaan käyttämään valmiuslakia, Henriksson sanoo.

Ensimmäisen kerran Henriksson pohti valmiuslain aktivoimisesta 10. maaliskuuta. Tuolloin hänen vieraanaan Helsingissä oli Ruotsin oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson. Ohjelmassa oli myös vierailu Helsingin vankilaan. Vankilassa vastassa oli vankilan johto, joka kertoi, että vankilassa epäiltiin koronavirustartuntaa.

Vankilavierailu jäi väliin, ja sen jälkeen Henriksson pyysi virkamiehiä kaivamaan esiin valmiuslain perustelut saadakseen selville, miten laki soveltuisi koronavirusepidemian senhetkiseen vaiheeseen.

Seuraavina päivinä asiat vyöryivätkin vauhdilla.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 16. maaliskuuta tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin, että Suomessa vallitsevat hallituksen mukaan koronaepidemian takia poikkeusolot.

Vielä torstaina 12. maaliskuuta Marin sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei valmiuslaki vielä olisi ajankohtainen. Jo seuraavana päivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi omalta osaltaan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa, että Suomessa vallitsivat valmiuslain käyttöönoton edellyttämät poikkeusolot.

”Valmiuslaki tuli lopulta voimaan hyvin nopeasti. Heti alkuun saatiin turvattua esimerkiksi lääkehuolto, ja se toimi oli hyvin tarpeen.”

Valmiuslaki aktivoitiin myös taloudellisiin seikkoihin perustuvan hätätilan kriteerien mukaisesti. Oliko se nykytiedon valossa tarpeen, kun yhtään valmiuslain pykälää ei ole sen perusteella otettu käyttöön?

”Ehkä olin tuolloin hiukan epäileväinen, oliko päätös oikea. Lähdin kuitenkin siitä, että valtioneuvoston kanslia ja oikeuskansleri olivat käyneet asian tarkkaan läpi.”

Poliisit tarkastivat kulkulupia tarkastuspisteellä Uudenmaan rajalla valtatie 6:lla Lapinjärvellä 6. huhtikuuta.

Yksi rajuimmista poikkeusolojen aikana tehdyistä päätöksistä oli Uudenmaan eristäminen.

Kun maakunnan saarto purettiin, sen seuraukset eivät tuntuneet näkyvän millään tavalla tilastoissa. Oliko Uudenmaan eristäminen ja tiesulkujen rakentaminen itse asiassa tarpeen nykytiedon valossa?

Henriksson pitää yhä maakunnan eristämispäätöstä välttämättömänä.

”Uudenmaan sulkeminen oli varsin raju päätös ja hyvin radikaali perusoikeuksien rajoitus. Rajoitimme tiettyjen kansalaisten mahdollisuutta liikkua omassa maassaan. Se ei olisi onnistunut ilman valmiuslakia.”

Hän kertoo tuskailleensa päätöstä tehdessään.

”Yksinäisyyden tunne on ollut juuri näissä hetkissä. Uudenmaan eristäminen meni syvälle perusoikeusajattelussa. Halusin olla täysin varma siitä, että tautitilanne todella vaati sulkua ja että johtavat terveysviranomaiset katsoivat sen aivan välttämättömäksi.”

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r, keskellä), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr, takana)ja pääministeri Sanna Marin (sd) saapuivat keskiviikkona tiedotustilaisuuteen, jossa he kertoivat hallituksen päättäneen avata Uudenmaan rajat.

Uusimaa eristettiin, koska se auttoi Henrikssonin mukaan turvaamaan riittävät tehohoitopaikat.

”Pelkona oli se, että tauti lähtisi leviämään niin, että potilaita tulisi Helsingin ja Uudenmaan tehohoitopaikoille myös muualta maasta. Silloin kapasiteetti ei riittäisi.”

Vaikka Uudellamaalla asuvien oikeuksia liikkua rajoitettiin, samalla turvattiin heidän oikeutensa tehohoitoon, Henriksson sanoo.

”Toki oli myös muun Suomen intresseissä, että tartunta ei leviäisi.”

 ”Tilanne on ollut myös siitä erikoinen, ettei hallituksella oikeastaan ollut oppositiota.”

Hallitus on joutunut poikkeusoloissa kovan paineen alle ja monen hyvin vaikean ratkaisun eteen. Henriksson kokee sen raskaana.

”Tilanne on ollut myös siitä erikoinen, ettei hallituksella oikeastaan ollut oppositiota.”

Henrikssonia asetelma huolestutti.

”Oppositio olisi ollut hyvin lyhyessä ajassa valmis hyvin rajuihin perusoikeuksien rajoituksiin miettimättä sen kummemmin perusoikeuksien loukkaamista. Nostettiin esiin ulkonaliikkumiskieltoa ja tiukempia ihmismäärän rajoituksia kokoontumisiin. Väläytettiin jopa tapaamisten rajoitusta kahteen henkeen.”

Tosin perusoikeuksista on täytynyt muistuttaa hallituskumppaneitakin.

”Myös sieltä tuli puheenvuoroja tiukemmista toimista.”

Päätökset tehdään aina kulloisenkin ajankohdan tietojen varassa. Entä näin jälkikäteen arvioituna, onko perusoikeuksia rajoitettu liikaa?

Ei, oikeusministeri vastaa.

”Perusoikeuksia ei myyty halvalla, vaan olemme olleet mielestäni tarkkoja. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on myös tässä kriisissä hoitanut oman tehtävänsä hyvin. He ovat muuttuneet muutamiin hallituksen esityksiin, ja se on ollut hyvä. Niissä oli parantamisen varaa.”

Oikaisu 23.5. kello 11.15: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, valmiuslakiin perustuva hoitoalan työvelvoite ei ole enää voimassa.

Valmiuslaki|”Nyt varaudutaan tekemään järeitä toimia” – HS käy kohta kohdalta läpi valmius­laista aktivoidut pykälät

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat