Oliko yli 70-vuotiaiden eristäminen syrjivää? ”Hyvin tylppä toimenpide”, sanoo asiantuntija - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Yhdenvertaisuus

Oliko yli 70-vuotiaiden eristäminen syrjivää? ”Hyvin tylppä toimenpide”, sanoo asiantuntija

Oikeusoppineilta ei saa vielä yksiselitteistä vastausta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu: ”Jos erityistä suojaa tarvitsee vain osa ikäihmisistä, niin voi kysyä, onko rajoitusten asettaminen kaikille ylimitoitettua.”

Kaupassakäynti on hallituksen antamissa suosituksissa sallittu. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 23.5. 2:00, Päivitetty 23.5. 6:24

Ovatko hallituksen velvoitteet ja suositukset yli 70-vuotiaiden eristämisestä kotiinsa koronaepidemian takia syrjiviä?

Oikeusoppineiltakaan ei vielä saa yksiselitteistä vastausta kysymykseen, mutta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle on tehty ainakin yksi kantelu ikäihmisten ikäsyrjinnästä.

Maaliskuussa valtioneuvosto velvoitti yli 70-vuotiaat pysymään erillään kontakteista karanteeninomaisissa olosuhteissa. Kotiin jaetussa kirjeessäkin heitä käskytettiin: Älä tapaa muita ihmisiä kasvotusten ja vältä liikkumista kodin ulkopuolella.

Toukokuun alussa ikäihmisiä suositeltiin yhä välttämään fyysisiä kontakteja, joskin omaa harkintaakin jo saisi riskin arvioinnissa käyttää.

Hallitus on perustellut yli 70-vuotiaiden erityiskohtelua heidän suojaamisellaan tartunnoilta, kun ikävuosien karttuessa elimistön puolustuskyky heikkenee. THL:n mukaan myös suurin osa koronavirustartuntaan kuolleista on ollut yli 70-vuotiaita.

Toisessa vaakakupissa on painanut se, että osa yli 70-vuotiaista on perusterveitä, mutta eristyksissä olo altistaa monille sairauksille. Myös vanhuspalvelulaissa on korostettu ikäihmisten itsemääräämisoikeutta, vaikka olisi hoidossa saati kotona.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ole toistaiseksi saanut aiheesta kanteluita, eikä vs. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen ota suoraan asiaan kantaa, mutta pohtii ikään perustuvaa syrjintää yleisellä tasolla.

”On selvää, että ikään perustuva ihmisten erityiskohtelu on kiellettyä, ellei sille ole perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävää tavoitetta. Myös keinojen tulee olla oikeasuhtaisia”, Hiltunen sanoo.

”Aina ei riitä sekään, että tavoite on hyvä. Keinojen tulee olla toimintaa vähiten rajoittavia”, Hiltunen sanoo.

Hiltunen tähdentää, ettei lähde suoraan arvioimaan, oliko yli 70-vuotiaiden kohtelu syrjivää, mutta keinojen oikeasuhtaisuutta hän korostaa.

”Jos erityistä suojaa tarvitsee vain osa ikäihmisistä, niin voi kysyä, onko rajoitusten asettaminen kaikille ylimitoitettua”, Hiltunen pohtii.

Hiltunen kertoo esimerkin vammaisia koskevasta koronakantelusta, jossa on valitettu siitä, että vierailuja on rajoitettu vammaisten asumispalveluissa. ”Ovatko kaikki vammaiset henkilöt ryhmänä suojelun tarpeessa, se nyt mietityttää?” Hiltunen sanoo.

”Yhdenvertaisuuslaki lähtee siitä, että ihmisiä on kohdeltava yksilöinä eikä jonkun ryhmän jäseninä”, Hiltunen sanoo.

Valtioneuvoston nimittämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on saanut ainakin yhden hakemuksen. Siinä yksityishenkilö pyytää lautakuntaa kieltämään uhkasakon nojalla sosiaali-ja terveysministeriötä (STM) jatkamasta tai uusimasta 70-vuotiaisiin ja heitä vanhempiin kohdistamaansa syrjivää koronapandemiaohjeistusta.

Hakijan mukaan STM:n ohjeistus on ollut ylimitoitettua ja yli 70-vuotiaita aliarvioivaa tavalla, joka täyttää syrjinnän tunnusmerkistön.

”Covid-19-riskiryhmille osoitetut erityissuositukset ja rajoitukset olisi tullut kohdistaa kaikkiin riskiryhmiin yhteisesti, ei iän perusteella erotellen”, hakija perustelee.

Lautakunnan puheenjohtaja, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo, että koska lautakunta on tuomioistuimeen verrattavissa oleva elin, hän ei voi ottaa kantaa siellä vireillä olevaan hakemukseen.

”Tiedän, että tällainen hakemus on tullut, ja aikanaan se käsitellään istunnossa. Lautakunnan päätöksistähän voi valittaa hallinto-oikeuteen ja vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen”, Ojanen sanoo. Hän ei ryhdy pohtimaan yli 70-vuotiaiden kohtelua koronaepidemian aikana edes yleisellä tasolla.

Lautakunnan varajäsen, Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen vetoaa niin ikään siihen, että voi joutua hakemusta käsittelemään eikä siksi voi ottaa siihen nyt suoraan kantaa.

Yleisellä tasolla Rautiainen muistuttaa, että hallituksen yli 70-vuotiaita koskevat ohjeet eivät olleet alun perinkään oikeudellisesti velvoittavia, vaikka sellaisiksi niitä etenkin alkuun julkisuudessa helposti tulkittiin.

Toisaalta hän muistuttaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki kieltää syrjivän menettelyn, ja valtioneuvosto on lähtenyt hyvin vahvoin kehotuksin ja informaatio-ohjauksella ohjeistamaan yhtä ryhmää iän perusteella, ja kyseessä voi mahdollisesti olla julkisen vallan käyttö.

”Tosiasiallisesti valtioneuvoston toiminta on johtanut siihen, että yli 70-vuotiaita on kohdeltu nyt yhteiskunnassa hyvin eri tavoin kuin muita, ja se on hyvin tylppä toimenpide”, Rautiainen sanoo.

Tylpällä toimenpiteellä Rautiainen tarkoittaa sitä, että se on kohdistunut koko yli 70-vuotiaiden väestöön.

”Silloin on kysyttävä, onko se ollut alun alkaen perusteltua ja kuinka pitkään tällainen tylppä toimi saa kestää. Täytyy muistaa, että eduskunnan perustuslakivaliokunta on suhtautunut kriittisesti eli rima heiluen koko väestöön kohdistuviin rajoituksiin, kuten ravintoloitten sulkemiseen koko maassa”, Rautiainen vertaa.

”Tässä on liikuttu yhdenvertaisuuslainsäädännön näkökulmasta hyvin harmaalla alueella, mutta en lähde ennakoimaan lautakunnan ratkaisua, onko yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettuun kiellettyyn ikäperusteiseen syrjintään syyllistytty”, Rautiainen sanoo.

Selvää ”tuomiota” ikäsyrjinnästä ei tule vielä myöskään Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessorilta Olli Mäenpäältä.

”Kysymys on kyllä aiheellinen ja olisi ollut jo silloin, kun näitä suosituksia iän perusteella annettiin”, Mäenpää sanoo.

”On tärkeää pohtia, onko erityisesti yli 70-vuotiaiden rajaavilla toimenpiteillä riittävän vahvat perusteet. En lähde arvioimaan, ovatko lääketieteelliset ja epidemiologiset perusteet olleet riittävän vahvat, sillä tässä on kyseessä paljon muukin kuin juridiikka.”

Mäenpää muistuttaa kuitenkin, että perustuslakivaliokunta on suhtautunut kriittisesti myös ikäperusteisiin kriteereihin.

Rajoitukset|Kiuru: Poikkeusaika on rasittanut monien ikäihmisten mielenterveyttä, myös liikkumattomuuden vaikutukset alkavat näkyä

Rajoitusten purku|Yli 70-vuotiaita voi tuoreen ohjeen mukaan tavata ulkona turvavälillä: ”Vieraillessa tulee vältellä kättelyä ja halaamista, ei kannata työntyä lähelle”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat