Pääministeri Marin kehottaa luovuttamaan korona­koordinaatio­ryhmän asiakirjoja – STT kertoi aiemmin, että suuri osa tiedoista oli salattu - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Julkisuus

Pääministeri Marin kehottaa luovuttamaan korona­koordinaatio­ryhmän asiakirjoja – STT kertoi aiemmin, että suuri osa tiedoista oli salattu

Valtioneuvoston kanslia katsoi aiemmin, ettei koordinaatioryhmä ole julkisuuslain piirissä, mutta professori Olli Mäenpää tyrmää ajatuksen.

Valtioneuvoston linna sijaitsee Senaatintorin laidalla. Kuva: Aku Isotalo / HS

Julkaistu: 23.5. 9:48, Päivitetty 23.5. 21:07

Pääministeri Sanna Marin (sd) kehottaa luovuttamaan ne koronakoordinaatioryhmän tiedot, jotka eivät ole salassa pidettäviä.

Hän kertoo Twitterissä keskustelleensa valtiosihteeri Mikko Koskisen kanssa tietopyynnöistä, jotka ovat koskeneet Koskisen johtamaa koronakoordinaatioryhmää. Marinin mukaan kaikki sellainen tieto, joka ei ole salassa pidettävää, tulee julkaista.

Sanna Marin Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Marinin näkemys liittyy STT:n uutiseen, jossa kerrottiin valtioneuvoston kanslian salaavan koronakoordinaatioryhmän asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja.

STT oli pyytänyt asiakirjoja julkisuuslain perusteella.

Valtioneuvoston kanslia perusteli salaamista sillä, että koordinaatioryhmää ei olisi asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää.

Hallitusohjelman mukaan julkisen tiedon avoimuuden pitäisi olla tietopolitiikan kantava periaate, mutta osa koronapandemian ratkaisussa käytetystä tiedosta jää yhä julkisen arvioinnin ulkopuolelle.

Aiemmin lauantaina muun muassa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari oli arvostellut koordinaatiotyöryhmän asiakirjojen salaamista Twitterissä.

Emma Kari (vihr). Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

”Miten tämä asia voi olla näin vaikea? Hallitus on selkeästi linjannut, että kaikkien #korona-päätöksentekoon liittyvien asiakirjojen ja materiaalin on oltava julkista, ellei salaamiseen ole erityistä perustetta”, hän kirjoitti.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen puolestaan ihmetteli niin ikään twiitissään, miksi hallitus antaa pimittämisen jatkua viikko toisensa jälkeen.

Koordinaatioryhmä on käsitellyt kokouksissaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista.

Valtioneuvosto asetti covid-2019-koordinaatioryhmän tehtäväänsä helmikuussa. Ryhmää johtaa pääministeri Marinin valtiosihteeri Koskinen.

Valtiosihteeri Mikko Koskinen hallituksen koronatilannekatsauksessa 1. huhtikuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hallinto-oikeuden emeritusprofessorin Olli Mäenpään mukaan kyseessä on viranomaistoimintaa ja sen pitäisi noudattaa julkisuuslakia.

Mäenpää perehtyi STT:n asiakirjapyyntöihin ja niihin annettuihin vastauksiin. Hänen mukaansa esityslistassa mainittujen katsausten pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisia.

”Ellei siellä olisi jokin tieto, joka liittyisi turvallisuussuunnitelmaan tai tämän tyyppiseen, mutta se on hyvin epätodennäköistä.”

 ”Koordinaatioryhmä on viranomaistoimintaa, ja sen pitäisi noudattaa julkisuuslakia.”

Koordinaatioryhmän puheenjohtaja Koskinen sanoo STT:lle, että jatkossa valtioneuvoston kanslia tulee päätöksellä antamaan pyynnöstä koordinaatioryhmälle osoitettuja asiakirjoja. Hänen mukaansa siten edistetään valmistelun avoimuutta koordinaatioryhmässä.

”Kun tietopyyntöjä koordinaatioryhmää koskien tulee, asianomaisessa ministeriössä valmistellut asiakirjat luovutetaan, elleivät ne ole salassapidettäviä.”

Koskinen sanoo aiemmin tänään ohjeistaneensa koordinaatioryhmän sihteeriä Taina Kulmalaa ja alivaltiosihteeri Timo Lankista asiasta.

Lankinen ja Kulmala ovat henkilöt, jotka aiemmin tekivät sen päätöksen, ettei koordinaatioryhmässä käsiteltyä materiaalia anneta esityslistoja lukuun ottamatta. Myös Koskinen näki päätöksen ennen kuin se annettiin.

Koskisen mukaan tuolloin ei käyty keskustelua siitä, voitaisiinko ryhmän materiaalia luovuttaa, vaikka katsottaisiin, ettei niitä olisi pakko julkisuuslain perusteella antaa.

”Sen päätöksen valmistelussa lähtökohta oli se, että arvioidaan nimenomaan siihen tietopyyntöön liittyen sitä, että onko julkisuuslain perusteella annettava näitä aineistoja kokonaisuudessaan käytettäväksi”, hän sanoo.

Koskinen sanoo, että nyt jälkikäteen arvioiden tietopyyntöä olisi pitänyt käsitellä siitä näkökulmasta, että hallitus on korostanut tiedon julkisuutta ja avoimuutta erityisesti poikkeusoloissa.

Koskinen arvioi, että ryhmässä käsitellyt salassapidettävät asiat liittyvät todennäköisesti kansalliseen turvallisuuteen ja varautumiseen, esimerkiksi suojainvälinetilanteeseen.

Valtioneuvoston kanslian aiemmin STT:lle antaman päätöksen mukaan Koskisen johtamaa covid-2019-koordinaatioryhmää ei ole asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää, joten sen asiakirjat eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Mäenpää on eri linjoilla.

”En näe, että se ryhmän erikoislaatuisuus tässä olisi erityisen olennainen tekijä. Kyllä se on viranomaistoimintaa ja kyllä siinä pitäisi julkisuuslakia noudattaa”, hän sanoo.

Valtioneuvoston kanslia lisäsi STT:lle antamassaan vastauksessa, että vaikka koordinaatioryhmä katsottaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi itsenäiseksi viranomaiseksi, sen asiakirjat olisivat kuitenkin viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, eikä niihin sovelleta julkisuuslakia. Vaikka koordinaatioryhmän rakennelma on Mäenpään mukaan vähän erikoislaatuinen, se ei voi toimia julkisuutta rajoittavasti.

”Kun ottaa huomioon käsiteltävän asian luonteen, ei se nyt pelkästään ole sisäiseen käyttöön, vaan sillä on huomattavaa merkitystä viranomaisen jatkotoiminnan kannalta”, hän sanoo.

Valtioneuvoston kanslia ei luovuttanut pyydettyjä pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Vastauksesta ei käy ilmi, millaisia asiakirjoja on olemassa.

Koordinaatioryhmä koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä. Mukana ryhmässä ovat myös valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, yksikön päällikkö Heikki Hovi sekä THL:n johtaja Mika Salminen.

Koordinaatioryhmän tehtävänä on viedä toteutukseen valtioneuvoston tekemät päätökset koronavirusepidemian hillitsemiseksi ja koordinoida ministeriöiden välistä yhteistyötä.

Mäenpään mukaan on paljon oikeuskäytäntöä, jossa peruslähtökohtana on nimenomaan se, että sisäistä työskentelyä pitää tulkita suppeasti.

”Jos kyseessä on asiakirja, jolla ei ole mitään vaikutusta, se saattaa olla sisäinen asiakirja, mutta nämä asiakirjat eivät todennäköisesti ole sellaisia, joilla ei ole mitään vaikutusta.”

Professori Olli Mäenpää. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Mäenpää lisää peruskuvion olevan se, että viranomaiset käsittelevät koko valtakunnan ja kaikkien ihmisten kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita, joten ei voi mitenkään ajatella, että asioiden käsittely jäisi julkisuuden ulkopuolelle.

”Julkisuuslain perushenki on, että tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden pitäisi nimenomaan ulottua.”

STT pyysi koordinaatioryhmän lisäksi myös covid-2019-operaatiokeskuksen kokousten esityslistoja, pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Niitä ei kuitenkaan luovutettu, sillä valtioneuvoston kanslia katsoo, että operaatiokeskus on viranomaisen sisäistä työskentelyä tukeva toiminto, joka on luonteeltaan koordinoiva.

Valtioneuvoston kanslia lisäksi lisää, että koska operaatiokeskuksen toiminnassa ei käytetä asialistoja, pöytäkirjoja eikä näihin liitettyjä aineistoja muistioineen, niistä ei ole annettavissa tietoja.

 ”Tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden nimenomaan pitäisi ulottua.”

STT on tehnyt koronaan liittyen valtioneuvoston kansliaan, sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) useita asiakirjapyyntöjä, joista osaan ei ole vastattu lain edellyttämässä kahden viikon määräajassa. STT on esimerkiksi 29. huhtikuuta pyytänyt THL:ltä tietoa siitä, mille viranomaisille ja milloin se on toimittanut ennusteita ja mallinnuksia.

STT on saanut ainoastaan kuittauksen THL:n kirjaamosta, että pyyntö on tullut perille.

Lain mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.

Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muutoin edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.

Mäenpään mukaan yleisesti ottaen tuntuu siltä, että julkisuuslain selkeä deadline-sääntely on jäänyt melkoisen kuolleeksi kirjaimeksi.

”Viranomaiset eivät ainakaan hankalissa tilanteissa noudata sitä, eikä siihen laillisuusvalvojallakaan ole kovin vahvaa puuttumiskäytäntöä”, hän sanoo.

Mäenpään mukaan on ymmärrettävää, että viranomaisilla on työpaineita, mutta se ei voi olla mikään yleispätevä perustelu sille, ettei määräaikoja noudateta.

Keskustelua on aiheuttanut myös se, että valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän ensimmäisen vaiheen raportti julkaistiin vasta, kun hallitus oli tehnyt sen pohjalta päätöksiä. Siinä käydään läpi muun muassa koronakriisin vaikutuksia ja suunnitelmaa Suomen hybridistrategiaksi.

STT pyysi raporttia jo ennen hallituksen neuvotteluita, mutta silloin sitä ei annettu. Sen käyttötarkoitukseksi kerrottiin ”tukea hallituksen päätöksentekoa koronavirukseen liittyvien rajoitus- ja ehkäisytoimien osalta”.

Julkisuuslain mukaan tutkimus, tilasto tai niihin verrattavissa oleva selvitys tulee julkiseksi, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa. Laissa todetaan erikseen, että selvitys tulee myös silloin julkiseksi, vaikka se liittyisi keskeneräiseen asiaan.

Mäenpää katsoo, että on ihan selvää, että raportin pitäisi tulla julkiseksi, kun siihen on kirjoitettu viimeinen piste ja se on luovutettu valtioneuvostolle.

”On ihan selvä, että kun se on koko yhteiskunnan kannalta niin merkittävä, se on selvitys, joka tulee julkiseksi silloin kun se on valmistunut käyttötarkoitukseensa. Ei siihen perustuva päätöksenteko ole sen julkisuuden kannalta ratkaisevaa”, hän sanoo.

Mäenpää pitää erittäin isona asiana sitä, että merkittävä selvitys piilotettiin julkisuudelta, vaikka kyse olikin vain päivistä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen selvittävät paraikaa julkisuuslain noudattamista koronavalmistelussa ja -päätöksenteossa.

He ovat tehneet selvityspyynnöt sosiaali- ja terveysministeriölle ja THL:lle.

Oikeuskansleri oli kiinnittänyt huomiota siihen, että lehtitietojen mukaan ministeriö oli katsonut, ettei tietoja ole voinut antaa julkisuuteen ennen päätösten tekemistä.

Apulaisoikeuskansleri kirjoittaa selvityspyynnössään, että THL:n mallinnusten ja siten ihmisten oikeuksiin voimakkaasti vaikuttavien toimenpiteiden perusteena olevia parametreja, taustaoletuksia ja laskelmia ei ollut julkaistu kaikilta osin eikä niistä siten ole voitu käydä julkista keskustelua.

HS-analyysi|Suomalaisten oikeuksia on rajoitettu korona­kriisin aikana harvinaisen rajusti, ja samalla tietoa pimitetään lain raja­mailla liikkuvalla tavalla

Julkisuus|Oikeuskansleri pyytää selvitystä korona­tietojen panttaamisesta – ”Perus­lähtökohtana on viranomais­toiminnan avoimuus”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat