Presidentti Niinistö varoittaa koronakriisin velkapommista – ”Korona lisää tätä tyhjästä nyhjäisemistä” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Kultaranta-keskustelut

Presidentti Niinistö varoittaa koronakriisin velkapommista – ”Korona lisää tätä tyhjästä nyhjäisemistä”

Pääministeri Sanna Marin suhtautuu presidentti Sauli Niinistöä avoimemmin EU:n mahdolliseen elpymisrahastoon ja sitä kautta yhteisvastuun lisäämiseen.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk), pääministeri Sanna Marin (sd) ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelivat Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa sunnuntaina.

Julkaistu: 24.5. 21:14, Päivitetty 24.5. 22:30

Koronaviruspandemia asemoi EU-maat uusiin leireihin sen mukaan, miten ne suhtautuvat koronakriisin tuoman talouskriisin ratkaisuihin, pohtivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd) sekä eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk) sunnuntai-iltana Niinistön isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa.

Presidentti Sauli Niinistöä haastatellaan ennen Kultaranta-keskusteluja.

Yksi ajankohtaisista kysymyksistä on Suomen kanta EU:n mahdolliseen uuteen elpymisrahastoon. Ranska ja Saksa ehdottavat 500 miljardin euron elpymisrahastoa EU-budjetin yhteyteen talouden uudelleenkäynnistämiseksi. EU ottaisi jäsenmaiden puolesta velkaa, ja varat käytettäisiin pahiten koronaviruskriisistä kärsineiden alueiden ja alojen tukemiseen.

”EU:n tulevaisuuden ratkaisee se, miten se selviää kriisistä”, Marin sanoi.

Kanta elpymisrahastoon jakaa jäsenmaat. Varsinkin Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi vastustavat sitä, sillä rahasto tarkoittaisi EU-maiden keskinäisen yhteisvastuun kasvamista.

Suomen kanta elpymisrahastoon ja sen tuomaan yhteisvastuuseen velasta on yhä auki, Marin sanoi. ”Budjettivalta on eduskunnalla.”

Saksa on muuttanut talouskuria korostanutta linjaansa, ja sen on Marinin mielestä merkki siitä, että Saksa katsoo kokonaisuutta ”vähän laajemmasta perspektiivistä kuin vain kansallisesta näkökulmasta”.

Pääministeri Sanna Marin korosti Kultaranta-keskusteluissa Suomen suhtautuvan avoimesti eri ratkaisuehdotuksiin EU:n etsiessä tukimekanismeja pandemian tuomaan talouskriisiin.

Suomi aikoo Marinin mukaan toimia rakentavasti, kun EU-maat neuvottelevat elpymisrahastosta ja muista koronakriisin vuoksi rakennettavista instrumenteista.

Sillä, millainen jokin yksittäinen väline on, ei ole ratkaisevaa merkitystä, vaan tärkeämpää on Marinin mukaan luottamus siihen, että unioni löytää yhteisen tien eteenpäin.

”Itse näen vahvasti niin, että meidän ei pidä keskittyä siihen olemmeko jossakin seurassa vaan pitää keskittyä asiaan. Suomi on yhteistyökykyinen EU:ssa. Jotta löydetään ratkaisu, kaikkien on on tultava vastaan.”

Koronakriisi on hyvin poikkeuksellinen, Marin sanoo. Se koskettaa laajasti ihmisiä ja taloutta. Siksi Marinin mukaan tarvitaan myös valmiutta tarkastella asioita eri perspektiiveistä. ”Euroopan maiden pitää tulla pois poteroista ja tulla toisia vastaan.”

Myös Vanhasen mukaan on Suomen etu, ettei EU blokkiudu, vaikka siitä on nyt merkkejä. ”Ehkä tässä on hyvä pohtia myös sitä, mikä on unionin ja kansallisvaltion välinen suhde. Huoltovarmuus on yksi esimerkki siitä.”

Vanhanen muistutti myös pandemian geopoliittisista seurauksista. Se on jo kärjistänyt Kiinan ja Yhdysvaltain vastakkainasettelua, ja EU tarvitsee yhtenäisyyttä ja toimintakykyä kestääkseen Kiinan ja Yhdysvaltojen kiristyneen tilanteen.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen toivoi koronakriisin seurauksena laajempaa pohdintaa siitä, mikä on kansallisvaltion ja EU:n välinen työnjako.

Niinistö suhtautuu huomattavasti Marinia torjuvammin EU-maiden keskinäisen talousvastuun kasvattamiseen. ”Taakkaa jaetaan kukin kohdaltaan.”

Niinistö varoittaa valtavan velkaantumisen seurauksista ja on huolissaan siitä automaatiosta, jolla ongelman koittaessa kriisejä yritetään hoitaa ottamalla lisää velkaa.

Se, miten Euroopan keskuspankki ja myös Yhdysvaltain keskuspankki luovat uutta rahaa ja siten uutta velkaa valtioille, herättää Niinistön mukaan kysymyksen koko rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta.

”Jos katsotaan viime vuosikymmenien finanssi-ilmiöitä, niin luvut kertovat kaksi asiaa. Rahan määrää on lisätty – keskuspankit tavallaan nyhjäisevät tyhjästä. Sitä kautta yleinen velkaantuminen on lisääntynyt valtavasti. Korona lisää niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa tätä tyhjästä nyhjäisemistä, ja on hyvinkin mahdollista, että jättiveloista eivät kaikki selviä. Siksi on puhuttu jopa velkajärjestelyistä tai ikuisuuslainoista. Ne merkitsisivät sitä, että sen jälkeen uuden rahan luominen on aika riskibisnestä. Herää kysymys koko rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta.”

Presidentti palaisi mieluiten aikaan, jossa euromaat pitävät kiinni no bailout -säännöstä, joka kieltää euromaita ottamasta talousvastuuta toisistaan.

”Euroopalle tulee kova haaste muutaman vuoden päästä, jolloin on palattava järjestyksen tielle, puhdistettava pöytää.”

Pandemian talousseurauksia pohtineessa keskustelussa Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa muistutti, että velkaantumisen lisäksi huomion olisi oltava siinä, mihin velka käytetään. Otollista olisi vauhdittaa digitalisaatiota.

”Nyt on pakko ottaa velkaa. Kysymys on enemmän siitä, miten se raha käytetään, ja kuinka suuri osa käytetään vanhojen, ehkä vähän aikansa eläneiden rakenteiden pönkittämiseen.”

Entinen pääministeri Esko Aho muistutti, että pandemian kaikkia ulottuvuuksia, terveyskriisiä, talouskriisiä, poliittista kriisiä ja myös uuden normaalin pelisääntöjä olisi ymmärrettävä hoitaa yhtä aikaa.

Aho suhtautuu Niinistön tapaan koronavelkaan kovin varauksella. Silti velkaakin tarvitaan, jotta päästään uuteen normaaliin. ”Velkainnostus on vallalla ja eurossa jo vanhastaan valuvika”, hän sanoi. ”Onko lisävelananto esimerkiksi ratkaisu Italian ongelmiin?”

Kultaranta-keskustelujen eri osioita hallitsivat laveasti pohdinnat EU-maiden keskinäisestä avunannosta ja siitä, mitä pandemia tarkoittaa Suomen ja EU:n yhtenäisyydelle. Solidaarisuus on saanut kolhuja, sillä esimerkiksi Italiassa monen mielestä EU ja sen jäsenmaat auttoivat pandemian ensimmäiseksi eurooppalaiseksi uhriksi joutunutta Italiaa liian vähän ja liian myöhään.

Koronaviruspandemiasta voi tulla Euroopan integraatiota syventävä voima, arvioi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala. Toisaalta lisääntyvä yhteisvastuu ilman nykyistä syvempää jäsenmaiden keskinäistä luottamusta voi kylvää syvemmän kriisin siemenen Eurooppaan.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Hiski Haukkala

Joka tapauksessa Euroopan integraatiokeskustelun perusfiilis on jo muuttunut, Haukkala sanoi. ”2000-luvulla kyse oli vielä siitä, että pääsisimme kaikki yhdessä taivaaseen, ja Euroopan unionin piti tehdä meistä kaikista voittajia. Finanssikriisin jälkeiset kymmenen vuotta Euroopan integraatiota on syvennetty, jotta emme kaikki joutuisi helvettiin. Pelko koskee sitä, että tämä romahtaa ja hajoaa ja siksi pyörän pitäisi pyöriä entistäkin tiuhempaa tahtia.”

Haukkalan kanssa pandemian tuomaa maailmanjärjestyksen muutosta pohtivat EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski. Kolmikon arvioiden mukaan pandemia kiihdyttää olemassa olevia kehityskulkuja, ja tällä voi olla osin hyvin dramaattisia seurauksia.

Venäjä ollut globaalissa koronakriisissä yllättävän sivuroolissa, sanoi Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski Kultaranta-keskustelujen osiossa, jossa pohdittiin pandemian tuomaa maailmanjärjestyksen muutosta. ”Suomen on syytä seurata Venäjän tilannetta tarkasti.”

Kalliokosken mukaan yksi koronakriisin opetuksia on jo se, sen, että tarvittaessa kriisin hoitamiseksi löytyy paljon yhteistä voimaa. Kalliokoski nosti esiin myös Venäjän rooli kriisissä. Se ollut yllättävänkin sivussa, hän sanoi. ”Suomen on syytä seurata Venäjän tilannetta tarkasti.”

Urpilaisen mukaan pandemia joka tapauksessa muuttaa EU:ta. ”EU kehittyy kriisien kautta.”

EU:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on Urpilaisen mielestä nyt se, miten talouden elpyminen Euroopassa hoidetaan.

”Jos pystymme ratkaisemaan sen yhteisesti, vahvistuu luottamus ja sitä kautta yhtenäisyys Euroopan unionissa.”

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen toivoi Kultaranta-keskusteluissa laajempaa phdintaa koronakriisin vaikutuksista globaaliin turvallisuuteen.

Kultaranta-keskusteluissa pohdittiin pandemian jälkeistä aikaa

Tänä vuonna tasavallan presidentin Sauli Niinistön isännöimiä Kultaranta-keskusteluja ei koronaviruspandemian vuoksi järjestetty perinteiseen tapaan presidentin kesäasunnolla Kultarannassa, vaan tavallista supistetumpina verkkokeskusteluina sekä Ylen televisioimana suorana keskusteluna.

Kultaranta-keskusteluissa pohdittiin sopeutumista koronaviruspandemian jälkeiseen aikaan otsikolla Koronan jälkeen – millainen Suomi, millaisessa maailmassa?

Keskustelut avasi etukäteen nauhoitettu osuus, jossa Niinistö jututti Naantalin Kultarannassa arkkiatri Risto Pelkosta ja Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaa Adina Nivukoskea.

Teemakeskusteluja oli kolme. Niistä ensimmäisessä pohdittiin pandemian tuomaa maailmanjärjestyksen muutosta. Toisessa aiheena oli koronakriisin talousvaikutukset. Kolmas käsitteli koronapandemian vaikutuksia yhteiskuntaan.

Tilaisuuden päätti Niinistön, eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen ja pääministeri Sanna Marinin yhteinen keskustelu.

HS-analyysi|Sauli Niinistö ja Sanna Marin kohtaavat tänään Kultaranta-keskusteluissa: Törmäävätkö linjat?

Euroopan unioni|Presidentti Niinistö pitää kiinni talous­kurista ja vaatii paluuta euroalueen peli­sääntöihin

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka