Hallitus saa lähipäivinä käyttöönsä sosiaali- ja terveysministeriön selvitykset kasvomaskien käytöstä koronavirustartuntojen ehkäisyssä.
Johtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo, että selvitykset valmistuvat tämän viikon lopulla tai viimeistään ensi viikon alussa. HS:n tietojen mukaan ensimmäinen versio raportista olisi valmistumassa keskiviikkona.
Hallitus päätti selvityksen tekemisestä toukokuun alussa. Selvitykset antavat pohjaa hallituksen harkinnalle siitä, onko Suomessa syytä antaa suosituksia kasvomaskien käytöstä, kun koronaviruksen takia tehdyt rajoitukset vähitellen purkautuvat.
Yksi merkkipaalu on tuleva maanantai 1. kesäkuuta. Silloin ravintolat saavat tietyin edellytyksin avata ovensa, samoin muun muassa harrastustilat, museot ja uimahallit, ja kokoontumisten 10 hengen henkilömäärärajoitus nousee 50:een ihmiseen.
Rajoitusten höllentämisen jälkeen ihmiset alkavat liikkua enemmän ja tartuntariski oletettavasti kasvaa.
Suomessa ei ole voimassa yleistä suositusta kasvosuojusten käytöstä julkisella paikalla liikuttaessa. Monissa Euroopan maissa tällaisia suosituksia on voimassa.
Jos laajaa yleistä suositusta ei haluta antaa, suosituksia on mahdollista kohdentaa tiettyihin toimintoihin. Yksi pohdinnan aihe on kasvosuojusten käyttö julkisessa liikenteessä. Lisäpontta tähän tulee EU:sta.
Euroopan komissio antoi toukokuun puolivälissä EU-maille ohjeita ja suosituksia matkailuun ja liikenteeseen liittyen. Komission ohjeen mukaan matkustajien olisi käytettävä kasvosuojusta joukkoliikenteen liikennekeskuksissa ja kulkuneuvoissa etenkin silloin, kun turvavälejä ei pystytä noudattamaan koko ajan.
Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö ei ole linjannut suojuksista, vaan selvittää parhaillaan muita keinoja. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kertoi viime viikolla blogissaan ministeriön sivuilla käynnistäneensä ministeriössä työn, jolla yhdessä terveysviranomaisten kanssa varmistetaan, että joukkoliikenteessä on huolehdittu terveysturvallisuudesta yhdenmukaisin ohjein.
”Tarvittaessa olemme valmiit myös lainsäädäntötoimiin, joilla esimerkiksi rajoitetaan istuinpaikkoja tai matkustajamääriä, tai velvoitetaan riittäviin turvaetäisyyksiin”, Harakka kirjoitti.
Liikenneyhtiöistä Finnair on jo linjannut itse, että Finnairilla matkustettaessa on käytettävä suu- ja nenäsuojuksia koko lennon ajan. Myös matkustamohenkilökunta käyttää kasvosuojusta. Käytäntö on voimassa ainakin elokuun loppuun asti.
Myös kansainvälinen lentoyhtiöiden etujärjestö IATA suosittelee, että lentoliikenteessä käytetään vastaisuudessa kasvomaskeja.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt kasvosuojuksista yhtä aikaa kahta selvitystä. Se tilasi tieteelliseen näyttöön perustuvan selvityksen kasvomaskien käytön hyödyistä ja haitoista Summaryx-nimiseltä yritykseltä. Selvitys kattaa sekä tehdasvalmisteiset suu-nenäsuojaimet että itse valmistetut kasvomaskit.
Tieteellisen katsauksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö selvittää omana virkatyönään muiden maiden linjauksia ja linjausten perusteita kasvomaskien käytöstä.
Käsitykset kasvomaskien hyödyistä vaihtelevat. Suomi on toistaiseksi nojautunut Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC:n linjauksiin ja suosituksiin, joiden mukaan oireettomilla ihmisillä ei ole tarvetta maskin tai suojuksen käyttöön julkisilla paikoilla.
Kumpikin järjestö on pitänyt tärkeänä, että varsinaiset lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut hengityssuojaimet varattaisiin terveydenhuollon ammattilaisille.
Kasvomaskeja oli koronavirusepidemian alkuvaiheessa huonosti saatavilla kuluttajille, mutta nyt myös tarjonta lisääntyy. Kesko ja S-ryhmä alkavat alkukesästä myydä Suomessa valmistettuja maskeja ruokakaupoissaan noin euron kappalehintaan.
Kun tarjontaa alkaa olla, elinkeinoelämän puolelta on tullut sosiaali- ja terveysministeriöön paineita luoda myös kysyntää suosittelemalla maskin käyttöä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoi HS:n haastattelussa huhtikuun puolivälissä, että oireettomienkin ihmisten kannattaisi alkaa käyttää kankaista maskia julkisilla paikoilla kanssaihmisten suojaamiseksi.
Perusteena olivat tutkimukset siitä, että ihminen voi tietämättään olla koronaviruksen kantaja ja levittää sitä eteenpäin.
Neljää päivää myöhemmin sosiaali- ja terveysministeriö laittoi ulos tiedotteen, jonka mukaan mikään ei ole muuttunut Tervahaudan ulostulosta huolimatta: STM ja THL eivät anna ohjeistusta tai yleistä suositusta käyttää hengityssuojaimia tai kangasmaskeja julkisella paikalla liikuttaessa.
Perusteena oli se, että laajamittainen itsetehtyjen kankaisten suojaimien tai maskien käyttö julkisilla paikoilla voi pahimmillaan johtaa ”vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen”. Ministeriö muistutti, että maski ei suojaa koronavirukselta.
Yleistä suositusta ei ole annettu, mutta sosiaali- ja terveysministeriö on vaatinut suu-nenäsuojainten käyttöä sosiaalihuollon palveluissa eli lähinnä ympärivuorokautisessa vanhustenhoidossa ja kotiin vietävissä palveluissa. Määräys koskee tilanteita, joissa työntekijä on läheisessä kontaktissa asiakkaaseen.
Määräyksen mukaan ensisijainen suojain on kirurginen suu-nenäsuojain. Jos sellaista ei ole käytettävissä, on käytettävä pestävää tai kertakäyttöistä kankaista suojusta tai kasvot peittävää visiiriä.
Vantaan kaupungin kotihoidon lähihoitaja Sari Nisula kotikäynnillä 12. toukokuuta. Kotihoidon työntekijöiden on käytettävä maskia.
