Sisäministeriö asetti työ­ryhmän selvittämään, miten maalittamista voidaan torjua - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Virkavalta

Sisäministeriö asetti työ­ryhmän selvittämään, miten maalittamista voidaan torjua

Työryhmän tehtävä on selvittää, missä mitassa maalittamista tapahtuu ja miten sitä voidaan torjua.

Sisäministeriö ehdottaa, että poliisin virkapuvussa ei tulevaisuudessa tarvitse olla virkamiehen yksilöivää nimilaattaa, vaan se voidaan korvata esimerkiksi numerotunnisteella. Tämän tarkoituksena on vähentää poliiseihin kohdistuvaa maalittamista ja uhkailua.

Julkaistu: 26.5. 15:58

Sisäministeriö on asettanut työryhmän selvittämään toimia tehostamaan maalittamisen vastaista toimintaa.

Työryhmän tavoitteena on muodostaa tilannekuva maalittamisesta ja sen laajuudesta. Tarkoituksena on myös tarkastella sitä, miten viranomaiset voisivat torjua maalittamista ja parantaa uhrin oikeusturvaa tehokkaammin.

Työryhmä arvioi, miten maalittamisen uhrin oikeudet toteutuvat ja millaisilla toimenpiteillä poliisitoiminnassa voidaan vahvistaa uhrin oikeusturvan toteutumista.

Maalittamisen kohteeksi on joutunut esimerkiksi poliiseja, syyttäjiä, tuomareita, tutkijoita, toimittajia, etnisten vähemmistöjen edustajia ja heitä puolustavat henkilöitä.

Sisäministeriö on jo alkanut valmistella muutosta poliisin virkapukusääntelyyn. Poliisin virkapuvussa ei tulevaisuudessa tarvitsisi olla enää virkamiehen yksilöivää nimilaattaa, vaan se voitaisiin korvata esimerkiksi numerotunnisteella.

Nimilaattamuutoksen tarkoituksena on vähentää poliiseihin kohdistuvaa maalittamista ja uhkailua. Asetusmuutos on tällä hetkellä lausuntokierroksella.

Poliisihallitus selvitti viime syksynä, kuinka laajaa maalittamista poliiseihin kohdistuu ja miten se mahdollisesti heihin vaikuttaa.

Kyselyn mukaan pieni osa kohdennetun häirinnän kohteeksi joutuneista poliiseista on harkinnut ammatin vaihtamista. Vastaajista 31 prosenttia oli itse kohdannut maalittamista. Kyse on tyypillisesti ollut halventamisesta, mustamaalaamisesta sekä suorasta tai epäsuorasta uhkailusta.

Maalittamisen tavoitteena on ministeriön mukaan usein vaikuttaa laajemmin yhteiskuntaan, instituutioihin sekä viranomaisia kohtaan tunnettuun luottamukseen, oikeusvaltion toimintaan ja rajoittaa perustuslaillista oikeuttaa sananvapauteen.

Pelkkä uhka maalittamisesta voi johtaa siihen, että sen mahdolliset kohteet rajoittavat itse sanan- ja toiminnanvapauttaan.

Maalittamisessa voi olla kyse esimerkiksi suorasta tai epäsuorasta uhkailusta tai yksityiselämään liittyvien tietojen kaivelemisesta ja vääristelemisestä. Virkamieheen kohdistuvan maalittamisen tavoitteena voi olla virkamiehen painostaminen luopumaan virkatehtävien hoitamisesta.

Ministeriö muistuttaa, että viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen ei ole maalittamista.

Sisäministeriön työryhmän toimikausi alkaa kesäkuussa ja päättyy vuoden lopussa. Työryhmään kuuluu edustajia sisäministeriön lisäksi oikeusministeriöstä, poliisihallituksesta, keskusrikospoliisista ja Helsingin poliisilaitokselta.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?