Hallitus neuvottelee ensi viikolla tämän vuoden neljännestä lisäbudjetista, jossa tarkoituksena on antaa merkittävä lisärahoitus lasten ja nuorten palveluihin sekä osoittaa noin miljardi euroa kunnille ja sairaanhoitopiireille.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat kasanneet lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa pakettia, jonka tavoiteltu suuruus on useita satoja miljoonia euroja, yhden arvion mukaan noin 400 miljoonaa euroa.
Koronavirusepidemia siirsi koulut pääosin etäopetukseen. Sen vaikutuksia oppimistuloksiin ja oppilaiden hyvinvointiin vasta arvioidaan. Kyselytutkimuksia on tehty, mutta ei vielä tieteellisin menetelmin tehtyjä arvioita.
Yksi huoli on ollut esimerkiksi erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista, jotka normaalisti ovat laajojen tukitoimien piirissä. Opetusministeriön tietojen mukaan heistä vain viisi prosenttia oli lähiopetuksessa kevään aikana.
Koulut avattiin kahden kuukauden tauon jälkeen 14. toukokuuta. Lyhyt lähiopetusjakso ennen kesälomaa on antanut opettajille mahdollisuuden arvioida, miten hyvin oppilaat tosiasiassa selvisivät etäopetusjaksosta.
Peruskouluissa ja toisella asteella on etäkevään jälkeen tarvetta muun muassa tuki- ja lisäopetukseen, opinto-ohjaukseen ja tuntuvampaan oppilashuoltoon ensi syksynä ja talvena.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aikookin esittää lisärahoitusta kaikille koulutusasteille, myös varhaiskasvatukseen ja korkeakouluille. Peruskouluissa rahat menisivät pääosin lisätyövoiman palkkaamiseen, jotta esimerkiksi tukiopetusta pystyttäisiin antamaan enemmän.
Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaisi suunnata rahaa myös etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan lisähenkilöstöön.
Opetusministeriön puolen rahat on tarkoitus jakaa valtionavustuksina, eli kuntien pitää itse hakea niitä. Lisäbudjetti hyväksytään eduskunnassa vasta myöhemmin kesäkuussa, joten kunnissa tulee kiire varmistaa rahoitus ennen koulujen alkua.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee samaan pakettiin lisäresursseja lasten ja perheiden matalan kynnyksen tukipalveluihin.
Neuvoteltavana on nyt se, miten varat saadaan kohdennetuksi niin, että ne menevät kunnissa oikeaan osoitteeseen.
Yleensä STM jakaa määrärahat kunnille valtionosuuksina, joita valtio ei korvamerkitse tarkasti johonkin tiettyyn kohteeseen. Yhdeksi vaihtoehdoksi on harkittu varojen ohjaamista kuntiin sillä perusteella, paljonko kunnassa on lapsia.
Kevään kehysriihessä hallitus päätti myös noin miljardin euron lisärahasta kunnille ja sairaanhoitopiireille. Sekin sisältyy ensi viikolla neuvoteltavaan lisäbudjettiin.
Valtio aikoo korvata sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella. Sairaaloista vastaaville sairaanhoitopiireille on tullut huomattavat kustannukset koronaepidemiaan varautumisesta, kun sairaaloihin järjestettiin tehohoidon potilaspaikkoja ja henkilökuntaa koulutettiin työskentelemään teho-osastoilla.
Monin paikoin potilaita oli lopulta vähän. Sairaaloissa on muutenkin ollut potilaskatoa, sillä sairaanhoitopiirit peruivat itse kiireettömiä leikkauksia. Lisäksi kuntalaiset ovat kartelleet vastaanottoja koronatartunnan pelossa.
Kun sairaanhoitopiirit eivät ole voineet laskuttaa kuntia tehdyistä toimenpiteistä, monien budjetit ovat kääntyneet punaiselle.
Kunnille on tullut lisäkustannuksia koronavirusepidemiasta muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kautta, minkä lisäksi niiden verotulot ovat laskeneet. Valtiovarainministeriö on arvioinut tämän heikentävän kuntataloutta kaikkiaan 1,6–2 miljardia euroa tänä vuonna.
Valtio on luvannut lisärahaa suoraan kunnille kahta kautta. Peruspalveluiden valtionosuutta korotetaan loppuvuodeksi 2020, minkä lisäksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan tänä vuonna.
Normaalisti kunnat saavat 32 prosenttia yrityksiltä kerätyistä yhteisöveroista, mutta nyt tätä prosenttiosuutta nostetaan.
Lisäbudjettiin on tulossa tukea myös joukkoliikenteelle, joka on kärsinyt matkustajakadosta koronaepidemian aikana. Ylen aamu-tv:ssä tiistaina haastateltu liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) toivoi tämän koronakorvauksen olevan tuntuva.
Liikennöitsijöille tulee kustannuksia myös siksi, että epidemian yhä ollessa voimissaan busseja ja junia ei tulisi pakata ääriään myöten täyteen. Liikenne- ja viestintäministeriö on ohjeistanut lisäämään vuoroja, jotta matkustajilla olisi riittävät turvavälit ja he vähitellen uskaltaisivat palata joukkoliikenteen käyttäjiksi.
Harakan mukaan keskusteluissa esillä ollut sata miljoonaa euroakaan ei täysin kattaisi liikennöitsijöiden menetyksiä. Hän toivoi kuitenkin neuvotteluista sellaista summaa, joka palauttaisi suomalaisten luottamuksen joukkoliikenteeseen.
Jo neljäs lisäbudjetti
■ Hallitus antoi ensimmäisen, noin 400 miljoonan euron lisäbudjetin eduskunnalle 20. maaliskuuta pian sen jälkeen, kun valmiuslakia alettiin soveltaa.
■ Toinen lisäbudjetti lähti eduskuntaan huhtikuussa ja sisälsi etenkin tukea yrityksille. Sen suuruus oli 3,6 miljardia euroa.
■ Kolmas lisäbudjetti hyväksyttiin eduskunnassa maanantaina. Sen suuruus oli 830 miljoonaa euroa. Se sisälsi muun muassa varat Finnairin osakejärjestelyihin ja tuet ravintolayrittäjille.
■ Neljäs lisäbudjetti on ollut tarkoitus antaa eduskunnalle 4. kesäkuuta.
