Saako EU pian verottaa meitä? Tänään julkistettava esitys koronarahastosta asettaa Suomen suurten valintojen eteen - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Saako EU pian verottaa meitä? Tänään julkistettava esitys koronarahastosta asettaa Suomen suurten valintojen eteen

Komissio julkistaa keskiviikkona esityksensä EU:n koronaelvytysrahastoksi. Avaus on kiistanalainen, sillä se voi viedä unionin aivan uuteen suuntaan.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron esittelivät yhteisessä tiedotustilaisuudessaan suunnitelmansa elvytysrahastosta 18. toukokuuta.

Julkaistu: 27.5. 2:00, Päivitetty 27.5. 6:16

EU muovautuu kriisien kautta. Kliseistä mutta totta. Sen näyttää myös käsillä oleva kriisi, koronapandemia.

Euroopan komissio antaa keskiviikkona esityksensä EU:n yhteisestä koronaelvytysrahastosta, ja esitys käynnistänee vilkkaan ja kiivaan keskustelun EU:n suunnasta. Esitys pakottaa lainsäätäjät ottamaan kantaa hyvin perustavanlaatuisiin kysymyksiin siitä, millainen EU on ja millainen sen pitäisi olla.

Lopullisen muotonsa rahasto saa jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin käsittelyssä.

Mitä komissio esittää?

Komissio antaa keskiviikkona esityksensä EU:n yhteisestä rahastosta, jolla tuettaisiin koronapandemiasta eniten kärsineiden alueiden ja alojen elpymistä kriisistä.

Esityksen yksityiskohdat kuten rahaston suuruus selviävät keskiviikkona, mutta taustalla on Saksan ja Ranskan yhteinen ehdotus 500 miljardin euron rahastosta.

Maiden esityksessä rahasto rakentuisi niin, että EU komissio hakisi markkinoilta lainaa ja jakaisi sitä sitten eteenpäin jäsenmaille. Tätä mallia myös komission esityksen odotetaan noudattavan.

Ajatus komission ottamasta ja EU-maiden yhteisesti takaamasta velasta ei ole uusi. Jo nykyisin komissio voi hakea markkinoilta lainaa tukeakseen ongelmissa olevia jäsenmaita, ja niin se on tehnytkin. EU-tukea ovat saaneet muun muassa Unkari, Kreikka, Romania ja Latvia. Tällä hetkellä EU:lla on yhteistä velkaa runsaat 50 miljardia euroa.

Siitä saakka, kun Saksa ja Ranska julkaisivat yhteisen esityksensä, rahastoideasta on käyty kiivasta keskustelua. Esitys sisältää useita tulenarkoja osia.

Kenen vastuulla koronakriisin hoito on?

Ensimmäinen kiistakysymys on se, missä määrin koronapandemian ja sen talousvaikutusten hoito on jäsenmaiden omalla vastuulla.

Rahaston vastustajat katsovat, ettei koronakriisin varjolla pidä lisätä jäsenmaiden keskinäisiä vastuita, vaan kunkin jäsenmaan on yhä oltava vastuussa taloudenpidostaan.

Rahastoidean puolustajat katsovat, ettei yksittäisiä jäsenmaita voi pitää syyllisenä pandemiaan. Siksi EU-maiden kannattaisi yhdistää voimansa kriisin hoitamiseksi.

Työnantajajärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto asettui tiistaina kannattamaan elvytysrahastoa. EK:n perustelu on, että pandemia uhkaa käynnistää EU:ssa investointilaman, joka iskisi erityisen kovaa Suomen vientiteollisuuteen. Siksi EU:n yhteiset toimet Euroopan talouden elvyttämiseksi ovat EK:n mukaan Suomen intresseissä.

Miten rahaa jaettaisiin?

EU:ssa vallitsee suhteellisen laaja yhteisymmärrys siitä, että jonkinlainen yhteinen elvytyspotti tarvitaan. Lähes kaikista sen yksityiskohdista ollaankin sitten eri mieltä.

Keskeinen kiistakysymys koskee sitä, missä muodossa jäsenmaat saisivat rahaa elvytysrahastosta – lainoina vai avustuksina.

Saksan ja Ranskan ehdotuksessa raha jaettaisiin avustuksina, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Näin korona-avustukset eivät kasvattaisi jo entuudestaan velkaantuneiden maiden velan määrää. Tämä ajatus on herättänyt kiivasta vastustusta osassa EU-maista, jotka katsovat, että koronarahaston pitäisi myöntää jäsenmaille ainoastaan tai lähinnä lainoja.

Todennäköisesti komission esitys koostuu sekä lainoista että avustuksista. Auki on, missä suhteessa.

Toinen iso kiista käydään siitä, millä ehdoilla rahaa voidaan myöntää. Täytyykö jäsenmaan rahoituksen ehtona esimerkiksi sitoutua taloudellisiin uudistuksiin, vai koskeeko ehdollisuus lähinnä sitä, mihin tarkoitukseen rahaa saa käyttää?

Suomen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen eurooppaministereiden epävirallisessa videoneuvottelussa tiistaina.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) sanoo, että jäsenmaiden alustava konsensus näyttäisi olevan, ettei koronaelvytysrahaan kytketä samanlaisia ehtoja kuin eurokriisin tukipaketteihin. Niissä tukea saavan maan täytyi sitoutua laajaan säästö- ja uudistusohjelmaan.

Jonkinlaisia ehtoja jäsenmaat kuitenkin haluavat tälläkin kertaa.

”Aivan avoimen valtakirjan lahjarahaa ei kukaan ole esittänyt tai vaatinut”, Tuppurainen sanoo.

Saako EU verottaa?

Esitetyt ajatukset koronarahastosta ovat tulenarkoja siksikin, että osa ehdotuksista veisi EU:ta uuteen suuntaan.

Yksi tällainen ajatus on EU:n verotusoikeus. Nykyisellään EU-budjetti rahoitetaan pääosin jäsenmaiden jäsenmaksuilla. Pieni osuus kaikista jäsenmaiden arvonlisäverotuotoista menee nyt suoraan EU-budjettiin, mutta varsinaisia EU-budjettiin suoraan meneviä, koko unionin laajuisia veroja ei ole olemassa.

Tämä voi nyt muuttua. Komission odotetaan keskiviikkona esittävän, että osa nyt syntyvästä yhteisestä velasta voitaisiin kuitata uusilla EU-verotuotoilla. Tämä vähentäisi painetta nostaa EU-maiden jäsenmaksuja tulevaisuudessa. Komissio on kaavaillut esimerkiksi EU-tason veroa digijäteille.

Toinen iso periaatteellinen kysymys koskee sitä, kuinka suuria EU:n sisäisiä tulonsiirtoja jäsenmaat ovat valmiita sallimaan. Tulonsiirrot lisääntyvät, jos iso osa koronaelvytysrahastosta jaettavasta rahasta olisi avustuksia, joita ei tarvitse maksaa takaisin.

Koronaelvytysrahasto voikin viedä EU:ta askeleen lähemmäksi niin sanottua fiskaaliunionia eli tilannetta, jossa EU:lla on omat tulonsa ja menonsa ja mahdollisuus ottaa velkaa. Näin arvioivat hiljattain työelämäprofessori Vesa Vihriälä ja eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg.

Kuinka pitkälle sääntöjä voidaan venyttää?

Tähän saakka EU:ssa on noudatettu periaatetta, ettei EU-budjettia rahoiteta velkarahalla. On katsottu, että EU:n perussopimus kieltää sen. On kuitenkin mahdollista, että koronakriisi rikkoo tämän periaatteen ja että komission hakemaa velkaa päätyisi jatkossa osaksi EU:n rahoitusohjelmia.

Tämä on vain yksi mahdollisista oikeudellisista ongelmista, joihin suunnitelmat koronaelvytysrahastosta voivat törmätä.

Brysselissä on aina tarpeen tullen turvauduttu luovaan laintulkintaan, mutta Vihrälä ja Leino-Sandberg varoittavat menemästä liian pitkälle. Heidän mukaansa on olemassa vaara, että EU:hun rakennetaan nyt ”oikeudellista korttitaloa, jossa tulkintoja venytetään äärimmilleen”.

Kuinka suuriksi Suomen vastuut voivat kasvaa?

Kun komissio hakee lainaa markkinoilta, lainasta ovat viime kädessä vastuussa kaikki EU-maat. Jos rahaston koko olisi 500 miljardia euroa, olisi Suomen talouden koon mukainen osuus vastuista runsaat 8 miljardia euroa.

Suomen EU-linjasta päättävät eduskunnan suuri valiokunta tuskin nikottelematta nielee esitystä. Toukokuun alussa, kun valiokunta otti viimeksi kantaa EU:n koronatukitoimiin, valiokunta muistutti, että poikkeusoloissakaan EU:ssa ei pitäisi kasvattaa yhteisvastuullista velkaa.

Lisäksi eduskunnan perustuslakivaliokunta näyttää kyllästyneen siihen, kuinka yhteisvastuu EU:ssa lisääntyy pienin askelin.

”Kokonaisarvio kasvavista vastuista viime kädessä vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä pitää perustuslain mukaisina. Valiokunta edellyttää, että jatkossa käsiteltäessä tällaisia EU-jäsenyyteen liittyviä ehdotuksia valtioneuvoston selvityksissä arvioidaan taloudellisia vastuita ja riskejä kumulatiivisesti, huomioiden myös jo päätetyt ja lähiaikoina ennakoitavat, päätettäväksi tulevat asiat”, valiokunta totesi.

Jos komission keskiviikon esitykseltä jotain voi varmuudella odottaa, niin ainakin se käynnistää vilkkaan ja värikkään EU-keskustelun myös Suomessa.

Hallitus|Marin avaa Suomen vaatimuksia Saksan ja Ranskan esittämälle elpymis­rahastolle: välineen oltava tarkkarajainen ja läpinäkyvä

Eurooppa|Saako uusi elpymisrahasto kasvattaa Suomen vastuuta muidenkin EU-maiden veloista? Vaihtoehto voi olla vielä huonompi, arvioivat suomalaiset ekonomistit

Euroopan unioni|Professorit Vihriälä ja Leino-Sandberg ehdottavat, että EU:n elvytysrahastoon osallistuvat vain halukkaat maat

Euroopan unioni|Hallitus harkitsee, Orpo asettaa ehtoja, Halla-aho ajaisi eroa eurosta – näin hallitus ja oppositio kommentoivat 500 miljardin euron korona-avustuksia

Rahoitus|Miten Eurooppaa hätärahoitetaan, ja mitä se maksaa Suomelle? HS kokosi kattavan listan EU:n päätöksistä

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?