Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|EU-talous

Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

Euroopan komissio julkisti keskiviikkona odotetun ehdotuksensa koronakriisistä toipumiseksi. Satojen miljardien eurojen elpymisrahoitusta on tarjolla kaikille jäsenmaille lainoina ja tukena.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui Euroopan parlamentissa Brysselissä keskiviikkona.

Julkaistu: 27.5. 13:30, Päivitetty 27.5. 17:37

Bryssel

Euroopan komissio ehdottaa yhteensä 750 miljardin euron elpymisrahoitusta koronaviruspandemian kurittamalle Euroopan unionille. Rahoituksesta valtaosa, 560 miljardia euroa, jaetaan avustuksina ja lainoina investointien lisäämiseen ja talouden uudistamiseen. 310 miljardia euroa on mahdollista jakaa tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.

Yhteensä 750 miljardin euron elpymispakettiin kuuluu myös lisärahaa esimerkiksi aluerahoitukseen sekä vihreään kasvun ohjelmaan.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti, että Euroopan on syytä toimia nopeasti. ”Vain niin vältetään uhkaavat konkurssit ja työttömyyden kasvu”, hän sanoi.

Miten hätärahoitusta saadaan?

Komission ehdottama hätärahoitus jaetaan EU:n seitsemän vuoden budjetin eli rahoituskehyksen kautta sekä jäsenmaiden omien rahoitussuunnitelmien perusteella. Rahoitusta on tarjolla jokaiselle jäsenmaalle.

560 miljardin euron elpymis- ja kestävyysrahoitusta saadakseen on tehtävä investointi- ja uudistussuunnitelma, johon kuuluvat myös arviot oman talouden kantokyvystä ja sitoutuminen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteisiin.

Komissio lainaa markkinoilta enintään 750 miljardia euroa. Takeeksi käytetään EU-budjettia, jota jäsenmaat sitoutuvat rahoittamaan tarvittaessa enemmän vuodesta 2027 lähtien. Laina maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi EU-jäsenmaksujen nousua tai EU:lle kerättävää uutta rahoitusta kuten yhteisiä veroja. Komissio ehdottaa uusiksi EU-tulonlähteiksi muun muassa laajempia päästökauppatuloja, hiiliveroa rajoille, muoviveroa sekä digiveroa. Komission esityksen mukaan uudet tulonlähteet voisivat maksaa haetun lainan kokonaan.

Ainakin osassa jäsenmaita päätös lainan takaisinmaksusta on hyväksyttävä kansallisissa parlamenteissa. Rahasto on tältä osin käytössä aikaisintaan vuoden 2021 tammikuussa.

Jotta rahaa saadaan käyttöön nopeammin, komissio ehdottaa nykyiseen budjettiin 11,5 miljardin euron lisäystä. Uuden, vuosien 2021–2027 budjetin kooksi komissio ehdottaa 1 100:aa miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin helmikuussa keskustelussa ollut ehdotus.

Miten rahaa jaetaan?

Merkittävä osa rahoituksesta jaetaan maiden omien elpymis- ja kestävyyssuunnitelmien perusteella. Rahoitus on avustus- ja lainamuotoista. Suunnitelmissa jäsenmaat sitoutuvat EU:n taloudelliseen ohjaukseen sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin.

Koheesio- eli aluerahoitusta kasvatetaan. Aluerahoitukseen esitetään uutta työkalua ja 55 miljardin euron lisäystä vuosina 2020–2022. Lisärahoitusta on tarjolla myös esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä erilaisiin yritystukiin, joita hallinnoidaan Euroopan investointipankin sekä EU:n investointiohjelman avulla.

Osa rahoista jaetaan jo olemassa olevien ohjelmien kautta. Esimerkiksi vihreän kasvun ohjelmaan kuuluva kestävän siirtymän rahastoa kasvatetaan 40 miljardilla eurolla. Rahasto tukee siirtymistä puhtaaseen energiaan. Jo aiempien, komission alempien laskelmien mukaan Suomi olisi voinut saada noin 167 miljoonaa euroa turpeesta luopumiseen.

EU:n maaseudun kehittämisrahastoon esitetään 15 miljardin euron lisärahoitusta, joka on tarkoitettu erityisesti ympäristöinvestointeihin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Ranska ja Saksa ehdottivat aiemmin 500 miljardin euron elpymisrahastoa, josta rahoitus jaettaisiin tukina. Komission ehdotuksen pääpiirteet myötäilevät Saksan ja Ranskan linjaa.

Ketkä hyötyvät hätärahoituksesta?

Rahoitusta on tarjolla jokaiselle jäsenmaalle, mutta se on suunnattu erityisesti koronaviruspandemiassa eniten kärsineille.

Mikäli esitys menee läpi komission ehdotuksen mukaan, Italia ja Espanja saisivat suurimman rahoituspotin. Komissio julkistaa torstaina esityksensä, missä se on jakanut rahoituksen jäsenmaiden kesken.

HS:n tietojen mukaan Suomi saisi alustavan arvion mukaan elpymisrahoitustukea eri ohjelmien kautta noin 3,5 miljardia euroa. Rahoitus olisi avustusmuotoista.

Lue myös: Suomi maksaisi EU:n koronaelvytyspaketista enemmän kuin saisi avustuksina takaisin

Italia saisi noin 81 miljardia euroa ja Espanja noin 77 miljardia euroa suoraa tukea, uutistoimisto AFP raportoi.

Miten rahoitusta perustellaan?

”Tämä on yhteinen sijoitus meidän yhteiseen tulevaisuuteemme”, komission puheenjohtaja von der Leyen sanoi keskiviikkona EU-parlamentissa.

Hän painotti puheessaan sisämarkkinoiden ja samanaikaisen toipumisen tärkeyttä. Hän varoitti, että jos nyt ei toimita, se tulee tulevaisuudessa kalliimmaksi kuin esitetyn rahoituspäätöksen tekeminen nyt.

”Heikentyvä taloustilanne yhdessä jäsenmaassa heikentää vahvan talouden näkymiä toisessa”, hän sanoi.

Von der Leyenin mukaan päätös rahoituksesta on kiireellinen ja poikkeuksellinen, mutta niin on koronapandemiakriisikin.

”Yhteistyön mallimme on uhattuna ennennäkemättömällä tavalla. Nyt on käänteentekevä hetki”, von der Leyen kuvasi.

Miten rahastoa on kommentoitu Suomessa?

Hallituspuolue vihreät antoi ehdotukselle tuoreeltaan tukensa.

”On hyvä, että komission ehdotus on mittaluokaltaan ja rakenteeltaan riittävä osaltaan auttamaan EU-maita jaloilleen ja uudistamaan talouttaan. Siksi vihreissä suhtaudutaan siihen rakentavan positiivisesti”, sanoo vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo blogikirjoituksessaan.

Ohisalon mukaan nyt on estettävä talousalueen hajoaminen, joka olisi haitaksi myös Suomelle.

Lue myös: Eurooppaministeri Tuppurainen elpymisrahastosta HS:lle: Suorien tukien suuri osuus yllätti, Suomi piti esillä toisenlaista linjaa

Oppositiopuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoo, että komission esitys ajaa Suomea ja muita EU-maita ”velkavankeuteen”.

”EU-eliitti kasvattaa kontrollia jäsenmaihin härskisti koronakriisin varjolla, jotta mikään muu maa ei voi toistaa brexitin kaltaista eroamista EU-liittovaltiosta”, Tavio sanoo tiedotteessaan.

Tavion mukaan on ilmeistä, että komission esitykset eivät kokonaisuudessaan ole hyväksi Suomelle.

”EU rikkoo omia sääntöjään ja pistää muut maat maksamaan Italian ja Espanjan heikosta taloudenpidosta.”

Miten ehdotusta on kommentoitu muissa EU-maissa?

Myös muiden EU-maiden johtajat ottivat tuoreeltaan kantaa komission esitykseen.

”Tärkeä päivä Euroopalle”, kirjoitti sosiaalisessa mediassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron.

Hänen mukaansa Ranskan ja Saksan yhteinen esitys koronaelvytysrahastosta teki komission esityksen mahdolliseksi.

”Meidän täytyy nopeasti saada aikaan kunnianhimoinen sopimus kaikkien eurooppalaisten kumppaneidemme kanssa.”

Myös Kreikan pääministeri Kyriákos Mitsotákis kiitteli komission esitystä.

”Rima on nyt asetettu korkealle. [EU-maiden päämiehistä koostuvan] Eurooppa-neuvoston on nyt noustava tilanteen tasalle”, hän kirjoittaa.

Espanja, yksi koronapandemian kovimmin kohtelemista maista, kiitteli niin ikään ehdotusta. Hallitus julkaisi lausunnon, jonka mukaan komission esitys vastaa moniin Espanjan vaatimuksista ja toimii hyvänä pohjana tuleville neuvotteluille.

EU:ssa tiukkaa talouskuria ajava neljän maan ryhmä, Hollanti, Ruotsi, Itävalta ja Tanska, teki aiemmin oman vastaehdotuksensa. Nelikon mielestä avustusten pitäisi olla lainamuotoisia ja niihin pitäisi liittyä esimerkiksi valtiontalouden hoitoon liittyviä ehtoja.

Hollanti kommentoi komission uutta esitystä sanomalla, että erimielisyydet ovat edelleen olemassa. ”Neuvottelut vievät aikaa. Tämä on vasta aloituspiste”, Hollannin EU-lähetystö twiittasi.

HS-analyysi|Saako EU pian verottaa meitä? Tänään julkistettava esitys koronarahastosta asettaa Suomen suurten valintojen eteen

EU|Tiukkaa talouskuria ajava EU-maiden nelikko esitteli oman ehdotuksen koronakriisin hoitamiseksi

Eurooppa|Saako uusi elpymisrahasto kasvattaa Suomen vastuuta muidenkin EU-maiden veloista? Vaihtoehto voi olla vielä huonompi, arvioivat suomalaiset ekonomistit

Rahoitus|Miten Eurooppaa hätärahoitetaan, ja mitä se maksaa Suomelle? HS kokosi kattavan listan EU:n päätöksistä

Euroopan unioni|Suomi maksaisi EU:n korona­elvytys­paketista enemmän kuin saisi avustuksina takaisin

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?