Suomi maksaisi EU:n korona­elvytys­paketista enemmän kuin saisi avustuksina takaisin - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Euroopan unioni

Suomi maksaisi EU:n korona­elvytys­paketista enemmän kuin saisi avustuksina takaisin

Komission laskelmien mukaan Suomi voisi saada avustuksia 3,5 miljardin euron edestä.

Julkaistu: 27.5. 17:48

Suomi voisi saada EU:n tulevasta koronaelvytyspaketista 3,5 miljardin euron avustukset koronakriisin hoitoon, kertovat HS:n näkemät komission laskelmat.

Laskelma perustuu oletukselle, että hätärahoituksen kokonaismäärä olisi komission esittämä 750 miljardia euroa. Komission esityksen mukaan jäsenmaita tuettaisiin sekä lainoilla että avustuksilla, joita maiden ei tarvitse maksaa takaisin. Avustusten osuus summasta olisi 500 miljardia euroa.

Suomelle mahdollisti tuleva 3,5 miljardin euroa pitää sisällään rahastosta saatavat avustukset sekä muut EU-ohjelmat, joihin komissio haluaa lisää rahaa osana elvytyspakettia. Komission laskelmissa Suomi ei saisi lainkaan lainoja.

Suomen saama osuus avustuksista olisi 0,7 prosenttia ja koko elvytyspaketista alle 0,5 prosenttia.

Nettona Suomi voi kuitenkin jäädä elvytyspaketissa maksajaksi.

Suomen tarkka maksuosuus kuitenkin riippuu siitä, kuinka EU:n elvytyspaketti päätetään rahoittaa. Komissio on esittänyt, että EU:lle luotaisiin uusia omia tulonlähteitä esimerkiksi digi- ja muovivero, hiilitullit ja päästökauppatulot, joilla elvytyspakettia varten otettavia lainoja voitaisiin maksaa takaisin.

Jos uusia tulonlähteitä ei luoda, vaihtoehtona on hankkia varat lainojen takaisinmaksua varten kokonaan jäsenmailta suurempina jäsenmaksuina. Elvytyspakettiin sisältyvät 250 miljardia euroa lainoja jäsenmaat maksavat itse takaisin.

 Rikkaimmat maat maksavat budjettiin enemmän kuin sieltä saavat.

Lue lisää: Eurooppaministeri Tuppurainen elpymisrahastosta HS:lle: Suorien tukien suuri osuus yllätti, Suomi piti esillä toisenlaista linjaa

Kunkin jäsenmaan jäsenmaksu määräytyy sen talouden koon mukaan, mittarina käytetään bruttokansantuloa. Rikkaimmat maat maksavat budjettiin enemmän kuin sieltä saavat, ja myös Suomi on nettomaksaja.

Vuonna 2018 Suomen osuus EU-budjetin maksuista oli 1,65 prosenttia. Näin Suomen maksuosuus 500 miljardin euron avustuksista olisi 8,3 miljardia euroa. Näin Suomi maksaisi elvytyspaketista enemmän kuin hyötyisi siitä suoraan rahallisesti.

Elvytyspaketti on tarkoitus rahoittaa pitkäaikaisella, 30-vuotisella lainalla, ja näin ollen myös takaisinmaksu jakautuu pitkälle ajanjaksolle. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia tarkkoja laskelmia maksuosuuksista on mahdoton tehdä, sillä maksuosuudet riippuvat siitä, kuinka maiden taloudet kasvavat. Maksuosuuksia muuttaa myös se, että Britannia eroaa EU:sta. Sen seurauksena Suomen jäsenmaksuosuus kasvaa.

Suurimmat hyötyjät elvytyspaketista olisivat Italia ja Espanja. Komissio on suunnitellut elvytyspaketin siten, että se kohdistuisi alueille ja aloille, jotka ovat pahiten kärsineet koronapandemiasta.

Italian saisi elvytyspaketista komission laskelmien mukaan 173 miljardia euroa, josta 82 miljardia euroa olisi avustuksia. Espanjan osuus olisi 140 miljardia euroa, josta 77 miljardia euroa avustuksia. Italia saisi kaikista avustuksista runsaat 16 prosenttia ja Espanja runsaat 15 prosenttia.

EU-talous|Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

EU-talous|Valtiovarainministeri Kulmuni arvostelee komission esitystä 750 miljardin euron rahoituspaketista: ”Ei tule menemään tällaisenaan läpi”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?