EU:n tukirahojen piti auttaa pahiten pandemiasta kärsineitä maita, mutta jakoperusteet ovatkin ihan toiset - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

EU:n tukirahojen piti auttaa pahiten pandemiasta kärsineitä maita, mutta jakoperusteet ovatkin ihan toiset

Suorien tukien jakoperusteissa ei huomioida lainkaan koronapandemian vaikutuksia jäsenmaiden talouteen.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui EU-parlamentissa Brysselissä keskiviikkona.

Julkaistu: 29.5. 11:34

Euroopan komissio esitti keskiviikkona EU:lle 750 miljardin euron koronaelvytyspakettia, joka komission mukaan auttaisi pandemiasta eniten kärsineitä maita ja yrityksiä kriisin yli. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka tehokkaasti elvytys kohdistuisi.

Komission omat laskelmat tukien jakautumisesta osoittavat, että merkittävä osa hätärahoituksesta olisi komission ehdottamassa mallissa menossa maille, jotka eivät kuulu kriisin suurimpiin kärsijöihin. Erityisesti Puola ja muut Itä-Euroopan maat olisivat paketin merkittävimpiä nettohyötyjiä, vaikka esimerkiksi koronakuolemien määrällä tai ennustetuilla talousvaikutuksilla mitattuna maat ovat selvinneet kriisistä toistaiseksi verraten vähin vaurioin.

Lisäksi komission asiakirjat osoittavat, ettei koronakriisin vaikutuksia jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmälle tai taloudelle edes oteta huomioon laskelmissa, joiden pohjalta komissio määrittelee, kuinka paljon suoria tukia kukin EU-maa voi enintään saada uudesta RFF-rahoitusvälineestä. 560 miljardin euron RRF on merkittävin yksittäinen osa komission kaavailemassa elvytyspaketissa, ja se muodostaisi paketin ytimen.

Komission ehdotuksen mukaan elvytys rakentuisi siten, että komissio hakisi markkinoilta 750 miljardia euroa lainaa ja jakaisi sitä jäsenmaille lainoina ja suorina tukina, joita ei tarvitse maksaa takaisin.

Suorien tukien osuus paketista on noin 500 miljardia euroa. Suorat tuet ovat saajille merkittävämpi tuen muoto, sillä sitä jäsenmaa ei joudu maksamaan takaisin itse, vaan maksamisen hoitavat yhdessä kaikki jäsenmaat.

Valdis Dombrovskis

”Tukea on tarjolla kaikille jäsen­maille, mutta se keskittyy maille, joihin kriisi on vaikuttanut eniten ja joissa tarve on suurin”, komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi torstaina.

Komission laskelmien mukaan euromääräisesti suurimmat tuet menisivät Italialle, Espanjalle ja Ranskalle. Yhdessä näiden maiden laskennallinen enimmäisosuus 500 miljardin euron suorien tukien potista olisi lähes 200 miljardia euroa.

Luku pitää sisällään RRF:stä jaettavat tuet sekä EU:n rahoitusohjelmien kautta tulevat tuet.

Näihin maihin koronapandemia on iskenytkin lujaa. Italiassa on kuollut koronavirukseen noin 33 000, Ranskassa yli 28 000 ja Espanjassa yli 27 000 ihmistä. Myös taloudellisten vahinkojen ennustetaan olevan mittavia.

Kuitenkin neljänneksi suurin suorien tukien saaja olisi Puola lähes 38 miljardilla eurolla.

Maa ei ole kärsinyt koronapandemiasta muita EU-maita pahemmin. Väkilukuun suhteutettuna koronakuolemien määrä on puolet pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.

Lisäksi komission tuoreimman talousennusteen mukaan juuri Puolan talous selviäisi koronakriisistä tänä vuonna vähimmin vaurioin: talouden ennustetaan supistuvan vain runsaat 4 prosenttia, kun koko EU:n talouden ennustetaan supistuvan yli 7 prosenttia.

Talousennusteisiin sisältyy nyt poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, ja luvut ovat vain suuntaa-antavia.

Myös useat muut Itä-Euroopan maat ovat saamassa elvytyspaketista huomattavia summia: Romanian enimmäisosuus suorista tuista on lähes 20 miljardia euroa, Bulgarian 9 miljardia ja Tšekin, Unkarin ja Slovakian kunkin noin 8 miljardia euroa.

Lisäksi suhteutettuna talouden kokoon Italian, Espanjan ja Ranskan suorat tuet ovat vaatimattomia verrattuna Itä-Euroopan maiden tukiin.

Suhteellisesti suurimman elvytysruiskeen paketista on saamassa Bulgaria, jonka 9 miljardin euron enimmäistukipotti olisi kooltaan 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Maan viralliset koronakuolleisuusluvut kuuluvat Euroopan matalimpiin.

Merkittävän, lähes 23 miljardin euron tukipotin olisi saamassa myös Kreikka. Koronakuolleisuus maassa on EU:n alhaisimmasta päästä, mutta toisaalta maan talous nojaa hyvin vahvasti turismiin, jonka pandemia on käytännössä lopettanut. Euroopan komission tuoreimman talousennusteen mukaan Kreikan bruttokansantuote romahtaisi tänä vuonna eniten koko EU:ssa.

Koronatukien kohdentuminen näyttäytyy entistä kyseenalaisempana, kun katsotaan perusteita, joilla tuet komission esityksessä jaettaisiin. Esimerkiksi 560 miljardin euron RFF-rahoitusvälineen tukien jakoperusteissa ei oteta lainkaan huomioon sitä, kuinka koronapandemia on vaikuttanut eri maihin kuluvana vuonna.

RFF:n perustamisasetuksen liitteissä kuvataan laskukaava, jolla maakohtaiset enimmäistukirajat määritellään. Laskelmissa otetaan huomioon maan väkiluku, tulotaso (bkt asukasta kohti) sekä viiden viime vuoden keskimääräinen työttömyysaste. Toisin sanoen tukea saa sitä enemmän, mitä suurempi ja köyhempi maa on ja mitä enemmän siellä oli työttömiä ennen koronakriisin alkua.

Dombrovskis selitti komission jakoperusteita torstaina.

”Elpyminen on monimutkainen monen tekijän summa. Ei ole kyse ainoastaan syntyneestä vahingosta, vaan myös kyvystä ottaa isku vastaan ja sen jälkeen palata kasvuun. Siksi otamme laskelmissa huomioon muun muassa suhteellisen hyvinvoinnin ja työttömyyden.”

On muistettava, että komission arviot maiden enimmäistuista eivät tarkoita, että maat olisivat automaattisesti saamassa tällaisen potin. Tukien saantiin liittyy ehtoja. Komissio esittää, että maat antavat komissiolle suunnitelman tukien käytöstä, ja komissio sitten arvioi, tukevatko esitetyt käyttökohteet esimerkiksi talouden kasvupotentiaalia tai EU:n ilmastotavoitteita.

Maantieteellisen kohdentumisen lisäksi voi kysyä, kohdistuisiko EU:n koronaelvytys ajallisesti oikein.

Paolo Gentiloni

Talous­komissaari Paolo Gentiloni sanoi torstaina, että komission tavoitteena on, että 60 prosenttia suorista tuista voitaisiin myöntää viimeistään vuonna 2022 ja loput vuoteen 2024 mennessä. Lainahakemukset pitäisi jättää vuoteen 2024 mennessä. Tämä siis sillä oletuksella, että EU-maat ja Euroopan parlamentti pystyvät nopeasti sopimaan elvytyspaketin perustamisesta ja sen yksityiskohdista.

Näin EU:n koronaelvytys alkaisi merkittäviltä osin vasta, kun talouden elpyminen on jo muutenkin todennäköisesti käynnissä. Elvytyksen perusidea on, että julkinen sektori kasvattaa esimerkiksi investointeja tilanteessa, jossa yritysten investoinnit pysähtyvät ja kulutus vähenee, ja loiventaa näin laskusuhdannetta. Monet tahot ennustavat, että EU:n talouden elpyminen voisi käynnistyä jo loppuvuonna. Komission ennusteen mukaan koko EU on jo ensi vuonna tukevasti kasvu-uralla.

Komission esitys on monella tapaa periaatteellisesti merkittävä, sillä se veisi EU:ta uuteen suuntaan. Esitystä on perusteltu koronakriisin taltuttamisella, mutta on kyseenalaista, kuinka tehokas paketti itse asiassa on elvytystarkoituksessa.

HS-analyysi|Saako EU pian verottaa meitä? Tänään julkistettava esitys koronarahastosta asettaa Suomen suurten valintojen eteen

EU-talous|Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

EU-talous|Valtiovarainministeri Kulmuni arvostelee komission esitystä 750 miljardin euron rahoituspaketista: ”Ei tule menemään tällaisenaan läpi”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?