Soten yllättävin kiista: Hallitus vääntää nyt siitä, saako Savonlinnan seutu vaihtaa maakuntaa - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Sote-uudistus

Soten yllättävin kiista: Hallitus vääntää nyt siitä, saako Savonlinnan seutu vaihtaa maakuntaa

Sote-lait on tarkoitus lähettää lausunnolle kesäkuun puolivälissä. Suurimmat tämänhetkiset erimielisyydet liittyvät tulevien maakuntien rahoitukseen sekä maakuntajakoon.

Tulevassa sote-uudistuksessa maakunnat ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen.

Julkaistu: 30.5. 2:00, Päivitetty 30.5. 8:59

Koronakriisin varjossa hallitus ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat saaneet sosiaali- ja terveydenhuollon eli soten uudistamiseen liittyvät lakiesitykset lähes valmiiksi.

Edellisen hallituksen yritys soten uudistamiseksi päättyi epäonnistumiseen. Tuolloinkin alkuvaihe sujui vauhdikkaasti, ja varsinaiset vaikeudet alkoivat vasta sitten, kun uudistus eteni eduskunnan käsittelyyn eikä kestänyt kriittistä tarkastelua.

Nykyisten hallituspuolueiden kesken suurimmat tämänhetkiset erimielisyydet liittyvät tulevien maakuntien rahoitukseen sekä maakuntajakoon.

Maakuntajaossa kivistää erityisesti se, että Savonlinnan seutu haluaisi tehdä sotessa yhteistyötä Kuopion eikä Mikkelin kanssa, mikä hajottaisi Etelä-Savon maakunnan. Tätä erityisesti keskusta ei toivo, koska se ei halua vastaavien rajakiistojen leviävän muualle Suomeen.

HS:n tietojen mukaan keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni ei haluaisi lähettää edes arvioitavaksi sellaista vaihtoehtoa, jossa Savonlinna saisi vaihtaa maakuntaa. Vaihdos voisi vaikuttaa muun muassa vaalipiirijakoon.

Rahoituksessa hiertää jo edellisestä uudistuksesta tuttu kaava eli se, että osa maakunnista tulee saamaan vähemmän rahaa käytettäväksi soteen kuin ne nyt käyttävät. Tämä koskee erityisesti Uuttamaata. Osa maakunnista puolestaan voittaa uudistuksessa.

Rahat on tarkoitus jakaa muun muassa sen perusteella, mikä on maakunnan väestön terveydentila. Siitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laskenut aiempaa tarkempia mittareita.

Rahanjakomekanismin hienosäädössä erityisesti Rkp on vahtinut, että ruotsinkieliset alueet ja Uusimaa eivät menettäisi liikaa. Rkp ei ole toistaiseksi tyytyväinen ehdotettuun rahoituspohjaan.

Vuosi sitten hallitusneuvotteluissa päätettiin, että Suomeen tulee 18 itsehallinnollista maakuntaa, joille sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta. Myös pelastustoimen järjestäminen siirtyy maakuntien tehtäväksi.

Hallitus on toistaiseksi pysynyt aikataulussa. Maakuntien perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvä lakiesitysten paketti on tämänhetkisen tiedon mukaan lähtemässä ulkopuolisten lausunnonantajien arvioitavaksi 15. kesäkuuta.

Hallituksen on tarkoitus esitellä uudistuksen etenemistä tiedotustilaisuudessa ensi viikon lopulla. Hallituksen pohjaesitys ei vielä tuolloin ole välttämättä valmis.

Tulossa on jälleen järkäleen verran lakitekstiä. Viimeksi soten ”ydinlaki” eli lakiesitys maakuntien perustamisesta ja sote-palveluiden järjestämisestä oli printattuna laajuudeltaan tuhat sivua, ja samaa on luvassa nytkin.

Edellinen sote-uudistus tuotti kilokaupalla paperia perustuslakivaliokunnan pöydälle. Kuva kokouksesta helmikuulta 2019.

Jos kaikki menee kuten hallitus haaveilee, ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin vuonna 2022. Maakunnat aloittaisivat vuonna 2023, jolloin niille siirtyisi sote-vastuun lisäksi myös muhkea määrä kuntien soteen liittyvää omaisuutta, lähinnä kiinteistöjä.

Vuosi sitten sovittiin, että maakunnat aloittavat valtion rahoittamina. Nykyisin kunnat keräävät toimintojensa rahoittamiseksi kuntaveroa, mutta maakunnille vastaava maakuntaveron mahdollisuus on vasta suunnitteilla.

Hallitus on pannut keskustan kansanedustajan Esko Kivirannan johtaman komitean pohtimaan, millainen maakuntaverosta tulisi. Hallituksen ehtona on, että verotus ei saa maakuntaveron takia kiristyä.

Väliaikana maakuntien kaikkiaan noin 20 miljardin euron sote-rahoitus tulee valtion budjetista ja määräytyy pääosin sen mukaan, mikä on alueen palvelutarve.

Muita rahoituskriteereitä olisivat muun muassa asukasmäärä ja asukastiheys, vieraskielisten asukkaiden määrä tai alueen kaksikielisyys sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin.

Osa hallituspuolueista toivoisi maakuntaveron tulevan voimaan mahdollisimman pian, mutta erityisesti valtiovarainministeriö (VM) on harannut vastaan. Kun rahoitus kulkee valtion budjetin kautta, valtion kirstunvartijan valta soten rahankäyttöön pysyy vahvana.

THL on laskenut sote-palveluille maakunnittaiset ja myös kuntakohtaiset tarvekertoimet.

Maakunnista palvelutarve on suurinta vanhenevassa Etelä-Savossa ja pienintä Uudellamaalla, jossa väestö on nuorta ja tervettä. Tämä tulee heijastumaan rahoitukseen niin, että Uusimaa saa suhteessa vähemmän rahaa asukasta kohti kuin Etelä-Savo.

Uudenmaan kunnat ovat olleet tulevasta rahoitusratkaisusta huolissaan.

Suomen isot terveyserot näkyvät erityisesti kuntakohtaisissa laskelmissa. Sallassa, Rautavaaralla ja Vesannolla tarvekerroin oli yli 1,7. Se tarkoittaa, että nämä kunnat tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta yli 70 prosenttia enemmän asukasta kohti kuin kunnat keskimäärin.

Pienin suhteellinen tarve on Kauniaisissa (tarvekerroin 0,66) ja Espoossa (0,70).

Aiemmin hallitusneuvotteluissa sovittu jako 18 maakuntaan täydentyi viime vuoden lopussa Uudenmaan erillisratkaisulla, jossa Uusimaa jaetaan soten ja pelastustoimen järjestämisessä neljään itsehallintoalueeseen ja Helsingin kaupunkiin.

Tämä etenee sovitun mukaisesti, mutta nyt vaikeutena on Savo, jossa keskusta ei ole katsonut hyvällä Savonlinnan seudun halua siirtyä Etelä-Savosta Pohjois-Savoon. Savonlinna pelkää keskussairaalansa näivettyvän, jos kaupunki pakotetaan samaan maakuntaan Mikkelin kanssa.

Lue lisää: Etelä-Savo taistelee sairaaloistaan niin, että koko maakunta uhkaa repeytyä rikki

On mahdollista, että hallitus lykkää ongelmaa eteenpäin ja ratkaisee Savon maakuntarajat vasta sitten, kun on ensin kuullut lausuntopalautteen.

Terveydenhoito|Lakeja vasta kirjoitetaan, mutta sote-uudistuksen toteutus alkoi jo: ensin menevät remonttiin terveyskeskukset

Etelä-Savo taistelee sairaaloistaan niin, että koko maakunta uhkaa repeytyä rikki

Uusimaa on jatkossa Helsinki ja neljä maa­kuntaa – hallituksen lupaama soten erillis­ratkaisu etenee

Sote-uudistus tulee, mutta rahoituksesta ei ole tietoa – Helsinki, Espoo ja Vantaa pelkäävät, ettei kaupungeille jää rahaa tärkeisiin investointeihin

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?