Liikenneministeri Harakka tyrmää vihreiden toiveen miljardin euron joukkoliikennetuesta suurimmille kaupungeille - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Liikenne

Liikenneministeri Harakka tyrmää vihreiden toiveen miljardin euron joukkoliikennetuesta suurimmille kaupungeille

Sdp:n Timo Harakan mukaan liikenne- ja viestintäministeriön esitys kaupunkien joukkoliikenteen menetysten korvauksiksi on enintään sata miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) esitys suurten kaupunkien joukkoliikennekorvauksista on kuukauden myöhässä.

Julkaistu: 30.5. 10:53, Päivitetty 30.5. 16:53

Ensi viikolla käsiteltävään neljänteen lisäbudjettiin sisältyy nopeasti käynnistettäviä liikenteen elvytyshankkeita eri puolelle maata.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) esitys suurten kaupunkien joukkoliikennekorvauksista on liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan kuukauden myöhässä.

Vihreiden puheenjohtaja Ohisalo esitti lauantaina STT:n haastattelussa miljardin euron tukea kuuden suurimman kaupungin joukkoliikenteelle. Ohisalon mukaan summasta puolet käytettäisiin koronaepidemiasta johtuvien lippu- ja verotulojen menetysten korvaamiseen ja toinen puoli raiteisiin ja muuhun joukkoliikenteen kehittämiseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön esitys suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen menetysten korvauksiksi on Harakan mukaan suuruudeltaan enintään sata miljoonaa euroa. Hän huomauttaa, että sellaisenaankin kyseessä on moninkertainen lisäys vuosittaiseen joukkoliikennetukeen.

”Tämä (sata miljoonaa) oli liikenne- ja viestintäministeriön esitys. Totta kai olen varautunut siihen, että valtiovarainministeriö harvemmin suurentaa sitä, mitä esitetään”, Harakka sanoo STT:lle.

”Realismia on se, että korvaus on enintään sitä luokkaa. Siksi on aika turhanaikaista lähteä puhumaan miljardista, kun jokainen euro hyviin ja välttämättömiin liikennehankkeisiin on tiukassa.”

Koronaepidemiasta johtuvan joukkoliikennekorvauksen ohella ensi viikon lisäbudjetissa on Harakan mukaan tarkoitus käsitellä kolme muuta kokonaisuutta.

Ne ovat elvytyspaketti nopeasti käynnistettävistä väylähankkeista kaikkialle Suomeen sekä ministeriön omista varoista erillinen tuki teollisten investointien tukemiseksi.

Ohisalon mielestä Suomen kuusi suurinta kaupunkia tarvitsevat joukkoliikenteen turvaamiseksi yhteensä noin miljardin euron raideinvestointi- ja tukipaketin.

Ohisalo kertoi STT:lle, että asiasta on keskusteltu hallituksen sisällä. Hänen oma tavoitteensa on, että päätöksissä päästäisiin alkuun pian ja loputkin päätökset saataisiin tehtyä tämän vuoden lisätalousarvioissa. Neljännestä lisätalousarviosta neuvotellaan ensi viikolla.

Siitä voit lukea lisää täällä: Hallitus paikkaa etäkevään jälkiä – lasten ja nuorten opetukseen ja palveluihin tulossa runsaasti lisärahaa

”Kyse olisi uudesta elvytysrahasta, jotta talous lähtisi taas kohenemaan. Infran rakentaminen lisää työllisyyttä, oli kyse sitten raiteista tai esimerkiksi pyörä- tai kävelyteistä. Parasta tässä tilanteessa olisi tietenkin panostaa hankkeisiin, joissa olisi mahdollista saada kuokka heti maahan.”

Suurimmat kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku.

”Joukkoliikenteen tilanne on akuutti, ja siinä täytyy päästä pian eteenpäin. Suuret kaupungit ovat kärsineet koronasta eniten, ja yksi iso kärsijä on joukkoliikenne. Lipputulojen ja kaupunkien verotulojen romahtaminen osuu joukkoliikenteeseen pahasti”, Ohisalo sanoo.

 ”Ihmisten matkustusprioriteetit tuntuvat myös olevan murroksessa tässä ajassa.”

Vihreät on halunnut profiloitua hallituksessa kaupunkipuolueena. Ohisalo muistuttaa kuitenkin, että koko hallitus on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

”Joukkoliikenne on niin keskeinen osa, että ilman sitä me ei päästä päästötavoitteeseen. Tiettyä ehtoa tuen saamiselle on siinä, että kaupungin joukkoliikenne itsessään toimii ja että se tulee vähentämään myös päästöjä.”

 Ohisalon oma unelma olisi pyöräbaana läpi Suomen Helsingistä pohjoiseen.

Hallitusohjelmaankin on kirjattu, että joukkoliikennekalusto pyritään vaihtamaan vähäpäästöisempään. Kaupungit voisivat käyttää vihreiden esittämää tukea esimerkiksi uusiin raitioteihin, joita on rakenteilla Tampereella ja suunnitteilla ainakin Turussa ja pääkaupunkiseudulla.

Ohisalo ei mainitse kaupungeissa meneillään olevia sisäisiä hankkeita nimeltä, koska niistä käydään parhaillaan neuvotteluita.

”Suurista kaupungeista löytyy useita hankkeita”, hän vain sanoo.

Aktiiviseksi pyöräilijäksi tiedetyn Ohisalon oma unelma olisi pyöräbaana läpi Suomen Helsingistä pohjoiseen.

Julkisuudessa on uusien raitioteiden lisäksi puhuttu ainakin Espoon kaupunkiradasta, jonka ratasuunnitelman voimassaoloaika jatkuu vuoden 2023 loppuun asti. Sen kaksi eteläisintä raidetta olisivat tiheän kaupunkijunaliikenteen käytössä ja kaksi pohjoisinta raidetta nopean lähiliikenteen ja Turun suunnan kaukoliikenteen käytössä.

Hallitus odottaa seuraavaksi EU-tukea pitkän aikavälin isoihin raidehankkeisiin, kuten Turun tunnin junaan ja Suomi-rataan. Liikenneministeriöstä kerrotaan, että tukipäätöksiä olisi tulossa näillä näkymin loppukesästä.

Ohisalo uskoo, että komission ulostulo vihreästä elvytyspaketista lyö osaltaan vauhtia sille, että liikkuminen Euroopassa saadaan mahdollisimman pitkälle sähköistettyä vähäpäästöiseksi ja päästöttömäksi.

Lisää komission esityksestä voit lukea täältä: Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisestä valmistui torstaina. Sen mukaan nykyisten ratojen kehittäminen olisi kannattavinta, mutta uudet yhteydet Porvoon kautta toisivat kuitenkin suurimman hyödyn.

”Myös raiteiden korjausinvestoinnit ovat tärkeitä. Toimintavarmuus ja nopeus nykyisillä radoilla on turvattava”, Ohisalo sanoo.

Vihreät on pitänyt esillä mahdollisuutta päästä yöjunalla Oulusta Tukholmaan, ja hallitusohjelmassakin luvataan toteuttaa sähköistys Kemistä Laurilan kautta Haaparantaan.

”Tämä on herättänyt paljon kiinnostusta. Ihmisten matkustusprioriteetit tuntuvat myös olevan murroksessa tässä ajassa.”

Kyse ei ole pelkästään raiteista. Aktiiviseksi pyöräilijäksi tiedetyn Ohisalon oma unelma olisi pyöräbaana läpi Suomen Helsingistä pohjoiseen.

Vihreät rahoittaisivat joukkoliikenteen kehittämistä ja kevyen liikenteen väyliä myös autoilijoiden ruuhkamaksuilla. Ohisalon mukaan puolueen tavoite on, että lainsäädäntö etenisi niin nopeasti kuin mahdollista ja tulisi voimaan vielä tällä hallituskaudella.

”Tärkeintä on, että saadaan kaupungeille mahdollistettua ruuhkamaksujen käyttäminen. Hallitusohjelmassa ruuhkamaksut on mukana, ja tällä hallituskaudella pitää saada se laki voimaan niin että kaupungit voivat sitten itsenäisesti tehdä päätöksiä.”

Tarkoitus on mahdollistaa ruuhkamaksut vain alueilla, joissa kulkijalla on valittavanaan muitakin vaihtoehtoja kuin auto.

Ohisalo näkee asiassa vain hyviä puolia: kenenkään ei tarvitsisi seistä ruuhkissa, ilmanlaatu paranisi, päästöt vähenisivät ja ihmiset ehkä liikkuisivat enemmän, jos pyöräily ja kävely yleistyisivät. Hän uskoo, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kaupungit tarttuvat tilaisuuteen, kun se tulee mahdolliseksi.

”Ihan varmasti kaupunkien kannattaa edetä asiassa, moni varmasti näkee että siitä olisi hyötyä.”

Hallituksessa on puolueita, jotka eivät tiettävästi ole olleet ruuhkamaksuista yhtä innostuneita, mutta Ohisalon mukaan kaikki hallitusohjelman kirjaukset ovat edelleen täysin voimassa, jos toisin ei ole sovittu.

”Nyt on puhuttu siitä, että hallitusohjelman talouspoliittiset kirjaukset saattavat mennä uusiksi. Niistä neuvotellaan varmasti vielä, mutta kaikki muu on aivan tavanomaisesti siellä edelleen.”

Lisäbudjetti|Hallitus paikkaa etäkevään jälkiä – lasten ja nuorten opetukseen ja palveluihin tulossa runsaasti lisärahaa

Julkinen liikenne|Väyläviraston selvitys Itä-Suomen junayhteyksien kehittämisestä: Nykyisten ratojen kehittäminen kannattavinta

EU-talous|Von der Leyen: 750 miljardin euron elpymisrahoitus on sijoitus EU:n tulevaisuuteen – Suomen saama osuus arviolta 3,5 miljardia euroa

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?