Hallitusta odottaa vaikea päätös: Suomessa olisi vihdoin tarjontaa kasvosuojuksista, mutta STM:n selvitys tyrmäsi hyödyt - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Hallitusta odottaa vaikea päätös: Suomessa olisi vihdoin tarjontaa kasvosuojuksista, mutta STM:n selvitys tyrmäsi hyödyt

Keski- ja Etelä-Eurooppa luottavat kasvosuojuksiin ja haluavat kansalaisten hankkivan ne pääosin itse.

Kasvomaskein suojautuneita HSL:n lipuntarkastajia raitiovaunupysäkillä Lasipalatsin edessä Helsingissä 27. toukokuuta.

Julkaistu: 30.5. 14:45

Hallitus saa ensi viikolla osana sosiaali- ja terveysministeriön kasvosuojusselvitystä myös tilannekatsauksen siitä, miten kasvosuojukset on rahoitettu eri Euroopan maissa.

Tälläkin on merkitystä, kun hallitus ensi viikolla pohtii, mitä Suomessa pitäisi tehdä kasvosuojusten suhteen.

Perjantaina julkistettu sosiaali- ja terveysministeriön selvitys päätyi siihen, että kasvosuojusten hyödyt koronaviruksen ehkäisyssä ovat vähäiset tai olemattomat. Johtopäätös perustuu asiasta julkaistujen kansainvälisten tutkimusten yhteenvetoon.

Lue lisää: Selvitys: Kasvomaskien käytöstä ei ole juuri hyötyä – Hallitus päättää Suomen linjasta ensi viikolla

Useat Euroopan maat ovat silti päätyneet suosittamaan tai jopa velvoittamaan, että kansalaiset käyttävät maskeja. Niitä käytetään joko koko ajan ulkona liikuttaessa tai tietyissä tilanteissa, esimerkiksi julkisessa liikenteessä tai kaupassa.

Näin siitä huolimatta, että varmasti näissäkin maissa osataan lukea ja tiedetään tieteellisen näytön ohuus.

Maiden päättäjät todennäköisesti ajattelevat, että suojuksista ei ole suurta haittaa, mutta niistä voi olla silti hyötyä, jos ne estävät pärskeiden ja pisarapilvien leviämistä ilmaan.

Osa maista velvoitti suojusten käyttöön heti, kun epidemia alkoi levitä. Lisäksi monissa maissa suosituksista on siirrytty pakollisuuteen siinä vaiheessa, kun liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia on purettu.

Taustalla on myös halua varmistaa, että kansalaiset ymmärtävät tilanteen olevan yhä vakava. Kun kansalainen virittelee kasvosuojusta naamalleen, hän muistaa pysyä muutenkin valppaampana kontakteissaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan suojusten rahoitusmallit vaihtelevat paljon niissä maissa, joissa voimassa on suositus tai velvoite.

Joissakin maissa valtio on jakanut väestölle uudelleen käytettäviä suojuksia yhden tai kaksi, joissain paikoin suojuksia jaetaan liikennevälineissä ja joskus suojusten hinnoittelua on pyritty säätelemään asettamalla hintakattoja tai alentamalla suojusten arvonlisäveroa.

Selvityksen perusteella useimmissa maissa ihmiset hankkivat ja maksavat suojuksensa itse.

Esimerkiksi Hollannissa on kesäkuun alusta suojuspakko julkisessa liikenteessä, ja ihmiset vastaavat itse suojusten hankinnasta. Valtio tarjoaa suojukset vain julkisen liikenteen kuljettajille ja tarkastajille.

Italiassa on kasvosuojuspakko suljetuissa julkisissa tiloissa, mutta ohjeistuksessa on alueellisia eroja. Pääsääntöisesti jokainen hankkii kasvosuojuksen itse. Italian hallitus on jakanut alueille yli 200 miljoonaa kasvosuojusta, ja myös alueet ovat jakaneet kasvosuojuksia ilmaiseksi.

Italiassa avattiin rantakohteita 29. toukokuuta. Kasvomaskein suojautuneita kävelijöitä Ostian rannikolla.

Itävallassa on kasvosuojuspakko kaikissa julkisissa, tiloiltaan suljetuissa alueissa kuten liikennevälineissä sekä ruoka- ja muissa elintarvikekaupoissa. Suurten kauppojen pitää tarjota asiakkaille kasvosuojus, jos heillä ei ole omaa.

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz tiedotustilaisuudessa 29. toukokuuta.

Ranskassa kasvosuojusten käyttöpakko on voimassa julkisessa liikenteessä sekä kouluissa yli 11-vuotiailla. Myös kaupoilla on mahdollisuus vaatia asiakkailtaan suojuksen käyttöä.

Ranskalaiset maksavat kasvosuojukset pääosin itse, mutta valtio on tullut hinnassa vastaan alentamalla arvonlisäveroa 20 prosentista viiteen prosenttiin. Sama on tehty Belgiassa.

Belgiassa valtio on lisäksi luvannut kansalaisille vähintään yhden kankaisen suojuksen, jonka jakelusta vastaavat kunnat.

Euroopan käytännöissä on Suomen hallitukselle pohdittavaa, kun se ensi viikolla tekee linjaustaan. Erityisesti keskustan ministerit ovat hallituksen kokouksissa nostaneet esiin ajatuksen, että näin monet maskisuositukseen päätyneet maat eivät voi olla täysin väärässä.

Suomessa hallitus ei olisi epidemian alkuvaiheessa voinut edes antaa suositusta kasvosuojuksista, koska niistä oli tuolloin paha pula. Hyvätasoiset suojukset piti säästää hoitohenkilökunnalle, eikä niin sanottu kansanmaskituotanto ollut vielä käynnistynyt.

Nyt kotimaista tuotantoa alkaa olla jo paljon, sekä ammattikäyttöön että kansalaisille. Kesko ja S-ryhmä tuovat pian marketteihin myyntiin kertakäyttöisiä kuitukankaisia kansanmaskeja, ja kankaisia ommellaan koneet punaisina eri puolilla Suomea.

Tarjontaa on, mutta syntyykö kysyntää, jos hallitus jättää suojautumisen ihmisten oman harkinnan varaan?

Keskon pääjohtaja Mikko Helander toivoi viikko sitten Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että hallitus suosittelisi maskien käyttöä.

Jos hallitus päätyy suositukseen julkisten tilojen tai esimerkiksi julkisen liikenteen osalta, vastaan tulee uusia hankalia kysymyksiä. Ihmiset saattavat kysyä, eikö olisi reilua sitten myös tukea kasvosuojusten hankintaa. Euroopan esimerkit osoittavat, että keinoja siihen on.

STM:n selvitys tyrmää kasvomaskien hyödyt sen verran perusteellisesti, että hallituksella voi olla iso kynnys päätyä suosituksiin. Näyttäisi erikoiselta tilata ensin huolellinen selvitys ja sitten heittää sen johtopäätöksillä vesilintua.

Selkänojaa tulee myös siitä, että maskipakkoja tai -suosituksia ei ole Suomelle läheisimmässä maaryhmässä eli muissa pohjoismaissakaan – ja niistä Norja ja Tanska ovat koronaviruksen kanssa samanlaisessa rauhoittuneessa tilanteessa kuin Suomi.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat