Pahin on vasta edessä koronakriisissä, uskoo iso osa suomalaisista – Huolella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia talouteen - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-gallup

Pahin on vasta edessä koronakriisissä, uskoo iso osa suomalaisista – Huolella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia talouteen

Koronaviruksen aiheuttama huolestuneisuus on sidoksissa varovaiseen kuluttamiseen – ja kulutus muodostaa yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta.

Kauppakeskus Iso Omena Espoossa oli hiljainen 27. huhtikuuta.

Julkaistu: 31.5. 2:00, Päivitetty 31.5. 7:30

Ravintolat avaavat jälleen ovensa, mutta palaavatko asiakkaat?

Vaikka rajoitustoimia puretaan asteittain, koronaviruspandemian aiheuttama epävarmuus ja huoli kalvavat edelleen monen suomalaisen mieltä. Tämä ilmenee mielipidemittauksesta, jonka Helsingin Sanomat teetti Kantar TNS:llä toukokuun lopulla.

Kun suomalaisilta kysyttiin, onko koronakriisin pahin vaihe edessä vai takana, huomattavasti suurempi osa uskoi sen olevan vielä edessäpäin.

Lisäksi noin 66:ta prosenttia suomalaisista koronavirus huolestuttaa vähintään jonkin verran. Huhtikuun alussa lukema oli 73 prosenttia.

Epävarmuus heijastuu myös kulutuskäyttäytymiseen, jolla on merkittävä rooli siinä, kuinka pitkä ja syvä koronaviruspandemian aiheuttamasta talousromahduksesta muodostuu.

Suomen pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum

”Tämä vahvistaa sitä käsitystä, että epävarmuus tekee kuluttajista varovaisia. Tiedämme talous­tieteen perusteella, että epävarmuus voi jopa aiheuttaa taantumia, ja toisaalta taantumat aiheuttavat epävarmuutta. Muiden talousvaikutusten lisäksi epävarmuus itsessään jarruttaa talouden toipumista”, sanoo Suomen pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum, joka tutustui mittauksen tuloksiin HS:n pyynnöstä.

Noin kolmannes vastaajista kertoo muuttaneensa rahankäyttöään varovaisemmaksi. Suurin piirtein sama osuus vastaajista arvioi vähentävänsä sekä ravintolassa käyntiä että matkailua verrattuna aikaan ennen rajoitusten asettamista. Obstbaum pitää lukemaa merkittävänä.

Alla olevat grafiikat kuvaavat tarkemmin ihmisten aikeita. Juttu jatkuu niiden jälkeen.

Pelolla ja epävarmuudella on taipumus ketjuuntua kulutuksessa näkyväksi poluksi, kertoo Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

”Koronassa tartunta tarkoittaa sitä, että olen ihmisiä lähellä tai samassa tilassa. Se tarkoittaa sitä, etten mene kauppaan, en liiku missään, en osta vaatteita, ei ole tilaisuuksia, mihin menen, eikä minun siksi tarvitse ostaa meikkejä”, Räsänen kuvaa.

Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen tutkii koronaviruspandemian vaikutuksia.

Tällä hetkellä myös Räsäsen tutkimustyön keskiössä ovat koronaviruspandemian vaikutukset. Aiemmin hän tutkinut muun muassa Kauhanjoen ja Jokelan koulusurmia.

”Epävarmuudet ovat toisiinsa liittyviä. Ne heijastuvat siten, että esimerkiksi väkivallan pelon takia ihminen muuttuu varovaisemmaksi. Jos jossakin on tapahtunut koulusurma, pelko laajenee koskemaan myös sitä, tapahtuuko jotakin vastaavaa kaupassa”, Räsänen kuvaa.

”Ihmisellä on pelko tuntemattomasta uhasta, joka laajenee kaikkeen muuhun, mihin saattaa liittyä epävarmuutta. Jos emme tiedä, tuleeko toinen aalto, uskallanko lähteä ottamaan sellaista riskiä, että vaihdan nyt asuntoa?”

Ilmiö näkyy myös HS:n kyselyn tuloksissa. Mitä huolestu­neempi vastaaja sanoo olevansa korona­viruksen vuoksi, sitä toden­näköisemmin hän myös vastaa muut­taneensa rahan­käyttöään aiempaa varovai­semmaksi sekä vähen­tävänsä mat­kailua ja ravintoloissa käyntiä.

Enemmistön omassa taloudessa koronakriisi ei kyselyn mukaan ole tuntunut eivätkä he ole muuttaneet sen vuoksi rahankäyttöään varovaisempaan suuntaan.

Kuitenkin kaikista vastaajista yli kolmasosa kertoi muuttaneensa rahankäyttöään varovaisempaan suuntaan. Luku oli 54 prosenttia niiden vastaajien joukossa, jotka mittauksessa vastasivat koronaviruksen huolestuttavan heitä paljon. Keskimääräistä varovaisempia ovat myös ne vastaajat, jotka arvioivat koronakriisin pahimman vaiheen olevan vasta edessä.

Kulutuskäyttäytymisellä on Meri Obstbaumin mukaan merkittävä rooli myös talousennusteiden laatimisessa. Suomen pankki ennusti notkahdusta talouskehitykseen viime vuoden joulukuussa jo ennen pandemiaa, ja Tilastokeskuksen perjantaina julkistamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui tämän tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen nähden.

Vastaavasti kulutuksella on suuri merkitys siinä, kuinka pitkä ja syvä koronaviruspandemian aiheuttamasta talousromahduksesta muodostuu.

Hallituksen määräyksellä suljetut ravintolat saavat jälleen avata ovensa maanantaina. Suljettu ravintola kauppakeskus Sellossa kuvattiin 1. huhtikuuta.

Suomessa kotitalouksien kulutuksen merkitys kansantaloudelle on hieman alhaisempi kuin euroalueella keskimäärin. Tästä huolimatta yksityisen kulutuksen osuus bruttokansantuotteesta on yli puolet.

Lisäksi palvelualat ovat suuria työllistäjiä, ja kuluttamisella on tuntuva vaikutus myös arvonlisäveroihin, jotka ovat valtion suurin yksittäinen tulonlähde. Tänä vuonna arvonlisäveron sekä alkoholi- ja tupakkaverojen piti tuoda valtion 47 miljardin euron tuloista lähes puolet.

Meri Obstbaum kertoo, että Suomen pankin tulevassa ennusteessa uskotaan talouden elpymisen ottavan aikaa, vaikka yhteiskunta nyt avautuu.

”Nopea v-muotoinen elpyminen ei meidän mielestämme näytä todennäköiseltä.”

Kansainvälisten tutkimusten valossa näyttäisi Obstbaumin mukaan siltä, että kulutuskäyttäytymisen muutokset ovat sidoksissa myös epidemian rajuuteen.

”On huomattu, että ihmiset ovat olleet varovaisempia ja ottaneet vapaaehtoisesti sosiaalista etäisyyttä alueilla, joilla epidemia on ollut pahin.”

Suomi on tähän asti selvinnyt koronavirusaallosta monia maita vähäisemmin vaurioin. Nyt ilmassa on monenlaista epävarmuutta. On epäselvää, millä tavoin rajoitustoimien purkaminen vaikuttaa epidemian kehittymiseen, kuinka kauan pandemia kestää, ja kuinka rajut ja pitkäkestoiset ovat vaikutukset talouteen.

”Toipuminen voi olla melko nopeaakin, jos taloutta pystytään avaamaan ilman, että epidemia pahenee. Huonoin vaihtoehto olisi se, jos rajoitustoimien purkaminen johtaisi uuteen voimakkaaseen epidemiaan, joka vaatisi yleisten rajoitustoimien kiristämistä.”

Suojavarusteisiin sonnustautuneita asiakkaita kuvattiin kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa 27. huhtikuuta.

Yksi epävarmuustekijä koronakriisistä toipumisessa liittyy kuitenkin siihen, millä tavalla kuluttajat ja yritykset käyttäytyvät muualla maailmassa.

Obstbaum arvioi, että historiallisen voimakkaan ja äkillisen talouden pysähtymisen pitkäaikaiset vaikutukset saattavat siirtyä vientiin ja teollisuuteen. Vaikka kulutuskysyntä on keskeinen tekijä, se ei yksin riitä kannattelemaan talouden elpymistä.

”Erityinen huolenaihe on globaali epävarmuus. Jos se aiheuttaa investointien globaalin hyytymisen, se on erittäin huono asia meidän viennillemme, joka on keskittynyt investointitavaroihin ja välituotteisiin.”

Näin mielipidemittaus toteutettiin

Kantar TNS teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä koronaviruksesta. Tutkimusaineisto kerättiin 22. ja 27. toukokuuta välisenä aikana.

Haastattelujen kokonaismäärä on 1 009.

Tutkimusaineisto on koottu Gallup Forum -internetpaneelissa. Tutkimusotos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kansantalous|Suomi painui taantumaan: ”Meillä menee huonommin kuin luulemme”

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka